Vaikka Donald Trumpin 7. huhtikuuta ilmoittama kahden viikon tulitauko rauhoitti markkinoita hetkellisesti, sijoitusstrategien mukaan korko- ja inflaationäkymät eivät palaudu nopeasti sotaa edeltäneeseen tilanteeseen.
Tulitaukouutinen käynnisti markkinoilla helpotusrallin. S&P 500 nousi viikon aikana 3,6 prosenttia, mikä oli indeksin suurin viikoittainen nousu sitten marraskuun lopun. Samalla öljyn hinta laski aiemmista huipputasoistaan ja markkinoiden riskinottohalukkuus vahvistui. Myös Bitcoin nousi takaisin yli 70 000 dollarin.
Valtionlainamarkkinoilla reaktio näkyi heti. Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan tuotto laski tulitaukouutisen jälkeen noin viisi korkopistettä 4,29 prosenttiin.
Tulitauko ei kuitenkaan muuttanut isoa kuvaa. Ennen sodan kärjistymistä Yhdysvaltain 10 vuoden tuotto oli alle neljä prosenttia. Markkinat eivät siis enää hinnoittele samanlaista koronlaskupolkua kuin ennen energiahäiriöitä.
Sama näkyy Euroopassa. Saksan 10-vuotisen valtionlainan tuotto on noussut selvästi sodan alkamista edeltäneiltä tasoilta, ja Italiassa korkojen nousu on ollut vieläkin voimakkaampaa. Markkinoilla on jouduttu nopeasti siirtymään tilanteesta, jossa huomio oli koronlaskuissa, ympäristöön, jossa energian hinta ja inflaatioriski määräävät korkojen suunnan.
Energiashokki näkyy jo inflaatiossa
Käänne näkyi myös inflaatioluvuissa. Yhdysvalloissa kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa 0,9 prosenttia helmikuusta, ja vuosi-inflaatio kiihtyi 2,4 prosentista 3,3 prosenttiin. Nousun tärkein ajuri oli energia, erityisesti polttoaineiden hinnannousu.
Öljymarkkinoilla liike on ollut poikkeuksellisen voimakas. Brent-raakaöljyn hinta nousi maaliskuun loppuun mennessä noin 118 dollariin barrelilta, kun ennen konfliktin kärjistymistä se liikkui noin 70 dollarin tuntumassa. Tällä viikolla hinta on laskenut takaisin alle 100 dollariin, mutta markkinoilla ei pidetä selvänä, että rauhoittuminen olisi pysyvää.
Fedin liikkumavara kapeni nopeasti
Sota muutti myös Fedin toimintaympäristöä nopeasti. Vielä ennen kriisin kärjistymistä markkinat hinnoittelivat tälle vuodelle noin kahta koronlaskua. Nyt odotukset ovat muuttuneet selvästi varovaisemmiksi, ja sijoittajat ovat alkaneet varautua siihen, että ohjauskorko voi pysyä korkealla aiemmin odotettua pidempään.
Fedin maaliskuun pöytäkirjat vahvistivat sävyn muuttuneen. Osa päättäjistä halusi pitää myös koronnoston mahdollisuuden avoinna, mikä kertoo siitä, että keskuspankissa suhtaudutaan energian vetämään inflaatioriskiin aiempaa vakavammin.
Goldman Sachs Asset Managementin Alexandra Wilson-Elizondon mukaan Fed tuskin kiirehtii koronlaskuihin ennen kuin kasvun ja inflaation suunnasta saadaan selvempiä signaaleja. Hänen näkemyksensä mukaan korkotason nousu on samalla alkanut tehdä korkosijoituksista jälleen kiinnostavampia erityisesti Yhdysvalloissa.
Euroopassa asetelma on vähintään yhtä haastava. Markkinoilla on alettu varautua siihen, että Euroopan keskuspankki voi joutua nostamaan talletuskorkoa, jos energian hinnan nousu alkaa ruokkia laajempaa inflaatiopainetta.
BlackRock Investment Instituten Jean Boivinin mukaan markkinoilla ei ole vielä varmuutta siitä, jääkö nykyinen tarjontashokki lyhytaikaiseksi vai muuttuuko siitä pidempikestoinen stagflaatiopaine. Tämä selittää, miksi moni suuri sijoittaja suhtautuu edelleen varovasti pitkiin Yhdysvaltain valtionlainoihin, vaikka tulitauko rauhoitti markkinoita hetkellisesti.
AJ Bellin Dan Coatsworthin mukaan korkomarkkinat ovat edelleen hyvin herkkiä öljyn hinnalle. Jos energia kallistuu uudelleen, markkinoilla voidaan nähdä uusi myyntiaalto valtionlainoissa ja samalla uusi nousupaine pitkissä koroissa.
Allspring Global Investmentsin Ann Milettin mukaan geopoliittiset kriisit näyttävät usein kriisin hetkellä ratkaisevilta, vaikka niiden pitkäaikainen vaikutus jää myöhemmin odotettua pienemmäksi. Silti nykyisessä tilanteessa korkojen nousu on hänen mukaansa alkanut avata jälleen kiinnostavampia tuottomahdollisuuksia sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Miletti näkee korkojen nousun nimenomaan sijoitusmahdollisuutena, ei merkkinä siitä, että sota olisi merkityksetön.
Hormuz ratkaisee paljon
Markkinoiden kannalta yksi ratkaisevimmista kysymyksistä liittyy Hormuzinsalmeen. Sen kautta kulkee noin viidennes maailman öljy- ja kaasukuljetuksista, joten salmen liikenteen häiriöt näkyvät nopeasti energian hinnassa, inflaatio-odotuksissa ja korkomarkkinoilla.
Pictet Asset Managementin Luca Paolinin mukaan yhtiön laajempi markkinanäkemys ei ole muuttunut olennaisesti, mutta lyhyen aikavälin heilunta on kasvanut selvästi. Myös US Bank Asset Management Groupissa on arvioitu, että korkomarkkinoiden helpottuminen riippuu olennaisesti siitä, normalisoituuko liikenne Hormuzin salmen läpi nopeasti.
Osakemarkkinoilla energian hinta on edelleen keskeinen muuttuja. Jos öljy jäisi pidemmäksi aikaa korkealle tasolle, se heikentäisi talouskasvua, nostaisi inflaatiota ja tekisi keskuspankkien työstä entistä vaikeampaa. Citigroupissa pitkittyvää öljyshokkia on pidetty osakemarkkinoille selvästi negatiivisena riskiskenaariona.
Kaikki strategit eivät usko, että energiahäiriö johtaisi syvään ja pysyvään markkinakäänteeseen. Osa arvioi, että talous on nykyisin vähemmän herkkä öljyn hinnan nousulle kuin aiempina vuosikymmeninä, vaikka lyhyen aikavälin markkinareaktiot voivatkin olla voimakkaita.
JPMorgan Asset Managementin David Kellyn mukaan energian hinnannousu voi nostaa inflaatiota vielä kesän aikana, mutta vaikutus voi jäädä ensi vuoden kannalta osin väliaikaiseksi. Tämä tarkoittaa, että markkinat joutuvat lähikuukausina elämään samanaikaisesti kahden vastakkaisen voiman kanssa: lyhyen aikavälin inflaatiopaineet ovat kasvaneet, mutta pidemmällä aikavälillä hintapaineet voivat jälleen hellittää, jos energiamarkkina rauhoittuu.
