Keskeisiä uusia viestejä perjantaina 21.11.2025 olivat, että elintarvikeyhtiö Atria pitäytyy tulevina vuosina nykyisillä kotimarkkinoillaan Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa, eli yhtiö ei ole avaamassa uusia kotimarkkinoita. Samoin yhtiö pysyy pääosin nykyisillä tuotealueilla – kuitenkin niin, että se tutkii myös vaihtoehtoisen proteiinin tuotantoa.
”Meillä on edelleenkin aika paljon voitettavaa niillä tuoteryhmillä ja markkinoilla, joissa me tällä hetkellä jo olemme”, toimitusjohtaja Kai Gyllström tiivisti johtoryhmän johtopäätöksen strategiaprosessin aikana.
Johto avasi pääomamarkkinapäivässä tarkemmin, mitä tarkoittavat kotimarkkinoiden välillä tapahtuva tuotevienti sekä net revenue management. Ne ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joihin yhtiö sitouttaa henkilöstönsä aiempaa tavoitteellisemmin.
Kotimarkkinoiden ohella toisaalta satsataan vientitoimintaan kokonaan uuden yksikön voimin.
Atria julkisti uuden Together 2030 -strategiansa vuosille 2025-2030 alun perin 18.9.2025. Tätä strategiaa yhtiö nyt esitteli tarkemmin. Visiona on olla johtava pohjoiseurooppalainen ruokatalo. Keskeinen keino tavoitteeseen pääsemiseksi on yhdessä tekeminen.
Yhtiö oli valmistellut uutta strategiaa lähes vuoden päivät. Jo helmikuussa Gyllström kertoi, että laaja sisäinen konsernistrategian valmistelu oli käynnistetty.
Atrian taloudellinen kehitys on ollut nousujohteista 2019-2024 huolimatta vaihtelevista markkinaolosuhteista, kuten koronapandemiasta ja Ukrainan sodan vaikutuksista, ja isoista investoinneista. Tämä luo hyvän pohjan uuden strategian toteuttamiselle.
”Meillä on tällä talolla jo 120 vuotta ikää ja meillä menee hyvin. Se mikä on tosi hienoa on, että meillä on kansainvälinen liiketoiminta, missä meillä on neljä ydinmarkkinaa. Jokaisessa ydinmarkkinassa meillä on paikallista tuotantoa, paikallinen organisaatio ja paikalliset asiakassuhteet, paikallisen kuluttajan ymmärrys, tuotteet joita paikalliset kuluttajat rakastavat ja myöskin paikallisia tuotemerkkejä”, toimitusjohtaja kuvasi hyviä lähtöasetelmia alkaneelle strategiakaudelle.
Gyllström muistutti pääomamarkkinapäivässä, että yhtiö on ottanut tehokkuudessa isoja loikkia erityisesti Suomessa. Osaaminen tehokkuudessa ja toimitusketjussa ovat yhtiön kilpailuetuja, joita nyt halutaan hyödyntää laajemmin kaikissa toimintamaissa.
Johdon mukaan tase on siinä kunnossa, että yhtiö voi jatkossakin investoida kasvuun. Se tarkoittaa sekä orgaanisia investointeja että yrityskauppoja.
”Me ollaan analysoitu meidän yrityskauppoja, joita ollaan tehty strategiakauden aikana, on se sitten Korv-Görans, Kaivon Liha tai viimeisenä Gooh! Ne ovat olleet kaikki erittäin onnistuneita”, toimitusjohtaja summeerasi.
Uudet yksiköt tukevat strategian toteuttamista
Atrian uusi strategia tarkoittaa myös kahden uuden toiminnon perustamista konserniin. Ne tukevat liiketoimintayksiköitä ja edistävät yhteistyötä yksiköiden välillä ja konsernissa kokonaisuutena.
Atria-konsernin uudet toiminnot ovat Atria Group Industrial Operations ja Atria Group Product Export. Ensin mainittu tukee liiketoimintojen välistä yhteistyötä.
”Toiminnon tavoitteena on edistää muun muassa tuotannon tehokkuutta, konsernin sisäistä toimitusketjua sekä investointien suunnittelua ja toteutusta”, yhtiö totesi tiedotteessa syyskuussa. Toimintoon on siirretty sisäisiä resursseja ja sitä johtaa DI Tauno Perälä, joka nousi konsernin johtoryhmään 1.10.2025. Hän toimii yhä myös Atria Suomen teollisten toimintojen johtajana ja Atria Suomen johtoryhmässä.
”Atria Group Product Export -toiminto perustetaan tukemaan tavoitetta kasvattaa tuotevientiä ydinmarkkinoiden ulkopuolelle”, yhtiö totesi strategiajulkistuksen yhteydessä.
