Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin tammikuussa yhteensä 226 miljoonaa euroa, kertoo Finanssiala tiedotteessaan. Lunastuksiin vaikuttivat erityisesti korkomarkkinoilla tapahtuneet nopeat ja voimakkaat liikkeet.
Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli tammikuun lopussa 154 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin yhteensä 85 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 62 miljoonaa euroa. Osakerahastoista lunastettiin yhteensä 136 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoista 90 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 148 miljoonaa euroa.
Osakerahastoissa eniten uusia varoja sijoitettiin nettomääräisesti globaalisti, Tyynenmeren alueelle, Pohjoismaihin ja Japaniin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 219 miljoonaa euroa.Pääomia lunastettiin pääasiassa kehittyville markkinoille, Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista yhteensä 323 miljoonaa euroa.
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain globaalisti valtioriskiin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 4 miljoonaa euroa. Kaikista muista rahastoluokista varoja lunastettiin, yhteensä 94 miljoonaa euroa.
Tammikuussa keskeiset globaalit osakeindeksit laskivat, kun Yhdysvaltain keskuspankin suunnitelmat kiristää rahapolitiikkaa markkinaodotuksia nopeampaa tahtia vaikuttivat voimakkaasti korko- ja osakemarkkinoihin.
Osakeindekseissä nähtiin merkittäviä alaspäin suuntautuvia korjausliikkeitä, erityisesti korkoliikkeille herkissä teknologiasektorin osakkeissa. Maailmantalouden kasvuennusteet arvioivatkin kuluvalle vuodelle hitaampaa talouskasvua kuin viime vuonna. Yrityksiltä odotetaan kuitenkin edelleen edelleen vahvoja tulosnäkymiä.
Korot nousivat tammikuussa, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin negatiivisesti. Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjan korko nousi pitkästä aikaa plussan puolelle. Myös muiden euroalueen valtioiden joukkovelkakirjojen korot nousivat. Euroopan keskuspankin haasteena ovat euroalueen maiden rakenteelliset ongelmat.
”Kehittyvillä markkinoilla ja Euroopassa epävarmuutta lisää kiristynyt geopoliittinen tilanne Venäjän ja Ukrainan rajalla sekä mahdollisten lisäsanktioiden vaikutukset”,summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Aktian allokaatiojohtaja Patrik Moring arvioi pankin markkinakatsauksessa, että globaalit osakemarkkinat laskivat tammikuussa omissa valuutoissaan noin 4,5 prosenttia ja euroissa noin 3,5 prosenttia. Myös korkomarkkinoilla tuotot olivat negatiivisia.
Moringin mukaan myllerryksen taustalla on sijoittajien sopeutuminen nopeasti muuttuviin odotuksiin kehittyneiden talouksien rahapolitiikasta.
”Inflaation sitkeys on saanut keskuspankit muuttamaan näkemyksiään varsin rivakkaan tahtiin, mikä on heijastunut sijoitusmarkkinoille nousevina korkoina ja voimakkaana osakerotaationa. Yrityslainamarkkinoilla riskilisät ovat liikkuneet hieman leveämmälle, mutta pääosin liikkeet ovat kohdistuneet ns. riskittömiin korkoihin sekä osakemarkkinoille.”
Moringin mukaan Yhdysvalloissa tuotantokustannukset ja pullonkaulat sekä palkkakustannukset ovat ajaneet hintojen nousua, kun taas Euroopassa kyse on enemmänkin raaka-aineiden ja energian hinnoista.
Keskuspankkien linja on inflaation kiihtyessä muuttunut nopeasti, Moring toteaa.
”Etenkin Yhdysvaltain keskuspankki Fedin odotukset tulevista toimista ovat kiristyneet merkittävästi. Lokakuussa keskuspankilta odotettiin yhtä koronnostoa vuodelle 2022, kun tammikuun lopussa markkinat odottivat jo viittä 25 korkopisteen suuruista nostoa. On mahdollista, että Fed aloittaa koronnostosyklin jopa 50 korkopisteen koronnostolla maaliskuussa. Tämän lisäksi arvopapereiden osto-ohjelman loppumisen jälkeen Fed on siirtymässä varsin rivakasti taseen supistamiseen.”
