Työsuhteen irtisanomiskynnys laskee – mitä se tarkoittaa?

Työntekijän irtisanomiskynnyksen madaltaminen on yksi pääministeri Petteri Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksista. 

Irtisanomiskynnyksen alentamisen tavoitteena on madaltaa työllistämisriskiä erityisesti pienissä yrityksissä. Laissa on lueteltu esimerkinomaisesti tilanteita, joissa irtisanominen voi olla mahdollista.

Muutoksen vaikutus nähdään oikeuskäytännössä vasta ajan myötä, sillä irtisanomisperustetta arvioidaan kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon työntekijän menettelyn vakavuus ja muut laissa mainitut seikat.  

”Tavoitteenamme on purkaa työllistämisen esteitä ja rohkaista rekrytoimaan. Muutos on tärkeä erityisesti pienille yrityksille, jotka pitävät irtisanomiseen liittyviä oikeudellisia riskejä merkittävänä esteenä työllistämiselle. Me haluamme poistaa yritysten työllistämisen esteitä, jotta yhä useampi ihminen pääsisi töihin”, työministeri Matias Marttinen sanoo.

Työnantaja on saanut aiemmin irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos siihen on työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy. Työsopimuksen päättämiseen riittää jatkossa asiallinen syy.

Irtisanomisperusteen arviointi on aina tapauskohtaista

Työsopimuksen irtisanomisen syyn tulee olla asiallinen, joten mielivaltaiset perusteet irtisanomiselle ovat kielletty jatkossakin. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan edelleen kokonaisharkinnalla, eikä irtisanomista saa tehdä vähäisestä tai syrjivästä syystä.

Asiallisena syynä voidaan pitää ainakin tilanteita, joissa  työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteitaan tai  työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Käytännössä työntekijän velvoitteiden laiminlyöntinä voidaan pitää esimerkiksi työnantajan antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä.

Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riitä irtisanomisperusteeksi. Vähäistä tai syrjivää syytä ei jatkossakaan pidetä asiallisena syynä irtisanomiselle.

Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioidaan jatkossakin kokonaisharkinnalla, jossa huomioidaan kaikki työnantajan ja työntekijän olosuhteet.

Kuten aiemmin, työnantajan tulee huomioida myös muut työnantajan ja työntekijän velvollisuudet sekä kielletyt irtisanomisperusteet.

Työntekijää ei saa jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä. Poikkeuksena ovat niin vakavat rikkomukset, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.

Työnantajan on aiemmin ollut selvitettävä ennen irtisanomista, voisiko työntekijän sijoittaa muuhun työhön irtisanomisen sijaan. Jatkossa työnantajalla on velvollisuus uudelleensijoitukseen vain tilanteissa, joissa työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Näin on esimerkiksi silloin, kun työntekijän edellytykset työntekoon ovat heikentyneet sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi.

Suomen Yrittäjät kiittää uudistusta, oppositio näkee ongelmia

Eduskunta on velvoittanut hallitusta seuraamaan lakimuutosten vaikutuksia raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntymiseen, työntekijöiden asemaan ja työllisyyteen sekä käytännön vaikutuksia irtisanomiskynnykseen.

Eduskunta edellyttää lisäksi, että valtioneuvosto arvioi tarvetta ulottaa muutokset koskemaan myös virkasuhteessa tehtävää työtä.

Suomen Yrittäjät pitää irtisanomisen uudistusta tärkeänä. 

”Suomessa on ollut korkea henkilöperusteinen irtisanomissuoja. Irtisanomissuojan alentaminen parantaa pk-yritysten mahdollisuutta työntekijöiden palkkaamiseen, kun työllistämisen riski pienenee. Tämä tuo kaikkinensa aktiivisuutta työmarkkinoille. Muutos on ehdottomasti tervetullut”, Suomen Yrittäjien johtaja Rytkönen-Sandberg sanoo. 

Oppositioryhmät SDP, vihreät ja vasemmistoliitto sekä keskusta suhtautuvat uuteen irtisanomislakiin varauksellisesti ja kutsuvat sitä myös potkulaiksi.

Valiokunnan varapuheenjohtajan SDP:n Lauri Lyly kertoo Ylelle, ettei löydy mitään näyttöä siitä, että lakimuutos parantaisi työllisyyttä. Hänen mukaansa on kyse puhtaasti työntekijöiden suojan heikentämisestä vailla todellisia vaikutusarvioita.

Keskustan Olga Oinas-Panuma puolestaan pelkää, että uusi laki lisää työoikeusjuristien töitä, kun he pääsevät ennakkotapauksia tekemään. Keskusta on ehdottanut mallia, jossa irtisanomiskynnystä madallettaisiin ainoastaan alle 20 työntekijän yrityksissä.