Kryptovaluutta on noussut viimeisen vuoden aikana häikäisevän rajusti.
Kryptovaluutta on noussut viimeisen vuoden aikana häikäisevän rajusti.
Historia on osoittanut, että markkinoilla näyttää olevan aika-ajoin taipumus ajautua tilanteeseen, josta seurauksena on hintojen nopea romahdus. Tällaisista kuplista ja niitä seuraavista romahduksista on esimerkkejä lähimenneisyydessä.
Tarkastelussa ei tarvitse mennä vuoden 1929 suureen pörssiromahdukseen. 2000-luvun teknologiakuplassa teknologiaosakkeiden arvostukset kipusivat pilviin ja sitten romahtivat. Hieman myöhemmin vuonna 2008 osakemarkkinat romahtivat finanssikriisin vuoksi.
Harwardin tutkijat Robin Greenwood, Andrei Shleifer ja Yang You kävivät läpi amerikkalaista pörssidataa vuosien 1928 – 2012 väliltä ja tunnistivat 40 kertaa, jolloin osakemarkkinat olivat jollakin toimialalla nousseet vähintään 100 prosenttia kahden vuoden ajanjaksolla.
Tutkijat havaitsivat, että noista voimakkaista osakemarkkinoiden nousuista vain 21 tapauksessa seurauksena oli kurssiromahdus. Romahduksen tutkijat määrittelivät tilanteeksi, jossa osakemarkkinat olivat romahtaneet vähintään 40 prosenttia kahden vuoden aikana.
Hinta ei ole kuplan merkki
Voimakas kurssinousu ei siis automaattisesti tarkoita osakemarkkinoiden kuplaa. Eikä osakkeiden kurssikehityksen perusteella ole mahdollista ennustaa romahdusta.
Sen sijaan tutkimuksessa havaittiin, että muut tekijät kuin osakkeen hinta pystyivät selittämään ne ajanjaksot, jolloin osakemarkkinat olivat kuplassa – eli ajankohdat, jolloin kurssinousua seurasi raju kurssilasku. Näitä tekijöitä olivat kasvanut hintojen volatiliteetti eli vaihtelu, yritysten ikä, kaupankäynnin volyymi ja erilaiset osakkeiden arvostuskertoimet.
Bitcoinin hinta on noussut vuodessa peräti 825 prosenttia. Kova kurssinousu herättää kysymyksen, onko suosittu kryptovaluutta jo ylihintainen.
Kuten Harwardin tutkijoiden havainnot osoittavat, pelkkä kurssinousu ei vielä ole merkki kuplasta. Vaikka tutkijoiden kohteena olivat osakkeet, ei ole mitään syytä olettaa, että muiden omaisuuslajien kohdalla tilanne olisi toinen.
Bitcoin voisi olla siis kuplassa, jos muut tekijät kuin bitcoinin hinta siitä indikoisivat.
Kuplalle on tyypillistä sijoittajien hintaspekulointi. Sijoituskohdetta ostetaan vain sen menneen hintakehityksen perusteella. Tällöin toteutunut hinta ruokkii tulevaa hintaa, eikä kurssinousun taustalta löydy mitään todellisia sijoituskohteen arvoa nostavia tekijöitä eli fundamentteja.
Usein kuplaan liittyvät myös sijoittajien tunnetilat, jotka ruokkivat markkinoiden ylikuumenemista. Tätä on havainnollistettu alla olevassa kuvassa.
Bitcoinin hintanousua selittävät sekä kysyntä- että tarjontatekijät
Bitcoin saavutti helmikuussa merkittävän yhden biljoonan dollarin markkina-arvon. Jättipankki Citibank nostaa raportissaan bitcoinin viimeaikojen suurimmaksi muutokseksi sen imagon kehittymisen kuluttajakeskeisestä kohteesta omaisuusluokaksi, joka kiinnostaa myös institutionaalisia sijoittajia.
Bitcoinin ympärille on rakentunut merkittävä ekosysteemi, joka pitää sisällään muun muassa pörssejä, korko- ja lainauspalveluita, rahansiirtopalveluita sekä säilytyspalveluita.
Institutionaalisten sijoittajien kasvavasta mielenkiinnosta bitcoinia kohtaan kertoo se, että rahastoyhtiö Fidelityn viime kesäkuussa teettämän selvityksen mukaan 60 prosenttia haastatelluista institutionaalisista sijoittajista kertoivat digivaluutoiden sopivan heidän sijoitussalkkuihinsa.
Kysyntätekijöiden lisäksi bitcoinin hintaa nostavat myös tarjontapuolen tekijät.
Kyse on digivaluutan niukkuudesta. Markkinoilla on vain rajattu määrä bitcoinin tarjontaa. Kun kaikki ostavat, ja kukaan ei myy, se voi johtaa rajuun kryptovaluutan hinnannousuun.
Bitcoineja tulee lopulta olemaan 21 miljoonaa kappaletta. Tästä kokonaisvarannosta 88 prosenttia on jo kierrossa. Jokaista maapallon asukasta kohti on tällä hetkellä noin 0,00236 Bitcoinia eli 236 000 satoshia (pienin mittayksikkö bitcoinille, kuin sentit eurolle). Hukattujen bitcoinien ansiosta todellisesti kierrossa olevien Bitcoinien summa on vielä tätäkin pienempi.
Tutkimuslaitos varoittaa bitcoinin romahduksesta
Kaikki eivät usko kuitenkaan bitcoinin kasvuajureihin.
Kanadalainen sijoitustutkimusyhtiö BCA Research varoittaa useista tekijöistä, jotka saattavat romahduttaa bitcoinin arvon.
Bitcoinin louhinnan valtava energiankulutus ja mahdollisesti lisääntyvä sääntely saattavat BCA:n mukaan ”johtaa tilanteeseen, jossa se menettää suurimman osan tämän hetken arvostaan”.
Bitcoin-louhinnan vuosittainen sähkönkulutus vastaa Argentiinan hiilijalanjälkeä.
BCA Research -yhtiön päämarkkinastrategi Peter Berezin toteaa yhtiön raportissa, että bitcoin-rahansiirtojen hitaus ja kustannukset tekevät siitä kelvottoman vaihdon välineen. Lisäksi vastuullisuutta korostavat ESG-sijoitusrahastot tulevat välttämään kryptovaluuttaa hyödyntäviä yrityksiä.
Lisäksi tutkimuslaitos uskoo, että valtiot tulevat työskentelemään bitcoinia vastaan siksi, että ne ovat vaarassa menettää huomattavia summia niin sanottuja seigniorage-tuloja, eli fiat-rahan liikkeellelaskusta saatavia tuloja.
Coinmotion / SalkunRakentaja -yhteistyötarjous
Avaa tili Coinmotion-palveluun ja aloita kaupankäynti kryptovaluutoilla. Käyttämällä alennuskoodia SRFI17X, saat 1%:n treidauskulut ensimmäiselle kuukaudelle (50% alennus).
