
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 3 611 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Kokonaisansioiden keskiarvo oli 4 070 euroa. Miehillä kokonaisansioiden mediaani oli 3 884 euroa ja naisilla 3 373 euroa kuukaudessa.
Mediaani tarkoittaa järjestetyn lukujoukon keskimmäistä arvoa, eli sitä lukua, joka jakaa joukon kahteen yhtä suureen osaan: puolet luvuista on pienempiä ja puolet suurempia kuin mediaani.
Parhaiten palkattuun kymmenykseen kuuluvat ansaitsivat vähintään 6 115 euroa kuukaudessa ja matalapalkkaisimman kymmenyksen ansiot olivat alle 2 477 euroa vuonna 2024.
Tilastokeskuksen tilastot osoittavat, että koulutus on edelleen väylä parempiin ansioihin.
Koulutusasteittain tarkasteltuna korkeimmat mediaaniansiot olivat tutkijakoulutusasteen suorittaneilla palkansaajilla, 5 685 euroa.
Tilastokeskuksen mukaan korkeampi koulutusaste tuotti palkansaajalle keskimäärin suuremmat ansiot kuin alempi koulutusaste. Pienimmät mediaaniansiot olivat niillä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa tai tieto tutkinnosta puuttui.
OECD:n Education at a Glance 2025 -raportin mukaan Suomessa korkeakoulututkinto nostaa kokoaikatyössä olevien ansioita noin 39 prosenttia verrattuna pelkkään toisen asteen tutkintoon, mikä on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Sen sijaan toisen asteen tutkinnon tuoma ansioetu suhteessa vailla toisen asteen tutkintoa oleviin on Suomessa heikko, eli pelkän toisen asteen varaan jääminen ei nosta ansiotasoa yhtä paljon kuin monissa vertailumaissa.
Myös tekninen koulutus näkyy ansioissa. Toisen asteen tutkinnon suorittaneista korkein kokonaisansioiden mediaani oli tekniikan alan tutkinnon suorittaneilla. Alemman korkeakouluasteen tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista korkeimmat ansiot olivat tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) alan tutkinnon suorittaneilla.
Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden pienimmät ansiot olivat yhteiskunnallisten alojen, palvelualojen sekä terveys- ja hyvinvointialojen tutkinnon suorittaneilla.
Alemmalla ja ylemmällä korkeakouluasteella pienimmät ansiot olivat kasvatusalojen sekä humanististen ja taidealojen tutkinnon suorittaneilla.
Tilastokeskuksen mukaan hyvinvointialuehallinnon sektorilla keskimääräiselle palkansaajalle maksettiin eniten lisä- ja ylityöajan ansioita sekä muita kokonaisansion lisiä verrattuna muihin sektoreihin. Pienin ero säännöllisen työajan ansion ja kokonaisansion mediaaneissa on sen sijaan muussa paikallishallinnossa, johon kuuluu muun muassa kunnat ja kuntayhtymät.




