Kun puolisot solmivat avioliiton tai rekisteröivät parisuhteen, kummallekin puolisolle syntyy avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeus on henkilökohtainen oikeus, joka kohdistuu toisen puolison omaisuuteen.
Avio-oikeus syntyy siis vihkimishetkellä aivan itsestään, ilman mitään erillistä sopimusta. Avioliiton aikana avio-oikeudella ei ole merkitystä, koska kumpikin avioliiton osapuoli omistaa oman omaisuutensa.
Mikään avioliitto ei kuitenkaan ole ikuinen ja se päättyy lopulta aina joko eroon tai toisen osapuolen kuolemaan. Silloin avio-oikeudella on merkitystä.
Avioliiton päättyessä avio-oikeus siirtää omaisuutta varakkaammalta puolisolta köyhemmälle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että avioerossa tai varakkaamman puolison kuoltua puolisoiden omaisuudet lasketaan yhteen ja yhteissumma jaetaan kahtia. Mikäli köyhempi puoliso kuolee, on leskellä oikeus pitää oma omaisuutensa kokonaan itsellään.
Jos aviopuolisot eivät ole tehneet avioehtoa, voi varakkaammalle osapuolelle tulla ikävä yllätys avioerossa.
Miehen sukutila menee jakoon
Näin kävi ison maa- ja metsäomaisuuden omistaneelle miehelle. Taloussanomien mukaan miehen omaisuus menee käräjäoikeuden päätöksen mukaan jakoon jo toistamiseen.
Miehen yli 70 hehtaarin sukutila menee jakoon, koska vaimo ei ollut avioliittoa solmittaessa suostunut miehensä toivomaan avioehtoon. Osapuolet olivat solmineet avioliiton yli 50-vuotiaina ja yhteinen avioliittotaival kesti runsaat 13 vuotta, päättyen avioeroon.
Mies vastusti pesänjakajan esitystä, mutta hävisi entistä vaimoaan vastaan nostamansa kanteen Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan puolet varallisuudesta kuuluu entiselle vaimolle.
Mies siis joutuu oikeuden päätöksellä luopumaan puolesta omaisuudestaan, koska avioehtoa ei ollut.
OP Media puolestaan kertoo avioerotapauksesta, jossa Noora Westerlund, 40, menetti suuren osan elämänsä aikana kerryttäneestä varallisuudestaan avioerossa.
Westerlund erosi aviopuolisostaan vuonna 2013, eikä pariskunnalla ei ollut avioehtoa. Avioerossa Westerlundin maksukyky ei riittänyt jäädä asumaan lasten kanssa Espooseen, joten asunto myytiin. Westerlundin koko pääoma oli kiinni asunnossa, mutta hänen taloudellinen tilanteensa olisi hyvin erilainen, jos hänellä olisi ollut avioehto.
Mikä on avioehto?
Avioehtosopimuksessa puolisot voivat sopia, että avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päättyessä heidän omaisuuttaan ei jaeta avioliittolain pääsäännön mukaisesti tasan heidän kesken.
Puolisot voivat joko ennen avioliiton solmimista tai parisuhteen rekisteröintiä taikka sen aikana tehdä avioehtosopimuksen. Sopimuksessa puolisot voivat sopia, ettei kummallakaan taikka toisella ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen.
Avioehdolla voi suojata oman omaisuuden tai vaikkapa omaisuuden säilymisen suvussa. Esimerkiksi vanha perintörakennus halutaan usein pysyvän suvun hallussa, ja avioehdolla se voidaan varmistaa. Tällöin rakennus siirtyy aikanaan omistajan jälkeläisille, eikä sitä entiselle kumppanille tai tämän uudelle puolisolle.
Avio-oikeus voidaan myös sulkea pois kokonaan taikka osittain. Avioehtosopimuksessa voidaan esimerkiksi määrätä, että puolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn toiselle puolisolle kuuluvaan omaisuuteen kuten esimerkiksi tämän perintönä saamaan maatilaan.
Avioehtosopimuksessa voidaan myös sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus sellaiseen omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi oikeutta.
Lisäksi voi olla olemassa myös avioehtoja, jotka koskevat toista puolisoa toisen säilyttäessä avio-oikeutensa.
Avioehtoa laatiessa on syytä muistaa, että sen muotoseikat pitää olla kunnossa, ja ehto on toimitettava maistraattiin rekisteröitäväksi. Ilman rekisteröintiä avioehto on mitätön.
Vaikka avioehto turvaa varakkaamman osapuolen omaisuuden, ei se ole aina välttämättä oikeudenmukainen. Esimerkiksi jos avioparilla on avioehto ja omaisuus on miehen nimissä ja vaimo hoitaa lapsia vuosikaudet kotona, saattaa vaimo menettää eläketurvansa.
Lue myös tämä: Miten järjestää raha-asiat avioeron jälkeen?
Lähde: www.maistraatti.fi
Artikkeli on julkaistu SalkunRakentajassa aiemmin marraskuussa 2018. Artikkelia on päivitetty.
Otsikossa mainittu tappio jää epäselväksi jutun perusteella. Eikös tämän jutun tappio ole toiselle osapuolelle voittoa. Ymmärtäisin otsikoinnin, jos avioehdon puute johtaisi esimerkiksi ylimääräisiin veroihin. Sinänsä juttu on kohdallaan ja nostaa esiin oleellisia asioita.