
Uudet pörssilistautujat ponnahtivat yli kolme vuotta sitten toiveiden tynnyriksi etenkin piensijoittajille.
Helsingin pörssi loi jo vajaa kymmenen vuotta sitten uuden First North Suomi -markkinapaikan, josta piti kehkeytyä pienten kasvuhakuisten yhtiöiden menestyksellinen markkinapaikka Tukholman pörssin tapaan.
Sijoittajien toiveet eivät kuitenkaan käyneet toteen, vaan koitti sukellus Kankkulan kaivoon.
”Sijoittajille on laskennallisesti jäänyt First North listan noin kahdeksan miljardin yhteenlasketusta markkina-arvosta korkeimmillaan vain noin kolme miljardia jäljelle, eli viisi miljardia euroa on kolmessa vuodessa haihtunut ilmaan kurssilaskun seurauksena”, varainhoidon pörssikonkari Hannu Angervuo toteaa selvityksessään.
Noin viiden miljardin laskennalliset menetykset vastaavat lähes konepajakonserni Valmetin 5,4 miljardin euron pörssiarvoa.
Paljon turhia lupauksia
Pörssikonkari loihtii samalla esiin sarkasmia ja jatkaa, että ehkä Helsingin pörssin johdon mielestä uusi lista innosti sijoittajia. Listautumiset ja kanavoivat samalla työtä sekä tuloja antien järjestäjille ja juristeille.
Angervuo viittaa ”menestyksen kadotuksen” tiimoilta Helsingin pörssin toimitusjohtajaan Henrik Husmaniin, joka pyöritti lisää vettä sijoittajien myllyyn listautumisbuumin aikana. Husman nosti vuoden 2022 tammikuussa positiiviseen valokeilaan uusien listautujien merkintähinnat.
”Listayhtiöiden arvostuskertoimet ovat nyt tasolla, mikä tekee yrityksille houkuttelevamman vaihtoehdon pörssiin menosta verrattuna esimerkiksi pääomasijoittajien järjestelyihin”, Husman totesi silloin.
Merkintähintojen ja osakekurssien välinen kuilu on kuitenkin vuosien saatossa revennyt ammottavaksi.
Yksi sivujuonne on vuoden 2022 ehkä tunnetuin listautuja eli analyysitalo Inderes, jonka osakekurssi jää nytkin yli 30 prosenttia alemmaksi verrattuna listautumisen merkintähintaan.
”Ylimerkintä kuumensi monen sijoittajan ajatuksen juoksun, ja antien suolaiset merkintähinnat vaihtuivat nopeasti lohduttomaksi kurssilaskuksi vuoden 2021 pörssihuippujen jälkeen”, Angervuo jatkaa.
Vain yhdeksän yli merkintähinnan
Piensijoittajaa voi rinnastaa nopanheittäjäksi uusissa listautujissa, jotka Angervuon mukaan kauppasivat enemmänkin ideoita kuin itse tuotteita. Pelkät ideat kostautuivat osakekurssien pudotuksena.
Pörssikonkari on vetänyt seulan läpi First Northin 50 yhtiötä, joista vain yhdeksällä eli 20 prosentilla on osakekurssi pysynyt listautumisannin hinnan yläpuolella kuluvan vuoden aikana.
Yhteensä 28 yhtiön osakekurssi jää edelleen vähintään 40 prosenttia alle listautumisannin merkintähinnan. Useilla yhtiöillä riman alitus painuu noin 70-100 prosentin tasolle.
Positiivisiin yllättäjiin kuuluvat muun muassa Aallon Group, Admicom, Detection Technology ja Tekova.
First North Suomi -markkinapaikan yhtiöiden listautuminen osui pörssin 2021 huippuvuoteen, jolloin yli kolmannes listan yhtiöistä meni listalle.
”Ylimerkityt annit antoivat myöhemmin nopeille pörssipelaajille pikavoittoja, mutta pian pikavoitot vaihtuivat suuriksi pikatappioiksi”, Angervuo viittaa selvitykseensä.
Vihreyskin petti
Vihreyden masinointikaan ei ole toistaiseksi palkinnut sijoittajia. Esimerkiksi oululainen EcoUp luo uuden innovaationsa ansiosta pehmeästä ja pölisevästä jätevillasta betonia ja raaka-ainetta asfalttiin. EcoUpin silloinen toimitusjohtaja Antti Ollikainen käytti ilmaisua ”vallankumouksellinen”.
Yhtiön pörssikurssi painunut lähes 80 prosenttia alle merkintähinnan.
Toisen saman alan tulokkaan eli vihreän betonin tuottaja Betolarin kurssi on laskenut saman verran. Betolarin hallitusta veti pörssilistautumisen aikana Nokiasta ja tekoälystä tunnettu Tero Ojanperä, mikä taatusti veti sijoittajia puoleensa.
Kaksi yhtiötä eli luuimplantin kehittäjä BBS Bioactive ja kalanviljelyyn keskittyvä Fifax ovat kaatuneet konkurssiin kuluvan vuoden aikana.
