Mandatum Magazine -julkaisussa Björn Wahlroos kertoo, että maailmantaloudessa on tarjolla lukuisia erilaisia kehityskulkuja, joita myös sijoittajan kannattaa seurata tarkasti.
Yksi tällainen tärkeä tekijä korkotason kehitys. Yhdysvaltojen hallinto pyrkii ajamaan maata kohti kevyempien ohjauskorkojen aikaa.
Presidentti Donald Trump on pyrkinyt systemaattisesti painostamaan Yhdysvaltain keskuspankkia kevyempään rahapolitiikkaan, erityisesti vaatimalla ohjauskorkojen nopeampia ja suurempia laskuja kuin mitä Fed on itse viestinnässään pitänyt perusteltuna.
Painostus on näkynyt sekä julkisina lausuntoina että nimityspolitiikkana: Trump on nimittänyt Fedin johtokuntaan selvästi elvyttävämpää linjaa ajavia henkilöitä ja tehnyt avoimesti selväksi, että toivoo ohjauskoron painuvan selvästi alle nykyisen tason.
Keskuspankin itsenäisyys on herättänyt huolta, mutta Fed-johtajat ovat toistaiseksi korostaneet tekevänsä linjauksensa talousdatan, eivät poliittisen paineen, perusteella
Wahlroosin mukaan on jo pitkälti varmaa, että lyhyellä aikavälillä dollarin korot tulevat laskemaan. Pitkän aikavälin vaikutusten arviointi on sen sijaan haastavampaa, koska mahdollisia vaikutuksia esimerkiksi inflaatiotasoon on vaikeaa vielä arvioida.
Myös dollarin heikentyminen entisestään on mahdollista, kun korot lähtevät laskuun, Wahlroos arvioi.
Ohjauskoron lasku tukee yleensä talouskasvua, mutta voi samalla lisätä inflaatiopaineita, jos taloudessa on jo valmiiksi paljon kysyntää. Kun keskuspankki laskee korkoa, lainaraha halpenee, yritysten ja kotitalouksien rahoituskulut pienenevät ja investointeja sekä kulutusta on helpompi lisätä, mikä alkaa ajan mittaan nostaa yleistä hintatasoa.
Jos lähtötilanteessa inflaatio on liian hidasta ja talous käy vajaateholla, ohjauskoron lasku voi auttaa viemään inflaation takaisin kohti tavoitetasoa ilman, että hintojen nousu karkaa käsistä.
Jos taas inflaatio on jo lähellä tai yli tavoitteen, liian voimakas tai liian aikainen koronlasku voi kiihdyttää hintojen nousua uudelleen, etenkin jos inflaatio-odotukset alkavat nousta ja työntekijät sekä yritykset alkavat hinnoitella tätä ennakolta palkkoihin ja tuotteiden hintoihin.
Toisena maailmantalouden teemana sijoittajille Wahlroos nostaa esiin energian. Energialla on nykymaailmassa huomattava rooli kansainvälisen politiikan ytimessä. Siihen on Wahlroosin mukaan kaksi syytä.
”Ensinnäkin Kiina on suuri energian nettokuluttaja, ilman riittäviä omia energiavaroja kivihiilen lisäksi. Yhdysvallat kontrolloi tänään suoraan ja epäsuoraan todella suurta osaa maailman öljyvaroista, millä on strategista merkitystä. Toiseksi Yhdysvaltain ajamalla suurella öljyn tarjonnalla hinta pysyy melko matalana, jolloin myös Venäjän taloushuolet jatkuvat. Venäjällä on öljyteollisuudessaan huomattavasti korkeammat tuotantokustannukset kuin esimerkiksi arabialaisilla tuottajilla”, hän toteaa.
Kolmas tärkeä maailmantalouden kehityskulku liittyy puolustusteollisuuden, joka Wahlroosin mukaan menestyy erittäin vahvasti jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Tosin sen osalta suurimmat nousut on jo nähty, Wahlroos uskoo. Hänen mukaansa keskeistä olisi suunnata nyt katseet perinteisestä teollisuudesta puolustusteknologian parissa toimiviin teknologiayhtiöihin.
Björn Wahlroos on suomalainen pankkiiri, yritysjohtaja ja sijoittaja, joka on ollut jo vuosikymmeniä yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista talousvaikuttajista. Hänet tunnetaan erityisesti roolistaan investointipankki Mandatumissa sekä myöhemmin Sampo-konsernin, Nordean ja UPM-Kymmenen ylimmässä johdossa, joissa hän on toiminut toimitusjohtajana ja hallitusten puheenjohtajana.
Taustaltaan Wahlroos on kansantaloustieteen tohtori ja entinen professori, joka siirtyi akateemisesta maailmasta 1980-luvulla pankkisektorille ja nousi nopeasti 1990-luvun kasinotalouden ja yritysjärjestelyjen keskeisiin nimiin.
Wahlroos on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja hän ottaa usein kantaa ajankohtaisiin taloudellisiin kysymyksiin. Hän on tunnettu vahvoista, usein markkinaliberaaleista mielipiteistään talouspolitiikasta ja hyvinvointivaltiosta.
