Asunnot ja kiinteistöt

Asuntoammattilainen: Merkittäviä muutoksia asuntomarkkinoiden rakenteessa

Asuntojen uudisrakentaminen osoittaa, että asuntomarkkinoiden rakenteissa on tapahtunut isoja muutoksia, kertoo Kiinteistövälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja.

Muutaman vuoden uneliaisuus on karissut ja asuntojen vaihto on nyt hyvällä tasolla. Hintakehitys on muutamaa aluetta lukuunottamatta yhä maltillista. Sopivia kohteita haetaan uusilta alueilta. Asuntokoko vaikuttaa työssäkäyvien sijoittumiseen.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) asuntomarkkinoiden puolivuotiskatsauksessa nousee esiin alueellisesti merkittävät erot markkinoiden kehityksessä.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat kasvaneet noin 8 prosenttia enemmän kuin vuokrahinnat vuodesta 2015, kun taas muualla Suomessa asuntojen hinnat ovat laskeneet vuokriin verrattuna noin 9 prosenttia.

”Asuntomarkkinoiden kehitys Suomessa on kuitenkin varsin maltillista. Kuumaa tuntuu tällä hetkellä olevan vain pankkikonttoreissa, joihin kaupan kasvanut volyymi jumittuu. Verrattuna esimerkiksi EU:n keskiarvoon tai Ruotsiin, ovat asuntojen hinnat Suomessa kehittyneet verrokkimaihin nähden hitaasti viime vuosina.”, sanoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson.

KVKL:n mukaan kuitenkin esimerkiksi tulojen kautta tarkasteltuna yli sadantuhannen asukkaan kaupungeissa samansuuruisen asunnon ostoon vaaditaan vuonna 2021 noin 33 prosenttia korkeammat tulot kuin mitä vuonna 2015 vaadittiin. Samaan aikaan pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa neliöhinnat ovat pysyneet samalla tasolla.

Myös velattomien myyntihintojen keskiarvon osalta hintojen nousu on ollut merkittävää.

Yli sadantuhannen asukkaan kaupungeissa myytyjen asuntojen hinnat ovat nousseet yli 50 000 eurolla. Huomionarvoista on, että myös 50 000 asukkaan kaupungeissa myyntihinnat ovat kuitenkin lähteneet hienoiseen kasvuun vuodesta 2019.

”Vaikka asuntojen hinnoissa nähdään tietyillä alueilla jatkuvaa kasvua, ei voida kuitenkaan puhua kuplasta tai markkinan ylikuumenemisesta. Samalla voidaan kuitenkin kysyä, kertooko pienempien paikkakuntien hintojen nousu siitä, että suurimpien kaupunkien asunnoissa ei riitä valinnan varaa sopivassa hintaluokassa?”, kysyy Mickelsson.

Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa kauppamäärien suhteellinen osuus kaikista kaupungeista on kasvanut pääasiassa uudisrakentamisen vaikutuksesta. Pelkkiä uudisasuntoja tarkastelemalla nähdäänkin merkittäviä muutoksia markkinoiden rakenteessa. Siinä missä vuonna 2012 uusista asunnoista noin puolet myytiin yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, niin nyt vastaava luku on 3/4, joka kertoo uudistuotannon selkeästä keskittymisestä.

Samaan aikaan kun yli sadantuhannen asukkaan kaupungeissa hinnat ovat nousseet, ovat asuntojen koot kuitenkin pienentyneet.

Uusissa kerros- ja omakotitaloasunnoissa keskimääräinen lattiapinta-ala on laskenut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, esimerkiksi omakotitaloissa laskua on tapahtunut noin 15-20 neliötä ja kerrostaloasunnoissa lähes kymmenen neliötä. Samalla kerrostaloasuntojen osuus asuntotuotannosta on kasvanut.

”Huoli liian pienien asuntojen rakennuttamisesta onkin aiheellisesti herättänyt keskustelua, sillä pienten asuntojen rakentaminen ohjaa kaupungin väestörakennetta tiettyyn suuntaan. Jos kaupunkeihin rakennetaan vain pieniä kerrostaloasuntoja, mihin enemmän tilaa kaipaava keskiluokka ja perheet muuttavat?”, toteaa Mickelsson.

Lue myös tämä: Näin paljon käytetyn asunnon neliöistä saa maksaa eri puolilla Suomea

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös