
Pehmeästä ja pölisevästä jätevillasta kehkeytyy betonia ja raaka-ainetta asfalttiin. Oululainen EcoUp mullistaa innovaatioillaan kierrätyksen ja uusiokäytön, jossa rakennusten jätevilloista tulee kauppatavaraa eli geopolymeeriä, kuten korvike betonille.
”Jätevillojen uusiomateriaaliamme voi tuotannollisesti hyödyntää esimerkiksi betonin tai asfaltin valmistuksessa raaka-aineena”, Ekovillan brändistä tunnetun EcoUpin toimitusjohtaja Antti Ollikainen kertoo.
EcoUp muuttaa tai paremminkin jalostaa uudella Tarvasjoen laitoksellaan rakennusten purkuvillan jätteestä uusiksi tuotteiksi eli euroiksi. Innovaatioita ja itse tuotantoteknologiaa voi pitää itse jätevillojen saralla jopa historiallisena saavutuksena tai paremminkin voittona kierrätyksen uusiokäytössä.
Geopolymeeri on ponnahtanut eri materiaalinen uusiokäytön innovaatiohankkeiden ykkösteemoiksi maailmalla. EcoUp ottaa omalla tontillaan nyt maailmallakin historiallisen paalupaikan, minkä voi lukea eri tahojen kehityshankkeista.

Ollikainen ei pidä ”kynttilää” vakan alla, vaan käyttää ilmaisua ”vallankumouksellinen”.
EcoUp on nimittäin pystynyt kiertotalouden globaaleillakin pelikentillä ensimmäisenä kaupallistamaan innovaationsa eri jätevilloissa, joita menee vuodessa Suomessa tuhansia tonneja kaatopaikalle.
”Mineraalivillassa sekä lasi- ja kivivillassa on vallinnut valtava kierrätysongelma, johon kehitimme teknologisen ratkaisun uusiokäyttöön,” Ollikainen toteaa.

Suomi huutaa yhä äänekkäämmin investointeja, joihin EcoUp vastaa uudella laitoksellaan Tarvasjoella.
”Geopolymeerin tuotanto on lähtenyt nopeasti käyntiin Tarvasjoen tehtaallamme, jossa investointeja on mennyt myös uusiin koneisiin”, Ollikainen jatkaa.
Kuorma-autot ajavat jo jätevillan lasteja tehtaalle, joka puhdistaa ja jalostaa vajaan linjallaan jätevillat jauhemaiseksi geopolymeeriksi.
Myyntikin on lähtemässä rivakasti käyntiin. Ollikainen kertoo, että myyntineuvottelut etenevät eri tahojen kanssa kotimaassa. Nopeasta vauhdinotosta raaka-aineiden ostoissa kertoo se, että Rauman telakka eli RMC toimittaa laivojen villajätteen Tarvasjoelle.
Helsingin Kiasman nykytaiteen museon peruskorjauksen purkuvillat sekä Borealis Polymers Oy:n Porvoon Kilpilahden tuotantolaitoksen saneerauksen villajäte päätyy Tarvasjoen tehtaalle.
Mutta itse myynnin tai liikevaihdon tavoitteita ei Ollikainen anna vielä anna julki eikä Tarvasjoen tehtaan investointien suuruutta.
Ollikainen kuvaa villojen uusiokäyttöä tulevaisuuden projektiksi myös liiketoiminnallisesti.
”Eurooppaa voi pitää yhtenä myyntialueenamme”. Ollikainen jatkaa.
EcoUp saattaa pidemmällä aikavälillä löytää suuretkin apajat Euroopasta, jonka alueella mineraalivillasta kertyy jätettä vuositasolla arviolta noin 2,5 miljoonaa tonnia. ”Jättikasa” vastaa jopa noin 400 metrin korkuista vuorta.
Jätevillan innovaatioiden luominen ja kaupallistaminen ei käynyt kädenkäänteessä, vaan vaati pitkää uurastusta kemisteiltä ja insinööreiltä. EcoUpin kehitysjohtaja Ilari Hirvensalo toteaa, että jätevillan prosessointihanke geopolymeeriksi vei useita vuosia.
Hirvensalo korostaa teknologiassa energiatehokkuutta, joka vähentää merkittävästi niin sanottua hiilijalanjälkeä. Tarvasjoen tehdas pystyy nopeasti ajamaan tonneittain tavaraa ulos erittäin pienillä energiakustannuksilla.
EcoUp ei paljasta tuotantoteknologiaansa, jonka kehitystyöstä vastaa oma väki.
Hirvensalo lisää vielä, että hiilijalanjälki pienenee merkittävästi verrattuna esimerkiksi betoniteollisuuteen, joka käyttää raaka-aineenaan sementtiä.
”Geopolymeerin kemialliset ratkaisut kuluvat osana Tarvasjoen tehtaan patentoituun tuotantoprosessiin”.
EcoUpin hallituksen puheenjohtaja, oululainen yrittäjä Matti Kaski kertoi yritysoston yhteydessä kolme vuotta siten tavoitteestaan, jonka mukaan EcoUp aikoo nousta Suomen johtavaksi tekijäksi rakennusmateriaalien uusiokäytössä.
”Tavoite etenee uuden Tarvasjoen laitoksen myötä, mutta muitakin hankkeita on vireillä. Rakennusalan jätettä riittää kyllä kierrätykseen. Rakennukset ovat kierrättäjälle aarreaitta,” Kaski toteaa.
Perinteinen teollisuus kaipaa puusepänteollisuudesta tunnetun Kasken mukaan rinnalleen uusia innovaatioita itse tehtaille, tuotteille ja kierrätykseen.
”Etenkin jälkimmäinen on nousemassa yhä korkeampaan arvoonsa eri alojen liiketoiminnassa”, Kaski jatkaa.
Muun muassa ovi- ja ikkunavalmistaja Kaskipuusta tunnettu Kaski Partners omistaa enemmistön EcoUp Oy:stä.
IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.
Hei, olen toiminut sisäilma-asioiden kanssa vuosia ja tuossa piilee valtavat riskit esim uusien rakennusten osalta kierrärrätysvillalla. Purkuvilloissa on mikrobeja, sädesientä, rottia, oravia, lintuja hiiriä, rotanmyrkkyjä tms tms. Nyt ongelma tuodaan paikanpäälle muuten tarkasti rakennettuun kohteeseen, jossa kaikki sisämateriaalit on M1 luokiteltua.. Itse en ainakaan yhteenkään uuteen rakennukseen tuota hyväksyisi. Ainoastaan tienpohjalle voisin ottaa.