Toimintoa johtaa Gustaf Birkoff, joka on työskennellyt aiemmin Arlalla. Toiminnon tehtävänä on luoda uutta tuotevientiliiketoimintaa sekä vahvistaa liiketoiminta-alueiden välistä yhteistyötä tuoteviennissä.
Atria Suomella on merkittävää lihavientiä Eurooppaan ja Kaukoitään noin sadan miljoonan euron arvosta vuositasolla. Samoin Ruotsilla ja Tanskalla on tuotevientiä jonkin verran. Jos Atria Suomen lihavienti jätetään pois laskuista, konsernin kuluttajapakattu tuotevienti on vain prosentin luokkaa konsernin liikevaihdosta. Siinä yhtiö näkee kasvun paikan.
Vastaavasti Atria Group Industrial Operations -yksikön ydintehtäviin kuuluva toimintamaiden välinen niin sanottu cross-border -tuotevienti on tällä hetkellä noin prosentin luokkaa liikevaihdosta. Toimitusjohtaja totesi pääomamarkkinapäivässä, että lisäämällä maiden välistä tuotevientiä yhtiö voi kasvaa ilman, että ”jokaisessa maassa tarvitsee investoida kaikkiin kyvykkyyksiin”.
Neljä isoa liikkua
Atria pyrkii jatkossa kasvamaan myös volyymissa, kun viime vuosina liikevaihdon kasvu on painottunut volyymiin sijasta hintoihin. Vuoden 2023 jälkeen inflaatioympäristö on muuttunut ja hintojen nousu hidastunut tai joissakin tuoteryhmissä pysähtynyt.
Kaikkiaan kahden miljardin euron liikevaihtotavoite vuodelle 2030 tarkoittaa maltilliselta vaikuttavaa 2,2 prosentin vuosikasvua vuoden 2024 tasosta, joka oli 1,76 miljardia euroa. Vertailun vuoksi, yhtiön liikevaihto vuonna 2020 oli 1,5 miljardia euroa.
Tavoitteessa on tekemistä, koska monissa isoissa tuoteryhmissä markkinakehitys on stabiilia tai lievästi laskevaa. Toiseksi, yhtiöllä on kovempia yksikkökohtaisia sisäisiä tavoitteita, mutta niiden kaikkien toteutuminen ei ole todennäköistä.
Atrian uuden strategian nimi on Together 2030 ja se tarkoittaa yhteistyön lisäämistä erityisesti kotimarkkinamaiden välillä. Gyllström muistutti myös yhteistyön tärkeydestä niin tuottajien, asiakkaiden kuin kuluttajien kanssa.
Atrian uudessa strategiassa on neljä isoa liikkua (big moves), jotka näkyvät kuvassa edellä.
Yhtiön perinteinen liiketoiminta eli punainen liha ja lihavalmisteet säilyvät keskeisenä liiketoimintana jatkossakin. Siinä on kuitenkin orgaaninen kasvu hidasta ja kilpailu voimakasta. Esimerkkinä liiketoimintaan liittyvästä investoinnista on Kauhajoen nautateurastamon uudistaminen. Yhtiö tiedotti investoinnista ja uudelleenjärjestelystä 23.10.2025.
Pääomamarkkinapäivässä Atria Suomen maajohtaja Mika Ala-Fossi johto totesi, että Kauhajoen investoinnissa puretaan jonkin verran vanhoja tiloja pois ja rakennetaan uutta.
”Tämä mahdollistaa myös jonkin verran uusien tuotteiden tekemistä esimerkiksi vientimarkkinoille. Tämä investointi kuvastaa, että edelleen ytimen puolelle panostuksia tehdään niitten tarpeitten mukaan, mitä meillä ilmenee. Kun tämä on tehty, Kauhajoki on entistä vahvemmassa iskussa. Se on iso yksikkö meillä.”
Ala-Fossi muistutti, että yhtiöllä on ainutlaatuinen ruokaketju pellolta pöytään ja oma rehuteollisuus. Hän myös haluaa tiimeineen olla vahva niillä osa-alueilla, joilla Atria on nytkin vahva. Samoin konsernin arvokkaimman tuotemerkin eli Atrian-brändin tuotteiden myyntiä halutaan kehittää vahvasti.
Toinen keskeinen kokonaisuus on kasvun kiihdyttäminen kasvavissa kategorioissa siipikarjan lihassa ja valmisruuassa. Näillä alueille tehdään suhteellisesti enemmän investointeja, tuotekehitystä ja markkinointia. Yrityskaupat painottuvat myös näihin segmentteihin, mukaan lukien foodservice.
