Taloyhtiön tapa hoitaa häiritsevään elämään liittyviä tapauksia uhmaa monen asukkaan oikeustajua. Miksi esimerkiksi toistuvasti äänekkäitä kotibileitä pitävä naapuri ei saa häätöä?
Kun rauha järkkyy kerrostalossa vakavien häiriöiden takia, yllättyy moni asukas, kuinka hidasta ja vajavaista häiriöihin puuttuminen voi olla.
Lain valuvikojen takia esimerkiksi rapussa käytävän huumekaupan häiriöihin voi olla vaikea puuttua.
Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty mahdollisuudesta ottaa huoneisto määräajaksi taloyhtiön hallintaan esimerkiksi merkittävien meluhäiriöiden tai asukkaiden järjestysrikkomusten perusteella. Hallintaanoton uhka on tehokas keino häiriöiden lopettamiseen, mutta vain silloin, jos laissa tiukasti säädetyt menettelyn edellytykset täyttyvät.
Huoneiston hallintaanotto on keinona usein tehoton, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama.
”Hallintaanottoa ei juuri käytetä, koska siinä on taloyhtiölle monia haasteita. Se on prosessina hidas eikä sitä voi tehdä kevyin perustein. Ei taloyhtiö voi noin vain heittää ketään pihalle asunnosta, jos joku tai jotkut kokevat hänen elämäntapansa häiritseväksi”, Valkama huomauttaa.
Ongelmaksi voi tulla myös hallintaanotetun asunnon käyttö: taloyhtiöllä on velvollisuus vuokrata huoneisto, eikä vuokralaisen löytyminen ole välttämättä helppoa ainakaan kasvukeskusten ulkopuolella.
Osakkaat eivät usein uskalla puuttua häiriöihin
Isännöintiliitto ehdottaa, että tulevan eduskunnan työlistalle tulisi ottaa asumisen turvallisuutta ja viihtyvyyttä parantavia lakimuutoksia.
Kun taloyhtiössä ilmenee ongelmia kuten meluhäiriöitä, kuulee isännöitsijä siitä lähes varmasti ensimmäisten joukossa. Isännöintiin ovat yhteydessä sekä asukkaat, osakkaat että taloyhtiön hallituksen jäsenet, jotka kaipaavat apua ja ratkaisuja häiriötilanteiden korjaamiseen. Isännöitsijän käytettävissä olevat keinot ovat kuitenkin rajalliset, vaikka tilanteet voivat vakavastikin vaarantaa asumisen turvallisuutta.
Jenni Valkama kuvaa käytännön ongelmia:
”Jotta hallintaanotto olisi mahdollinen, pitäisi taloyhtiön pystyä näyttämään ilmennyt häiriö toteen, eli esimerkiksi naapureiden pitää olla valmiita todistamaan ongelmista. Läheskään aina uskallusta todistamiseen ei naapureilta löydy, koska häiriöiden aiheuttaja voi herättää suoranaista pelkoa. Tilanne ei helpotu edes sillä, että naapurit soittavat poliisin rauhoittamaan tilannetta, koska melu tai muut ongelmat voivat jatkua hyvin piankin poliisin paikalta poistumisen jälkeen. Lisäksi taloyhtiö ei saa tällä hetkellä käyttöönsä poliisiraportteja eikä siten voi käyttää niitä hallintaanoton tukena.”
Häiriöihin puuttumiseen helpotusta lakimuutoksilla
Isännöintiliitto toivoo, että tulevalla hallituskaudella tehtäisiin lakimuutoksia häiriötilanteisiin puuttumisen helpottamiseksi.
”Tarvetta olisi helpottaa häiriöiden todistelua ensinnäkin säätämällä taloyhtiölle oikeus saada tieto poliisien käynneistä silloin, kun taloyhtiön edustaja tai naapuri on joutunut soittamaan poliisin apuun häiriötilanteen ratkaisemiseksi. Taloyhtiö pystyi aikaisemmin käyttämään todisteluun raporttia poliisin käynneistä, mutta eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vuonna 2011 antaman ratkaisun perusteella poliisiraportit eivät ole enää taloyhtiön käytettävissä”, Valkama kuvaa.
Lisäksi keinoja kaivataan niihin tilanteisiin, joissa merkittäviä häiriöitä ja vaaratilanteita aiheuttaa joku muu kuin asukas itse – esimerkiksi asukkaan vieraat.
Taloyhtiöllä ei ole tehokkaita keinoja puuttua vieraiden aiheuttamiin vakaviinkaan häiriötilanteisiin, jos häiriöt ilmenevät yhtiön tiloissa, kuten rappukäytävässä tai piha-alueella.
”Jos asunnosta käsin käydään esimerkiksi päihdekauppaa, rapussa pyörivä asiakaskunta voi olla varsin arvaamatonta. On kohtuutonta, että muut asukkaat kärsivät pitkiäkin aikoja turvattomuudesta kotirauhan suojan piiriin kuuluvalla alueella. Taloyhtiö ei voi puuttua vieraiden toimintaan, jos häiriöitä ei aiheudu huoneiston sisäpuolella, vaan yleisissä tiloissa. Tämä on selkeä puute hallintaanottomenettelyssä”, Valkama linjaa.
