Japanin ennenaikaiset parlamenttivaalit 8. helmikuuta asettavat pääministeri Sanae Takaichin vastakkain joukkolainamarkkinoiden kehityksen kanssa.
Takaichi lähtee vaaleihin veroalennuksia ja menolisäyksiä sisältävän ohjelman kanssa. Takaichin talouslupaukset ovat heijastuneet Japanin valtionlainamarkkinoilla, koska sijoittajat pelkäävät, että veronalennukset ja menolisäykset voivat lisätä julkista velkaa ja kasvattaa valtionlainojen tarjontaa.
Japanin valtionvelka on jo yksi maailman suurimmista suhteessa bruttokansantuotteeseen (noin 250 prosenttia). Toisaalta valtion varat ja velan korkea kotimainen omistusosuus huomioiden ei tilanne näytä yhtä synkältä.
Luottoluokituslaitokset suhtautuvat todennäköisesti suhteellisen rauhallisesti maan velkatasoihin niin kauan kuin talouskasvu pysyy vakaana. ”Olemme jo ottaneet huomioon paljon finanssipolitiikan heikkouksia”, sanoi S&P Global Ratingsin valtioluokitusanalyytikko Rain Yin.
Siitä huolimatta Japanin lainakustannukset uhkaavat kallistua. Sen 40-vuotisen valtionlainan tuotto ylitti tammikuussa neljän prosentin rajan ensimmäistä kertaa sen käyttöönoton jälkeen vuonna 2007.
30-vuotisen valtionlainan tuotto kohosi tiistaina peräti 27 korkopistettä – eniten sitten teknokuplan (lokakuun 2000). 30-vuotisen tuotto (3,879 %) kävi jopa lähellä Suomen vastaavan 30 vuoden lainan maturiteetin tuottoa (3,905 %).
”Hintakehitys alkaa olla melko pahasti epätasapainossa”, sanoi T Rowe Pricen korkosalkunhoitaja Vincent Chung. ”Pitkän pään lainoille ei ole strategista ostajaa.”
Tiistaina järjestetty 20-vuotisten japanilaisten valtionlainojen huutokauppa sai suhteellisen heikon vastaanoton: tarjousten kattosuhde (bid-to-cover) oli 3,19, mikä jäi alle 12 kuukauden keskiarvon.
Japanin valtionlainojen tuottotaso on ollut nousutrendissä vuodesta 2022 lähtien, jolloin sekä toteutunut inflaatio että inflaatio-odotukset alkoivat kohota pitkän, vuosikymmeniä kestäneen matalan inflaation jakson jälkeen. Inflaatio on yhä Japanin keskuspankin kahden prosentin tavoitetason yläpuolella – marraskuussa kuluttajahinnat nousivat 2,9 prosenttia vuodentakaisesta.
Takaichi pyrkii vakauttamaan korkomarkkina
Nousevien korkojen paineessa Takaichi on kuitenkin yrittänyt vakuuttaa sekä äänestäjät että rahoitusmarkkinat siitä, etteivät hänen suunnitelmansa menojen lisäämisestä ja veronalennuksista rasita Japanin julkista taloutta.
Maanantaina hän lupasi laskea Japanin bruttovelan suhdetta bruttokansantuotteeseen.
Japanin valtiovarainministeri Satsuki Katayama sanoi tiistaina Davosissa, että velka/BKT-suhdetta voidaan pienentää yhdistämällä viisasta menopolitiikkaa ja strategisia finanssipoliittisia toimia, joilla vahvistetaan potentiaalista kasvua.
”Tämä tukee julkisen talouden kestävyyttä ja varmistaa markkinoiden luottamuksen”, Katayama lisäsi ennalta laadituissa kommenteissaan.
Ponnisteluista huolimatta japanilaisen SMBC-pankin analyytikot totesivat, että markkinoilla on suurelta osin asemoiduttu niin sanotun ”Takaichi-kaupan” mukaisesti: odotuksena on, että jeni ja valtionlainojen hinnat laskevat, kun taas pankkiosakkeet hyötyvät finanssipoliittisesta elvytyksestä ja korkeammista koroista. Pankkisektori onkin noussut voimakkaasti: Topix Banks -indeksiin sidottu ETF on tuottanut Japanissa noin 58 prosenttia viimeisen vuoden aikana.
Jo ennen kuin Takaichista tuli pääministeri, Japani suunnitteli puolustusmenojen kasvattamista, ja niiden odotetaan nousevan vielä lisää. Maan tullisopimus Yhdysvaltojen kanssa edellyttää, että Japani takaa 550 miljardin dollarin investoinnit Yhdysvaltoihin seuraavien kolmen vuoden aikana.
Barclaysin ekonomistin Naohiko Baban mukaan Takaichin maanantaina antama verolupaus merkitsi merkittävää politiikkakäännettä: aiemmin hän oli jyrkästi vastustanut kulutusveron alentamista, mutta vaalien alla – opposition esittäessä juuri tällaisia lupauksia – Takaichi muutti linjaansa.
”Vaalistrategiana kulutusveron alennus on äänestäjille helppo ymmärtää, mutta jos se rahoitetaan menoleikkauksilla muualla tai muilla veronkorotuksilla, se on taas uusi taakka tavallisille ihmisille”, sanoi Nomura Research Instituten Takahide Kiuchi. ”Ilmaista lounasta ei ole.”
Japanin keskuspankin korkokokous on tällä viikolla
Japanin keskuspankin (BOJ) odotetaan pitävän ohjauskoron 0,75 prosentissa perjantaina päättyvän kaksipäiväisen kokouksensa päätteeksi.
Tämä jatkaisi keskuspankin varovaista linjaa rahapolitiikan kiristämisessä. BOJ teki vuonna 2025 kaksi koronnostoa, joiden välillä oli 11 kuukauden tauko. Joulukuun nosto tehtiin sen jälkeen, kun päättäjät olivat vakuuttuneita siitä, että kuluttajahinnat ja palkat nousevat samassa tahdissa.
Vaikka inflaatio on yhä sitkeää, monet keskuspankkiirit uskovat, ettei se ole vaarassa karata hallinnasta.
Koska koron pitämistä ennallaan pidetään todennäköisenä, huomio kohdistuu BOJ:n neljännesvuosittaiseen näkymäraporttiin, jossa päivitetään kasvu- ja inflaatioennusteet.
Keskuspankin johtokunnan odotetaan pitävän kiinni näkemyksestä, jonka mukaan pohjainflaatio saavuttaa kahden prosentin tavoitteen lähitulevaisuudessa.
Erityisesti elintarvikkeiden hinnannousu on edelleen kipukohta, sillä japanilaiset yritykset kokevat yhä luontevammaksi siirtää kustannuksia kuluttajille. Osa päättäjistä näkee mahdollisuuden, että pankin on pakko nopeuttaa kiristystahtia, jos jenin nopea heikkeneminen uhkaa kiihdyttää tuontivetoista inflaatiota entisestään.