Esimerkkejä panostuksista segmentteihin ovat iso Nurmon tuotantolaitoksen siipikarjatehtaan investointi, joka valmistui 2023-2024, Ruotsissa tehty valmisruokayritys Gooh!’in osto keväällä 2024 sekä tänä syksynä ilmoitettu 110 miljoonan euron investointikokonaisuus Nurmon valmisruokatuotantoon sisältäen energia- ja elinkaari-investointeja. Tästä on päätetty 90 miljoonan euroa kohdistuen seuraavan kolmen vuoden ajalle.
Kirjoitimme Nurmon ja Kauhajoen tulevista investoinneista lokakuussa.
Kolmas iso liikku on yhteistyön lisääminen eri maiden, funktioiden ja tiimien välillä. Tähän liittyvät edellä mainitut uudet toiminnot, erityisesti Atria Group Industrial Operations. Toisin sanoen Tauno Perälän tiimi toimii konsernin laajuisesti kehittäen muun muassa tilaus-toimitus -ketjua maiden välillä yhteistyössä maaorganisaatioiden kanssa.
Näin esimerkiksi Atria Ruotsin myyntitiimi pystyisi jatkossa helpommin myymään valikoituja Atrian Suomessa tuottamia elintarviketuotteita Ruotsin markkinassa – ja päinvastoin. Ala-Fossi totesi, että Suomen osalta tuotevientiä kotimarkkinoiden välillä tehdään todennäköisesti siipikarjan, valmiin ja valmiimman ruuan sekä foodservicen tuotteissa.
Uusia raportointiyksikköjä ei perusteta, vaan uusien toimintojen työn tulokset tulevat näkymään Atrian toimintamaiden luvuissa. Yhtiö tulee satsaamaan aiempaa enemmän net revenue managementiin. Se tarkoittaa systemaattisempaa datan hyödyntämistä tuotehinnoittelussa sekä valikoima-, pakkauskoko- ja kampanjasuunnittelussa.
Neljäs iso liikku on uudistuminen. Se tarkoittaa useita asioita, jotka liittyvät niin vastuullisuuteen, tuottajayhteistyöhön, ruokaketjun kehittämiseen, valikoimakehitykseen terveystrendit huomioiden kuin vaihtoehtoisproteiineihin.
Vaihtoehtoisproteiinin markkina on tällä hetkellä johdon mukaan ”suhteellisen kannattamaton ja pieni”, mutta yhtiö haluaa rakentaa valmiuden sen tuottamiseen.
Samoin satsataan henkilöstön ja johdon kehittämiseen, kouluttamiseen ja rekrytointeihin, jotta yhtiöllä on tulevaisuudessa ne kyvykkyydet, jotka vastaavat edellä kerrottuihin osaamisalueisiin.
Johdon mukaan uusilla teknologioilla ja tekoälyllä ei välttämättä pystytä luomaan uutta kilpailuetua, mutta niillä vahvistetaan olemassa olevia. Konsernissa on tehty paljon toimia tehtaiden automaation ja kilpailukyvyn kehittämiseksi jo menneellä strategiakaudella.
Taloudelliset tavoitteet aiempaa kovempia
Atrialla on ollut nousujohteinen liikevoiton ja osakekohtaisen osingon kehitys 2019-2025. Konserni pyrkii tekemään jatkossa tulosta myös Suomen ulkopuolella, kun tuloksenteko menneisyydessä on painottunut voimakkaasti Suomeen.
Toimitusjohtaja muistutti, että kuluvana vuonna jo noin 20 prosenttia tuloksesta on tullut Suomen rajojen ulkopuolelta, kun vuonna 2019 Suomen osuus voitosta oli yli sata prosenttia, eli muiden maiden yhteenlaskettu tulos oli tappiolla.
Atria on pystynyt saavuttamaan aiemman oikaistun oman pääoman tuoton tavoitteensa 2024 ja pääsemään lähelle sitä 2022, kuten kuvaaja edellä osoitti. Uudessa strategiassaan oman pääoman tuoton tavoite on nostettu kymmenestä prosenttiyksiköstä 12:een.
Konsernin liikevoittotavoite 5,0 prosenttia edellyttää yhtä lailla tekemistä, koska ennätysvuonna 2024 oikaistu liikevoittoprosentti oli 3,7.
Atria Suomi on tulosveturi, mutta kehitys toiseksi suurimmalla markkinalla Ruotsissa on ollut nousujohteista. Maajohtaja Jarmo Lindholm kertoi, että Ruotsin strategiatyössä on meneillään noin 50 hanketta kannattavuuden tai suorituskyvyn parantamiseksi. Tammi-syyskuun liikevaihdon kasvu oli 7,8 prosenttia ja liiketulosmarginaali 2,3 prosenttia. Tavoite strategiakauden loppuun mennessä on konsernitavoitteen mukainen viisi prosenttia.
