Jerome Powell puhui perjantaina rahapolitiikan Jackson Hole -symposiumissa. Hän totesi, että Yhdysvaltain talous on kuluneen vuoden aikana osoittanut sitkeyttä laajojen talouspoliittisten muutosten keskellä.
Fedin kaksoistavoitteisiin nähden työmarkkinat ovat edelleen lähellä täystyöllisyyttä ja inflaatio, vaikka jonkin verran koholla, on laskenut huomattavasti pandemian jälkeisistä huipuistaan. Samalla riskien tasapaino näyttää hänen mukaansa siirtyvän.
Powell käsitteli puheessaan ensin talouden nykytilaa ja rahapolitiikan lyhyen aikavälin näkymiä. Sen jälkeen hän siirtyi rahapolitiikan viitekehyksen toiseen julkiseen arviointiin, joka sisältyy samana päivänä julkaistuun ”Pitkän aikavälin tavoitteita ja rahapolitiikan strategiaa koskevaan lausumaan”.
Powell muistutti, että vuosi sitten talous oli käännekohdassa. Ohjauskorko oli ollut 5,25–5,50 prosenttia yli vuoden ajan, ja tämä rajoittava linja oli ollut tarpeen inflaation hillitsemiseksi ja kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi. Inflaatio oli lähestynyt tavoitetta ja työmarkkinat olivat jäähtyneet ylikuumentuneesta tilastaan. Inflaation yläriskit olivat vähentyneet, mutta työttömyysaste oli noussut lähes prosenttiyksikön – kehitys, joka ei yleensä ole toteutunut ilman taantumaa.
Seuraavissa kolmessa FOMC-kokouksessa politiikkaa kalibroitiin uudelleen, mikä loi pohjan työmarkkinoiden tasapainolle kuluneen vuoden aikana.
Tänä vuonna talous on kohdannut uusia haasteita. Kohonneet tullit kauppakumppaneiden kanssa muokkaavat globaalia kauppajärjestelmää, ja tiukempi maahanmuuttopolitiikka on hidastanut työvoiman kasvua. Pitkällä aikavälillä myös veroja, menoja ja sääntelyä koskevan politiikan muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia kasvuun ja tuottavuuteen. Epävarmuus niiden pysyvistä vaikutuksista on suurta.
Powellin mukaan kauppa- ja maahanmuuttopolitiikan muutokset vaikuttavat sekä kysyntään että tarjontaan, ja siksi syklisten ja rakenteellisten kehitysten erottaminen on vaikeaa. Tämä erottelu on kuitenkin ratkaisevaa, koska rahapolitiikka voi vakauttaa syklisiä vaihteluita, mutta ei voi muuttaa rakenteellisia muutoksia.
Hän viittasi työmarkkinoihin esimerkkinä: heinäkuun työllisyysraportti osoitti, että työpaikkojen määrä kasvoi keskimäärin vain 35 000 kuukaudessa viimeisen kolmen kuukauden aikana, kun se vielä vuonna 2024 oli ollut 168 000 kuukaudessa. Hidastuminen oli suurempi kuin aiemmin oli arvioitu, mutta se ei ole avannut merkittävää vajaakäyttöä työmarkkinoilla. Työttömyysaste oli edelleen alhainen, 4,2 prosenttia, ja muut työmarkkinaindikaattorit olivat muuttuneet vain maltillisesti.
Powell totesi, että työmarkkinat näyttävät olevan tasapainossa, mutta kyseessä on erikoinen tasapaino, joka johtuu sekä työvoiman tarjonnan että kysynnän hidastumisesta. Tämä kasvattaa hänen mukaansa työllisyyden alariskejä.
Samanaikaisesti BKT:n kasvu hidastui vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1,2 prosenttiin, kun se vuonna 2024 oli ollut 2,5 prosenttia. Hidastuminen johtuu pääosin yksityisen kulutuksen hiipumisesta, ja osa selittyy myös potentiaalisen tuotannon kasvun hidastumisella.
Tullit näkyvät jo kuluttajahinnoissa
Powell kertoi, että tullit ovat alkaneet nostaa joidenkin tavaraluokkien hintoja. Kokonais-PCE-hinnat nousivat 2,6 prosenttia heinäkuuhun päättyneellä 12 kuukauden jaksolla, ja ilman energiaa ja ruokaa ydin-PCE nousi 2,9 prosenttia. Tavaroiden hinnat nousivat 1,1 prosenttia, kun taas asumispalveluiden inflaatio on laskutrendissä.
Tullien vaikutukset kuluttajahintoihin näkyvät nyt selvästi, ja Powellin mukaan niiden odotetaan kertautuvan tulevina kuukausina. On kuitenkin epävarmaa, lisäävätkö nämä hinnankorotukset riskiä jatkuvasta inflaatiosta. Hänen mukaansa perustapauksena vaikutukset ovat suhteellisen lyhytkestoisia ja kertaluonteisia, vaikka läpimeno toimitusketjuissa vie aikaa.
Powell varoitti, että hintojen nousupaineet voisivat joissakin olosuhteissa laukaista kestävämmän inflaatiokierteen, esimerkiksi palkka–hinta-dynamiikan tai inflaatio-odotusten nousun. Hänen mukaansa työmarkkinoiden nykyinen tilanne ei kuitenkaan tee palkka–hinta-kierrettä todennäköiseksi. Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet hyvin ankkuroituina.
Powell myös painotti, ettei Fed anna kertaluonteisen hintatason nousun muuttua pidempiaikaisemmaksi inflaatio-ongelmaksi.
Powell vihjasi koronlaskulla
Powellin mukaan lyhyellä aikavälillä inflaatioriskit painottuvat ylöspäin ja työllisyysriskit alaspäin, mikä tekee tilanteesta haastavan. Ohjauskorko on nyt 100 korkopistettä lähempänä neutraalia kuin vuosi sitten, ja työmarkkinoiden vakaus mahdollistaa varovaisen etenemisen politiikan muutoksissa. Koska rahapolitiikka on edelleen rajoittavalla alueella, riskien tasapaino voi kuitenkin edellyttää politiikan säätämistä.
Powellin viesti koronlaskujen suuntaan oli osakemarkkinoiden mieleen. Keskeiset Yhdysvaltain osakemarkkinan indeksien pisteluvut nousivat selvästi kommentin jälkeen. S&P 500 tuotti 1,52 prosenttia perjantaina, ja Dow Jones ja Nasdaq Composite päätyivät 1,89 prosenttia ja 1,88 prosenttia plussalle.
Powell käsitteli myös rahapolitiikan viitekehyksen kehitystä ja tarkistettua konsensuslausumaa. Hän totesi, että Fedin mandaatti kongressilta – edistää täystyöllisyyttä ja hintavakautta – pysyy muuttumattomana, mutta viitekehystä tarkistetaan vastaamaan paremmin muuttuvia talousolosuhteita.
Tarkistetussa lausumassa korostetaan muun muassa joustavaa inflaatiotavoitetta, hyvin ankkuroitujen inflaatio-odotusten merkitystä ja tasapainoista lähestymistapaa tilanteissa, joissa työllisyys- ja hintavakaustavoitteet ovat ristiriidassa.
Keskeisenä periaatteena pysyy kahden prosentin pitkän aikavälin inflaatiotavoite, jota pidetään parhaana tasapainona hintavakauden ja työllisyystavoitteen kannalta.
