Suomen talous on taantumassa, kertoo Suomen Pankki. Talouskehitys jatkuu heikkona vielä ensi vuonna, ja talous alkaa elpyä vasta vuoden 2024 lopulla.
Suomen Pankki on julkaissut ennusteensa vuosille 2023–2026. Bruttokansantuote supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja 0,2 prosenttia vuonna 2024. Tämän jälkeen BKT:n kasvu palaa pitkän aikavälin keskimääräisen kasvun tuntumaan.
Vuodelle 2025 ennustetaan 1,5 prosentin ja vuodelle 2026 puolestaan 1,3 prosentin talouskasvua.
”Suomen ulkoinen toimintaympäristö on vaikea, ja talouden suhdannenäkymät ovat edelleen heikentyneet syksyn aikana. Samalla inflaatio on Suomessa kuitenkin hidastunut ja kotitalouksien ostovoima vahvistunut”, toteaa Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
Talouskasvun heikkous on tällä hetkellä laaja-alaista.
Keskuspankin mukaan aiempaa korkeammat korot kannustavat kotitalouksia säästämään kuluttamisen sijaan. Lisäksi nousseet hinnat ja korot sekä epävarmuus tulevasta hidastavat kotitalouksien kulutuksen kasvua.
Talouden toipumista rajoittaa myös investointien huomattava supistuminen. Investoinneista erityisesti asuntorakentaminen on vähäistä. Heikon suhdannetilanteen vuoksi työttömyysaste nousee tilapäisesti.
Inflaatio ei ole enää murheena
Nopean inflaation aika näyttää Suomessa jääneen taakse. Inflaatio pysyy maltillisena ennustevuosina 2024–2026. Energian hinnat ovat laskeneet edellisvuoden korkeista lukemista, ja niiden odotetaan laskevan edelleen.
Rahapolitiikan kiristymisen ja matalasuhdanteen myötä hintapaineet pysyvät vähäisinä etenkin ensi vuonna, Suomen Pankki arvioi.
Kun inflaatio hidastuu nopeasti, kotitalouksien ostovoima vahvistuu.
”Ostovoiman vahvistuminen piristää kotitalouksien kulutusta ja talous alkaa hitaasti elpyä. Kulutuksen kasvua tukevat myös palkkojen nousu ja työllisyyden säilyminen kohtuullisena”, kertoo Obstbaum.
Lisäksi rahoitusmarkkinoilla odotetaan korkojen laskevan ennustevuosina ja vientimarkkinoiden kasvu toipuu vähitellen, mikä voimistaa talouskasvua vuoden 2024 loppupuolelta alkaen.
Julkisen talouden ahdinko pahenee
Keskuspankin mukaan julkisen talouden alijäämä syvenee tasapainottamisyrityksistä huolimatta ja velkaantuminen jatkuu lähivuosina. Julkinen velkasuhde ylittää jo 80 prosenttia vuonna 2026.
Julkista taloutta murentavat lähivuosina aiempaa huomattavasti heikompi verotulojen kehitys, sosiaaliturvamaksujen kevennykset sekä maksettavien sosiaalietuuksien, julkisen kysynnän ja korkomenojen voimakas kasvu.
Suomen Pankin päivitetyn arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna ennakoitua enemmän. Valtion lainanotto ylittää vuoden 2023 talousarvioesitykseen kirjatun 11,2 miljardin euron nettolainanottotarpeen 3,2 miljardilla eurolla
Talouspolitiikalla on väliä
”Heikko suhdanne korostaa kestävän ja pitkäjänteisen talouspolitiikan merkitystä”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Suomen toimialarakenne painottuu teollisuuteen ja rakentamiseen, mikä lisää talouden korkoherkkyyttä. Lisäksi suomalaiset asuntolainat ovat pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisia, mikä nopeuttaa rahapolitiikan välittymisen vaikutuksia talouskasvuun ja inflaatioon.
Vaikutusten voimakkuuden kannalta keskeistä on se, minkä verran kotitalouksilla on taloudellista liikkumavaraa, jonka turvin selviytyä kohonneista lainanhoitomenoista.
Ikäsidonnaisten menojen kasvun lisäksi julkisiin menoihin kohdistuu lisäpainetta puolustus- ja muista varautumisen menoista.
”Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii tuloihin ja menoihin vaikuttavia konkreettisia toimia ja talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia”, korostaa Marja Nykänen.
”Suomella on kaikki edellytykset onnistua, kun velkakestävyys otetaan yhteiseksi prioriteetiksi ja siihen sitoudutaan määrätietoisesti yli vaalikausien.”
Työmarkkinauudistuksia tarvitaan edelleen
Tulevina vuosina Suomen talouskasvua jarruttavat työikäisten määrän vähentyminen, heikko tuottavuuskehitys, koulutustason nousun pysähtyminen ja oppimistulosten heikkeneminen.
Osallistumisasteen nousu ja toteutetut uudistukset ovat tukeneet työllisyyttä. Kun nämä myönteiset trendit heikkenevät, uusien työn tarjontaa lisäävien toimien merkitys korostuu.
”Uudistukset talouden kokonaistyöpanoksen lisäämiseksi ovat edelleen tarpeen”, täsmentää Marja Nykänen.
Suomen Pankin mukaan panostamalla laadukkaaseen koulutukseen vahvistamme kykyä sekä innovoida että hyödyntää muualla tuotettuja innovaatioita. Uuden teknologian investointeihin johtavia innovaatioita, tutkimusta ja kehittämistyötä ei synny ilman koulutettua työvoimaa.
Osaavaa työvoimaa tarvitaan myös siihen, että uudet ideat ja toimintatavat otetaan laajamittaisesti käyttöön.
Suomi velkaantuu yrittäjä vihamielisyytensä vuoksi, ei aidosti haluta luoda työpaikkoja ja lisää verotuloja. Esimerkkinä vasemmistohallitus Ps ja Kok perui alv rajamän noston, äly hoi älä jätä!
Suomen taloudelle on sosialistinen liiketoimintariskitön pankkijärjestelmä, ilman vapaata kilpailua, on se joka aiheuttaa kuin automaatista talouskriisejä asuntokuplien avulla.
Lisäksi Suomi on yrittäjien painajainen mm Alv rajat 15k, länsimaissa 40-100k, konkurssilaissäädäntö 70v takaa jne… Suomi yrittäjä vihamielinen ja kateellinen maa, jossa konkurssilla kostetaan.
Suomessa yli 800 000 virkamiehen armeija, eikö tuosta voi vähentää ainakin 200 000 ?