”Gooh! on ollut positiivinen yritysosto. Me on saatu asema valmisruokaan. Tämä tuore valmisruoka kasvaa tällä hetkellä. Meillä liikevaihto on kasvanut sen jälkeen, kun Gooh! otettiin haltuun toukokuussa 2024. Tänä vuonna on ilahduttavasti pystytty kymmenen olemassa olevan tuotteen myyntipeittoa kasvattamaan ja myymäläkohtainen myynti on kasvussa”, Lindholm summeerasi tuoreinta yritysostoa.
Yritysostoissa tähtäin kannattavissa pienemmissä kohteissa
Talousjohtaja Tomas Back kertoi, että Atria tulee investoimaan myös punaiseen lihaan ja lihavalmisteisiin, jotta liiketoiminta säilyy kilpailukykyisenä.
Kuitenkin investoinnit ja varsinkin yrityskaupat painottuvat kasvualueisiin, kuten siipikarjaan ja valmisruokaan. Investoinneista Back nosti esimerkkinä meneillään olevan ison valmisruokainvestoinnin Nurmossa.
”Me myös suunnitellaan yritysostoja seuraavan viiden vuoden aikana. Meillä on bruttolista mahdollisia hankkeita, mahdollisia yhtiöitä, mitä me ehkä lähdetään katsomaan, että voisiko niistä tulla joitakin yrityskauppoja. Se on varma, että kaikki ei toteudu, mutta ehkä jokin näistä toteutuu seuraavan viiden vuoden aikana”, Back avasi.
Johto luonnehti yritysostomentaliteettia valikoivaksi ja tarkaksi. Tähtäimessä ovat enemmän kannattavat kuin heikosti kannattavat ja enemmän pienet kuin isot ostokohteet – konsernin kasvualueet huomioiden.
Vastuullisuustyö on keskeinen osa strategiaa
Vastuullisuustavoitteet ovat myös merkittäviä ja ne säilyivät ennallaan. Yllä mainitut scope 1 ja 2 tarkoittavat karkeasti tehtaan sisällä tapahtuvaa toimintaa. Niissä hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään 42 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030.
Scope 1:n ja 2:n kasvihuonepäästöt Atria-konsernissa vuonna 2020 olivat 83 600 tonnia ja viime vuonna 67 600 tonnia, eli vähennys perusvuodesta 2020 on 19 prosenttia. (lähde: Atria vuosikertomus 2024)
Scope 1:n ja 2:n tavoitteisiin pääsemisessä Nurmossa aloitetulla valmisruokainvestoinnilla on iso merkitys.
Vaikeampi ja päästömäärältään isompi rasti on Scope 3, joka tarkoittaa tuotantolaitoksen ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, kuten toimitusketjua ja alkutuotantoa. Siinä tavoitteena on vähentää lihakilokohtaisia päästöjä viidenneksellä vuodesta 2020 vuoteen 2030.
Arvio epäsuorista scope 3 -kokonaisbruttopäästöistä vuonna 2020 oli 2 350 000 tonnia ja neljä vuotta myöhemmin 2 040 000 tonnia.
Kaikkiaan kasvihuonekaasupäästöt prosessoitua lihakiloa kohden olivat vuonna 2020 noin 7,6 ja vuonna 2024 noin 7,7 hiilidioksidiekvivalenttikiloa. Tavoitteeseen pääsy vaatii aktiivista yhteistyötä toimitusketjun kanssa. Yhtenä esimerkkinä scope 3:n logistiikan päästövähennystoimista on meneillään oleva biokaasulaitoksen rakentaminen Nurmoon. Atria on hankkeessa osakkaana.
Vastuullisuustyössä korostuu yhteistyö tilojen kanssa, kuten edellä mainitut luvut osoittavat. Samalla hyvä vastuullisuustyö on mahdollisuus kaupallistaa laadukkaita tuotteita. Kuluttajat Suomessa ja maailmalla ovat valmiita maksamaan läpinäkyvyydestä, lihan jäljitettävyydestä ja antibioottivapaudesta.
Sijoittajan kannalta Atrian menestyksen ja tuloksellisuuden jakautuminen tasaisemmin vähentäisi riskejä ja nostaisi brändien ja liiketoimintojen arvoa eri toimintamaissa. Myös vienti voi olla aiempaa isompi kasvuajuri tulevaisuudessa.
—
Kirjoittaja omistaa yhtiön osakkeita.
IR-seuranta on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.
