Berliinissä on piirretty viime päivinä uutta karttaa Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteille. Samalla kun presidentti Donald Trump on vetänyt takaisin uhkauksensa uusista tulleista, Saksa ja EU korostavat, etteivät ne aio enää olla pelkkä kohde Washingtonin yksipuolisille toimille.
Puheessaan liittopäiville liittokansleri Friedrich Merz teki selväksi, että Eurooppa ei aio alistua tullipolitiikalla käytävään painostukseen, vaan on valmis vastaamaan, jos Yhdysvallat ottaa uudet kauppapakotteet käyttöön.
Hän kuvasi tilannetta suurvaltojen maailmaksi, jossa Euroopan on opittava ”kunnioituksen kieli” ja puolustettava sääntöpohjaista järjestystä omien etujensa kautta.
Taustalla kytee kiista Grönlannista, josta on muutamassa viikossa kasvanut symboli siitä, kuinka pitkälle Yhdysvallat on valmis menemään yhdistääkseen sisäpolitiikan, turvallisuuspolitiikan ja kauppasodan. Trumpin halu ostaa Tanskan itsehallinnollinen alue on törmännyt Euroopassa laajaan vastarintaan.
Trump ilmoitti tammikuun puolivälissä, että kahdeksan eurooppalaisen maan tuonti Yhdysvaltoihin joutuisi 10 prosentin lisätullien piiriin helmikuun alusta ja tullitaso nousisi 25 prosenttiin kesäkuun alussa, jos sopua Grönlannin luovuttamisesta ei syntyisi. Kohteena olisivat olleet muun muassa Saksa, Tanska, Suomi, Ruotsi ja Alankomaat.
Viime viikolla Trump kuitenkin perääntyi uhkauksesta Davosissa käytyjen keskustelujen jälkeen. Hän viittasi tapaamiseen Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa ja puhui viitekehyksestä tulevalle sopimukselle arktisen turvallisuuden järjestämisestä, mutta ei avannut yksityiskohtia.
EU:n yhtenäisyys testissä
Merzin mukaan Euroopan vastaus Grönlanti-kiistaan on ollut todiste siitä, että EU kykenee reagoimaan nopeasti, kun yhteiset intressit ovat uhattuna. Hän korosti, että viime viikon hätäkokouksessa EU- ja Nato-maat seisoivat Tanskan takana ja torjuivat ajatuksen aluekaupoista, joita ajettaisiin tullipainostuksen kautta.
EU-instituutiot ovat pyrkineet tietoisesti välttämään eskalaatiota, mutta viesti Washingtoniin on ollut kaksijakoinen: unionin ensisijainen tavoite on neuvotella ja välttää uusia tulleja, mutta vastatoimia valmistellaan, jos tariffit kuitenkin astuvat voimaan.
Komission edustajat ovat muistuttaneet, että tullit iskevät ensisijaisesti amerikkalaiskuluttajiin, mutta horjuttavat samalla myös Euroopan taloutta.
Taustalla on myös muistikuva edellisistä Trump-kausien kauppakiistoista, joissa EU vastasi Yhdysvaltojen teräs- ja alumiinitulleihin omilla vastatulleillaan. Nyt lähtökohtana on, että mahdolliset uudet toimet mitoitettaisiin yhtenäisesti, rauhallisesti ja hallitusti, mutta kuitenkin jämäkästi.
Finanssimarkkinoilla hermostuneisuus näkyy jo hinnoissa. Useat analyytikot ovat varoittaneet, että täysimittainen tullikierre heikentäisi kasvua sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa ja voisi iskeä erityisen kovaa Saksan vientivetoiseen teollisuuteen.
Afganistan-kommenteista syntyi uusi särö
Merz käytti puhettaan myös puolustamaan Saksan ja muiden Nato-liittolaisten roolia Afganistanissa. Trump oli aiemmin antanut ymmärtää, että eurooppalaiset joukot olisivat pysytelleet hieman taka-alalla etulinjasta, mikä herätti närkästystä monissa pääkaupungeissa.
Saksa menetti lähes kahden vuosikymmenen mittaisessa Afganistan-operaatiossa kymmeniä sotilaita ja yli sata haavoittui. Merz muistutti, että operaatio toteutettiin nimenomaan liittolaissolidaarisuudesta Yhdysvaltoja kohtaan ja varoitti, ettei näitä uhrauksia sallita vähäteltävän jälkikäteen.
