Pinnan alla kytee jo uusia ajureita asuntomarkkinoille, jotka voivat vaikuttaa hintojen ja asuntorakentamisen tulevaan kehitykseen.
Asuntojen hinnat koko Suomessa pysyvät pienellä plussalla muutaman kaupungin ansiosta, kertoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus tuoreimmassa asuntomarkkinakatsauksessa.
”Pelkästään ilman pk-seutua Suomen asuntojen hinnat jatkavat kolmatta vuotta prosentin laskuluisua. Suomen asuntomarkkinoilta erottuvat etenkin kasvukeskukset (pk-seutu, Tampere, Turku), laskukeskukset (Kouvola, Kotka, Mikkeli) ja vähäisen likviditeetin haja-asutusalueet”, Brotherus toteaa.
Brotheruksen mukaan jo ennen rokotetietoja tiedettiin kaupungistumisen kestäneen koronan.
”Nyt voi ennakoida hintojen nousun kiihtyvän entisestään”, pääekonomisti ennustaa.
Ensiasunnon ostajien määrät laskivat finanssikriisin myötä koko maassa, vanhoille tasoille tuskin enää päästään tiukentuneen pankkisääntelyn ja jatkossa pienenevien ikäluokkien takia, pääekonomisti ennustaa.
Viimeiset vuodet ensiasunnon ostajamäärien kehitys on kuitenkin kulkenut eri suuntiin eri puolilla maata. Suurimmissa kasvukeskuksissa ostajamäärät ovat kasvaneet viime vuodet. Niiden ulkopuolella ensimmäisestä asunnosta tehdään jatkuvasti yhä vähemmän kauppoja, Brotherus kertoo.
”Esimerkiksi Keski-Suomessa ilman keskuskaupunki Jyväskylää ensiasunnon ostajien määrä on romahtanut peräti 80 prosenttia finanssikriisin jälkeen.”
Asuntomarkkinoiden kehitykseen on muodostumassa uusi ajuri. Brotheruksen mukaan se on erikoissairaanhoidon saatavuus.
”Aiemmin kansalaiset eivät ole meillä tai maailmalla kiinnittäneet juurikaan huomiota erikoissairaanhoidon saatavuuteen ja laatuun asuinpaikkaa valitessaan (Yuan ym. 2020). Asia on kuitenkin murroksessa väestön ikääntyessä ja koronan paljastettua tilanteen”, Brotherus kertoo.
Pääekonomistin mukaan kestävyysvajeen kanssa painivassa Suomessa ei ole mahdollista ripotella huippuhoitoa ympäriinsä, vaan voimavarat keskittyvät parhaan hoidon takaamiseksi. Sillä on vaikutusta asuntomarkkinoihin.
Hypon Asuntomarkkinakatsauksen yksi kiinnostava nosto: keskussairaalan korostuva rooli alueen asuntomarkkinoille. Kuvassa etäisyydet tieverkkoa pitkin lähimpään yliopistosairaalaan. Akateemisista tutkimuksista näkyy etenkin suurimpien sairaaloiden vaikutus hintoihin ja vuokriin. pic.twitter.com/lRZPLRmVBi
— Juhana Brotherus (@JuhanaBrotherus) November 13, 2020
”Tutkimukset viittaavat, että erityisesti suurimmat sairaalat nostavat lähialueiden asuntojen hintoja ja vuokria, kun pienemmillä sairaaloilla ei vastaavaa vaikutusta löydy (Rivas ym. 2019).”
Parhaiden sairaalojen läheltä kansalaiset haluavat etenkin pieniä asuntoja. Brotheruksen mukaan tukikohta läheltä erikoissairaanhoitoa tuo asukkaalle turvaa.
Tulevaisuudessa laadukkaan sairaanhoidon saatavuus nousee tärkeäksi tekijäksi asuntomarkkinoilla, Brotherus uskoo. Ikäihmisten kasvava muuttoalttius terveyspalveluiden luokse tukee tulevaisuudessa viiden yliopistollisen keskussairaalan asuntomarkkinoita.
