Hypon Asuntoluottoluokitus eli Hypo-luokitus tarkastelee kaikkia manner-Suomen asuntomarkkina-alueita niiden riskitasojen kautta käyttämällä asuntorahoituksen yleisiä mittareita. Hypo julkistaa ensimmäisenä toimijana Suomessa asuntomarkkinoiden alueelliset riskit asuntorahoittajan silmin alkaen turvallisimmasta AAA-ryhmästä ja ulottuen kymmenportaisena aina D:hen asti.
Hypo-luokituksen kaikki teemat ovat alueen maksukyky, likviditeetti, vakuusarvot, kuntatalous, turvallisuus, terveys, muuttoliike, tulevaisuus ja ympäristö.
Hypon Asuntoluottoluokituksessa A-luokkaan tai parempaan yltää yhteensä 22 kuntaa. Viime kerralla vuosi sitten A:n tavoitti 16 kuntaa. Nousua selittää yleisesti asuntokaupan vahva veto kahden viime vuoden aikana.
HYPO:n mukaan asuntomarkkina-alueet eroavat merkittävästi elinvoimaisen kunnan sisällä.
Kasvukeskuksista löytyvät BB-alueet sijaitsevat tyypillisesti kaupunkien reuna-alueilla heikompien kulkuyhteyksien takana.
Alueen elinvoimaisuus ratkaisee
Hypon asuntoluottoluokituksen kolmannessa päivityksessä Tampere nousee AA-luokkaan ensimmäistä kertaa Helsingin rinnalle, ja tunnusmerkkien mukaan ”Mansen magia” jatkuu edelleen.
”Tampereen vahvuus on sekä hintojen nousu että kauppojen vilkastuminen, sillä kauppamäärät kasvoivat vuonna 2021 peräti kolmanneksella vuodentakaisesta. Nuorten muuttajien virta jatkui vuolaana ja Tampere nousee tervetulleesti kirittämään Helsinkiä vahvana kasvukeskuksena – toki kuluvana vuonna asuntokauppa on hyytynyt talouden ja maailmantilanteen nopeassa muutoksessa”, Hypon ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Pelkästään asuntojen kalliit hinnat eivät takaa millään alueella vahvaa tulevaisuutta, vaan luokituksen ratkaisevat elinvoimaisuuden näkymät.
Hyvin ajankohtaisesti asuntomarkkinoihin vaikuttavat rakennuskannan kunto ja lämmitystavat. Lämmityskustannusten nousu heijastuu asuntojen arvonkehitykseen ja kiinnostavuuteen vahvasti. Sähkö- ja öljylämmitteisten kiinteistöjen alueilla nähdään kirpaisevaa kehitystä.
”Suora sähkölämmitys on tavallinen omakotitalovaltaisilla kehysalueilla ja puulämmityksen osuus kasvaa kauempana kasvukeskuksista. Hypo-luokituksessa otetaankin huomioon väkilukuun suhteutettu asumisen hiilijalanjälki”, Keskinen jatkaa.
Asuntomarkkinoiden eriytyminen jatkui
Hypo-luokituksessa A-luokkaan yltää tällä kertaa yhteensä 22 kuntaa, kun viimeksi A:han ylsi 16 kunta-aluetta. Kaikkiaan 54 kunnan luokitus nousee yhdellä pykälällä ylöspäin, mutta toisaalta Hypo-luokituksessa nähdään myös laskua, sillä 35 kunnan luokitus notkahtaa alaspäin.
”CCC-luokan kasvu herättää huolta, sillä kuntataloutta tuettiin korona-aikana poikkeuksellisesti valtion tukipaketeilla. Jos ja kun alueiden elinvoiman kehitys oli silloin synkkää, mitä tapahtuukaan, kun sota ja korkojen nousu vaikuttavat täydellä tehollaan. Vaisun näkymän alueilla on vaikeaa pysyä pinnalla navakassa tuulessa”, Juho Keskinen huomauttaa.
Nousut ja laskut osoittavat, että eriytyminen jatkuu siitä huolimatta, että asuntomarkkinoilla nähtiin koronakriisin jälkeen vahvan kasvun aika. Venäjän hyökkäyssodan vaikutus, nousevat korot ja kuluttajaluottamuksen romahdus näkyy markkinoiden kehityksessä tästä eteenpäin.
”Vuoden 2022 alku oli vielä vahva asuntomarkkinoilla, mikä kätkee hieman loppuvuoden notkahdusta koko vuoden luvuissa. Isossa kuvassa poikkeustila kuitenkin näkyy luokituksissa melko vähän, sillä Hypon Asuntoluottoluokituksen ennakoimat pidemmän aikavälin kehitystrendit eivät katkenneet kriisin keskelläkään, mutta asuntokauppaan osuu iskuja nyt monesta suunnasta.”
Kaupunginosaluokitus on uusi ominaisuus
Tällä kertaa HYPO:n luokituksessa asuntomarkkinoiden kuvaa tarkennetaan postinumeroalueiden tasolle, kun mukaan on rakennettu uutuutena Hypon Kaupunginosaluokitus pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun.
Asuntomarkkinoiden kuvaa tarkennetaan Hypo-luokituksessa uutuutena postinumeroalueiden tarkastelulla pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.
Hypon Kaupunginosaluokitus on rakennettu vastaavalla tavalla kuin koko Hypon Asuntoluottoluokitus, jolloin yksittäistä postinumeroaluetta voi verrata muun maan kuntiin: esimerkiksi Helsingin Herttoniemi vs. Kuopio tai Tampereen Kaleva vs. Hämeenlinna.
Vaikkapa Tampereen Peltolammilla asuntojen hinnat ovat tällä hetkellä matalalla, mutta malli näkee eteenpäin, sillä tuleva rakentaminen uudistaa asuntoja ja kohottaa hintoja. Kuntanostoista voi sanoa esimerkiksi sen, että Espoolla on nousupotentiaalia, sillä sen luokitus on A+, mutta vaikkapa Kuopion asema A-ryhmässä ei ole kiveen hakattu, koska luokitus on A-.
”Asuntomarkkinat eroavat merkittävästi paitsi kunta-alueiden välillä myös kuntien sisällä, ja tarkastelussa haetaan uutta tietoa kaupunginosien kehittymisestä ja tulevaisuuden muutosmahdollisuuksista. Hyvien sijaintien ja kulkuyhteyksien merkitys korostuu myös kaupunkien sisällä, kun alueiden keskinäinen kilpailu kiristyy Suomen väestönkasvun kuihtuessa”, Juho Keskinen kuvailee.