Afganistan-kitka tulee tilanteessa, jossa Euroopassa käydään jo ennestään kiivasta keskustelua puolustusmenojen tasosta, Naton tulevaisuudesta ja Euroopan omasta kyvystä huolehtia turvallisuudestaan.
Trumpin toistuvat vihjaukset Nato-velvoitteiden ehdollisuudesta vahvistavat EU:ssa näkemystä, jonka mukaan Euroopan on rakennettava rinnalle vahvempaa omaa puolustuspilaria.
Merz onkin korostanut, että Naton on pysyttävä Euroopan turvallisuusjärjestelmän kulmakivenä, mutta samalla EU:n on kasvatettava omaa kapasiteettiaan, jotta se ei jää riippuvaiseksi Yhdysvaltain sisäpoliittisista tuulista.
Eurooppa vaihtoehtona suurvaltablokille
Puheessaan Merz pyrki asettamaan Euroopan houkuttelevaksi kumppaniksi maille, jotka etsivät vaihtoehtoja autoritaaristen suurvaltojen puristuksessa. Hänen mukaansa EU on normatiivinen vaihtoehto imperialismille ja itsevaltiudelle ja voi tarjota kumppanuuksia, jotka nojaavat sääntöihin, demokratiaan ja markkinatalouteen.
Merz teki samalla selväksi, että Saksa haluaa säilyttää strategisen suhteen Yhdysvaltoihin ja pitää kiinni Natosta. Hän toisti valmiuden hakea kompromisseja ja ojentaa yhteistyön kättä, mutta rajasi, että demokraattiset valtiot ovat kumppaneita ja liittolaisia, eivät alisteisia toimijoita.
Saksan hallitus julkaisi juuri ennen puhetta ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjapaperin, jossa puhutaan paradigman muutoksesta maailmassa, jossa suuret vallat toimivat yhä useammin muiden kustannuksella. Euroopan vastaus tähän on Merzin mukaan oma taloudellinen ja sotilaallinen vahvistuminen sekä kyky käyttää tarvittaessa kaikkia talouspoliittisia välineitään, tulleista pääomamarkkinoihin, oman asemansa turvaamiseksi.
Puheen sävyssä oli kuitenkin myös optimismia.
Merz painotti, että EU:lla ja Saksalla on edelleen merkittävä taloudellinen ja teknologinen potentiaali, jonka varaan voidaan rakentaa uusia kumppanuuksia, vahvistaa sisämarkkinoita ja ylläpitää avoimen talouden mallia myös suurvaltakilpailun keskellä.
Arktisen alueen uusi geopoliittinen akseli
Grönlanti on noussut nopeasti arktisen geopolitiikan polttopisteeseen. Trump perustelee vaatimuksiaan kansallisella turvallisuudella sekä tarpeella torjua Kiinan ja Venäjän vaikutusvaltaa napaseuduilla, joissa sekä luonnonvarat että uudet merireitit houkuttelevat suurvaltoja.
Sekä Tanska että Grönlannin itsehallinto ovat torjuneet jyrkästi ajatuksen saaren myymisestä tai suvereniteetin siirtämisestä. EU-maat ovat antaneet tukensa Tanskalle ja korostaneet, että Euroopan alueesta ei neuvotella tullipakotteiden tai voimankäytön uhan alla.
Merz on Davos-puheissaan varoittanut, että mikä tahansa yritys hankkia eurooppalaista aluetta painostuksen tai voiman avulla olisi täysin mahdoton hyväksyä ja pakottaisi Euroopan vastaamaan. Hän on painottanut, että EU:n mahdollinen vastaus uusiin tulleihin olisi yhtenäinen, rauhallinen, mitattu ja jämäkkä.
Kiista Grönlannista nivoutuu laajempaan asetelmaan, jossa EU pyrkii varmistamaan asemansa arktisen alueen tulevien ratkaisujen pöydässä. Arktisen turvallisuuden järjestelyt, sotilaallisen läsnäolon tasapaino ja luonnonvarojen hyödyntämisen pelisäännöt vaikuttavat pitkäjänteisesti myös Euroopan energiapolitiikkaan ja kauppareitteihin.
