Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat yhdessä Finanssiala ry:n kanssa Sanna Marinin hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemian aiheuttaman talouskriisin johdosta.
Järjestöjen mielestä yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Niiden mukaan nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle.
Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten ensiasunnon hankintaa. Järjestöt ovat toimittaneet aiheesta yhteisen kannanoton hallitukselle, varoittavat järjestöt.
Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden ylivelkaantumiseen on puututtava järjestöjen mukaan ennaltaehkäisevin toimin. Velkaantumisen kannalta kaikki luottomuodot eivät ole samanarvoisia. Siinä missä asuntolainalla hankittu asunto kasvattaa varallisuutta, päivittäiseen kulutukseen menevä pikaluotto ei sitä tee.
Kotitalouksien velkaantumisen on oltava hallittua. Järjestöjen mukaan ylivelkaantumaan houkuttelevista pikaluotoista ja niistä syntyvistä maksuhäiriömerkinnöistä on erityisen paljon haittaa elämän taitekohdissa oleville ihmisille. Esimerkiksi nuorille, jotka vasta opettelevat oman talouden hallintaa ja aloittelevat itsenäistä elämää.
Lokakuussa 2019 mietintönsä luovuttaneen Kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakauden valvontavälineet -työryhmän esitysten peruslinja on monelta osin kannatettava. Järjestöjen mielestä esityksiä on kuitenkin syytä arvioida uudelleen niiden kokemusten pohjalta, joita on saatu koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Esimerkiksi pankkien asiakkailleen myöntämät erilaiset lainanhoitohelpotukset ovat vähentäneet kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä. Järjestöjen mielestä on tärkeää, että kotitaloudet ja taloyhtiöt voivat jatkossakin hyödyntää erilaisia joustomahdollisuuksia lainanhoidossaan ja että sääntely ei aseta sellaisia rajoitteita, jotka kriisioloissa estävät pankkeja tulemasta asiakkaitaan vastaan.
Järjestöjen mielestä on myös otettava huomioon talouskriisin vaikutukset asuntomarkkinoihin sekä talouden jälleenrakentamisen asettamat vaatimukset työvoiman liikkuvuudelle. Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle.
Jos uusia makrovakausvälineitä otetaan käyttöön, ne tulisi kohdistaa taloyhtiölainoihin sekä pikavippeihin, järjestöt esittävät. Niiden molempien määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Asuntolainojen määrän kasvu on sen sijaan pysynyt jo pidempään maltillisena.
VM:n työryhmän ehdottamaan tulosidonnaiseen velkakattoon liittyy suuria herkkyyksiä. Velkakatto voi olla järjestöjen mielestä toimiva osa kokonaisuutta, mutta ennen sen asettamista makrovakausvälineiden kokonaisvaikutuksista on saatava kattavampi ja selkeämpi kuva. Erityisesti on varmistettava, ettei velkakatto muodostu esteeksi ensiasunnon ostamiselle. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut jo pitkään nousussa. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen.
Kun luotonantajilla on kattavat ja ajantasaiset tiedot luotonhakijan veloista, voidaan paremmin ehkäistä ylivelkaantumista. Tämän takia positiivisen luottotietorekisterin nopea perustaminen on välttämätöntä, järjestöt esittävät.
Järjestöt esittävät, että pikaluottofirmojen valvonta siirretään keskitetysti Finanssivalvonnalle, jota niin ikään tulee tältä osin riittävästi resursoida. Velkaneuvonnan sekä valvontaviranomaisten ja tuomioistuimien resursseja on myös tärkeä vahvistaa oikeusministeriön hallinnonalalla.
Suomalaisten ylivelkaantuminen on monisyinen ilmiö, josta osa johtuu puutteellisista taloustaidoista. Järjestöjen mielestä onkin tärkeää, että hallitus on päättänyt keskittää talousosaamisen koordinoinnin Suomen Pankille ja antanut sille tehtäväksi laatia myös kansallisen talousosaamissuunnitelman.
Vakuudettomien luottojen korko ei voi jatkossa ylittää 10 prosenttia. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa hallituksen esityksen, jolla vakuudettomien luottojen korkokatto alennettiin kymmeneen prosenttiin ja aggressiivinen markkinointi kielletään. Asetus on voimassa määräaikaisesti vuoden loppuun.