Kurssit rojahtaneet 31 yhtiöllä
Piensijoittajan ilo jäi lyhyeksi myös osakekurssien nousuodotuksissa. Angervuon selvityksen mukaan First North Suomi -markkinapaikan yhtiöiden yhteenlaskettu kurssikehitys vahvistui 8,3 prosenttia listautumisen buumissa vuoden 2021 aikana. Sitten indeksit notkahtivat alamäkeen vuosina 2022 – 2025.
”First North Suomi -markkinapaikan ylikuumenemisesta kertoo myös se, että 31 yhtiöllä eli kahdella kolmasosalla koko joukosta on osakekurssi jäänyt yli 50 prosenttia alemmaksi verrattuna huippukurssiin”, Angervuo lisää.

”Menetyksellisin sijoitusstrategia olisi First Northin yhtiöissä ollut pankkirosvon taktiikka eli iske ja poistu paikalta nopeasti”, Angervuo parodioi.
First North Suomi -markkinapaikan yhtiöiden indeksit ovat kehittyneet vuoden 2021 alusta merkittävästi heikommin verrattuna pörssin päälistan indekseihin.
Helsingin pörssin OMXHCAP on noussut 14,1 prosenttia, kun First North Suomi -indeksi on ottanut tappiota 18,8 prosenttia kuluvan vuoden aikana.
Pakenevatko sijoittajat?
Osakekurssien halpuuskaan ei ole enää vetänyt sijoittajia puoleensa uusissa listautujissa, mikä näkyy aneemisena osakevaihtona.
Angervuo toteaa, että yhteensä 48 eri yrityksen päivittäinen osakevaihto on jäänyt 12 kuukaudessa vain kolmeen miljoonaan euroon, ja vastaavasti vaihtoa kertyi yli 400 miljoonaa euron Helsingin pörssin päälistan yhtiöille.
First North Suomi -listalla yli 100 000 euron päivävaihtoon pääsivät vain lunastustarjouksen Heeros (125 000 euroa), Faron (771 000 euroa), Admicom (477 000), Summa Defence (251 000 euroa) ja Detection Technology (112 000) ja Solar Foods (105 000 euroa).
Vain kuusi 48 yhtiöstä ylsi vuoden aikana yli 100 000 euron päivävaihtoon.
First North Suomi -markkinapaikan lähes 50 yhtiöstä päivittäinen osakevaihto jäi viimeisten 12 kuukauden aikana alle 30 000 euron yhteensä 60 prosentilla listan yhtiöistä.
” Suurella rahalla ei siis kannata rynnätä ostamaan tai myymään listan yhtiöiden osakkeita”, Angervuo opastaa.
Liikevaihto pudotuksessa
Moni sijoittaja on polttanut varallisuuttaan ylimerkityissä listautumisanneissa ja jäänyt makaamaan osakkeidensa päälle.
First North Suomi -markkinapaikan yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on vuosien 2022-2025 puolivuosikatsausten mukaan noussut vuoden 2022 yhteensä 837 miljoonasta eurosta vuoden 2023 noin 1,05 miljardiin euroon (+26 prosenttia).
Mutta sitten yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto heikkeni 870 miljoonaan euroon (-18 prosenttia) viime vuonna ja vuonna 2025 liikevaihtosumma junnasi mollivoittoisena paikallaan 859 miljoonan euron tasossa (-1,2 prosenttia).
Angervuo kuvaa samalla ilmaisulla ”heikko” yhtiöiden liikevoiton kehityskaarta.
Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto meni 31 miljoonaa euroa pakkaselle vuonna 2 022 ja seuraavaa vuonna 2023 miinusta kertyi 20 miljoonaa euroa ja viime 2024 miinusta 39 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 liiketappioksi tuli 51 miljoonaa euroa.
Kannattavuus heikkoa
Heikosta kannattavuuden kehityksestä kertovat alla olevat Angervuon laatimat taulukot. Taulukoissa tuloksen muutokset ovat tulos rahoituserien jälkeen, eikä siis liikevoiton jälkeen. Tämä siksi, että monella yhtiöllä on rahoituskulut kohtuullisen suuret.
Noin 42 prosentilla yhtiöistä tulos heikkeni, mikä tulee ilmi vuoden 2024 puolivuosikatsauksessa. Ja vuonna 2025 tulos heikkeni 70 prosentilla raportoineista yhtiöistä samalla aikajaksolla.
Angervuon selvityksen mukaan yhteenlaskettu tulos rahoituserien jälkeen painui tappiolle 56 prosentilla yhtiöistä vuoden 2 024 puolen vuoden jaksolla, ja vastaavasti 61 prosenttia yhtiöistä teki tappioita vuoden 2025 vastaavalla ajanjaksolla.
” Vuoden 2025 puolivuosikatsauksissa 68 prosenttia raportoi suurenevista tappioista. Osalla First North -yhtiöistä alkaa kassan pohja jo häämöttää ja se voi pakottaa yhtiön osakeantiin tai jopa liiketoiminnan yhdistymiseen kilpailijoiden kanssa, Angervuo sulkee ennusteillaan kannet selvitystyössään.







