Dark Mode Light Mode

Suomen talous kituuttaa, mutta startup-ekosysteemi loistaa

Startup-lähtöisten yritysten työpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi kolmessa vuodessa.
Oura Ring Oura Ring

Pääomasijoittajat ry:n, Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) ja Suomen Startup-yhteisön yhdessä tekemän selvityksen mukaan suomalaisen startup-ekosysteemin kasvu on jatkunut voimakkaana, vaikka muu talous tarpoo vastatuulessa.

Kotimaiset startup-lähtöiset yritykset tuottavat jo yli 12,5 miljardia euroa liikevaihtoa.

”Kokonaisliikevaihto on todellisuudessa jopa suurempi, koska osa ulkomaiseen omistukseen siirtyneistä yrityksistä ei enää raportoi liikevaihtoaan Suomessa. Kokonaisliikevaihdon kasvu osoittaa, että suomalaiset startupit pystyvät kasvamaan isoon kokoluokkaan sektorinsa johtaviksi globaaleiksi toimijoiksi”, sanoo Youssef Zad, Suomen Startup-yhteisön pääekonomisti.

Suomalaiset startup-lähtöiset yritykset työllistävät nyt lähes 50 000 ihmistä maailmanlaajuisesti. Työpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi kolmessa vuodessa: vuonna 2020 startupeissa työskenteli hieman yli 30 000 henkilöä.

Kasvua vauhdittavat ennen kaikkea ne yritykset, jotka ovat kyenneet siirtymään alkuvaiheesta seuraavaan kasvun vaiheeseen scaleupeiksi.

Scaleup-yritys on nopeasti kasvava, jo toimintansa todistanut yritys, jolla on kannattava ja sopivaksi osoittautunut liiketoimintamalli sekä vähintään kymmenen työntekijää ja liikevaihtoa vähintään muutama miljoona euroa. Sen liikevaihto tai henkilöstömäärä kasvaa keskimäärin vähintään 20 prosenttia vuodessa kolmen vuoden ajan.

Toisin kuin startup, scaleup on jo löytänyt markkinansa ja panostaa liiketoiminnan tehokkaaseen laajentamiseen esimerkiksi kansainvälistymällä, järjestelmiä kehittämällä sekä organisaatiota kasvattamalla.

Scaleupien määrä on lähes kolminkertaistunut vain muutamassa vuodessa. Vuonna 2020 niitä oli noin 20, ja nyt jo noin 60.

Myös niiden yhteenlaskettu liikevaihto on kaksinkertaistunut miljardista noin kahteen miljardiin euroon vuosien 2020 ja 2023 välillä.

“Scaleupit ovat paitsi erinomaisia kasvutarinoita, myös koko ekosysteemin moottoreita. Kun Suomeen syntyy houkutteleva kasvukeskittymä, se saa aikaan verkostovaikutuksia: ulkomaiset sijoittajat ja osaajat kiinnostuvat, mikä puolestaan lisää uusien yritysten mahdollisuuksia menestyä,” sanoo Henri HakamoTesin strategia- ja tutkimusjohtaja.

Pääomasijoittajat ry:n varatoimitusjohtaja Jonne Kuittinen kertoo, että selvityksen mukaan kasvuun tarvittavan pääoman määrä kasvaa keskimäärin jokaisella rahoituskierroksella 2–3-kertaisesti, ja huippustartupeissa nopeammin.

Tänä vuonna älysormusyritys Oura keräsi Suomen kaikkien aikojen suurimman rahoituskierroksen, noin 777 miljoonaa euroa, ja kvanttitietokoneyritys IQM 275 miljoonaa.

Startup-lähtöiset yritykset ovat lähtökohtaisesti kansainvälisiä. Yli neljänneksellä startup-työntekijöistä on ulkomainen tausta, ja scaleup-yrityksissä osuus on jo lähes 40 prosenttia. Todellisuudessa vielä enemmän.

Uusia startup-yrityksiä perustettiin eniten vuonna 2020, jolloin syntyi 584 uutta yritystä. Vuoden 2021 jälkeen uusien startupien määrä on kuitenkin laskenut noin 270 yritykseen vuositasolla.

”Startupien vähenevä määrä on eurooppalainen ilmiö, jota seuraamme tarkasti. On kuitenkin tyypillistä, että parhaista scaleupeista syntyy uusia perustajatiimejä: se voi tarkoittaa sitä, että monet tulevaisuuden suomalaiset startup-yrittäjät keräävät kokemusta tällä hetkellä globaaleissa markkinajohtajissa”, toteaa Hakamo.

Startup-toiminta keskittyy edelleen vahvasti pääkaupunkiseudulle mutta Tampere, Oulu ja Turku muodostavat merkittäviä alueellisia kasvukeskittymiä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *