Iranin sota on vaikuttanut nopeasti euroalueen talousnäkymään. Energiahinnat ovat nousseet jyrkästi, ja pelko vuoden 2022 kaltaisesta inflaatiosokista on palannut eurooppalaisten päättäjien agendalle.
Bloomberg toteutti 6.–11. maaliskuuta laajan talousasiantuntijakyselyn, jossa kartoitettiin näkemyksiä Euroopan keskuspankin rahapolitiikan suunnasta. Tulokset paljastavat syvän kahtiajaon markkinoiden ja ekonomistien välillä.
Vain seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista odottaa EKP:n tekevän korkomuutoksen joulukuuhun mennessä. Alle kolmannes arvioi rahapolitiikan kiristyvän ensi vuoden loppuun mennessä.
Johdannaismarkkinoilla tilanne hinnoitellaan toisin. Markkinat odottavat 25 korkopisteen nostoa jo heinäkuuhun mennessä, jolloin talletuskorko nousisi 2,25 prosenttiin. Kahden kolmanneksen todennäköisyydellä markkinat hinnoittelevat toista nostoa 2,5 prosenttiin vuoden loppuun mennessä.
Tällä hetkellä EKP:n talletuskorko on kahdessa prosentissa, jota pankki on pitänyt neutraalina tasona. Koronlasku vaikutti vielä äskettäin todennäköisemmältä skenaariolta.
Keskeinen kysymys on sodan kesto. Kyselyyn vastanneet ekonomistit odottavat konfliktin olevan lyhytaikainen, mikä selittää maltillisen näkemyksen koronnostopaineista. Yli puolet arvioi sodan kestävän kolmesta viiteen viikkoa, vaikka arviot vaihtelevat yhdestä kahdesta viikosta aina kymmeneen kuukauteen.
EKP seuraa tilannetta tarkoin
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on ilmoittanut, että pankki seuraa tilannetta tarkoin. Lagarde on luvannut varmistaa, etteivät kuluttajat joudu kärsimään samanlaista inflaatiota kuin vuosina 2022 ja 2023 – tuolloin EKP:n hidas reagointi antoi hintojen nousun karata yli kymmenen prosentin lukemiin.
Nyt pankki pyytää kärsivällisyyttä.
”On selvästi liian aikaista vetää vahvoja johtopäätöksiä vaikutuksista”, totesi Bill Diviney, ABN Amron euroalueen johtava ekonomisti. Hänen mukaansa EKP:n neuvosto tulee ilmaisemaan valppautensa inflaatiovaikutuksen suhteen ja valmiutensa toimia tarvittaessa.
Tilannetta mutkistaa se, että kyselytulosten julkaisemisen jälkeen sota on ottanut uusia käänteitä. Iranin uusi ylin johtaja Ajatollah Mojtaba Khamenei ilmoitti, että Hormuzinsalmen tulee pysyä suljettuna, ja Teheran etsii uusia rintamia, mikäli Yhdysvallat ja Israel jatkavat hyökkäyksiään. Presidentti Donald Trump puolestaan totesi, että Iranin estäminen ydinaseista on hänelle paljon tärkeämpää kuin öljyn hinta.
Iranin sota noussut suurimmaksi riskiksi
Bloombergin kyselyssä ekonomistit arvioivat eri riskitekijöitä asteikolla yhdestä viiteen. Iranin sota on kivunnut merkittävimmäksi yksittäiseksi riskiksi, saavuttaen lähes neljän pisteen tason. Samaan aikaan inflaatioriskit ovat kääntyneet jälleen nousuun pidemmän laskusuunnan jälkeen.
Neljä viidestä vastaajasta uskoo EKP:n seuraavan liikkeen olevan koronnoston. Osuus on kasvanut merkittävästi edellisen kyselyn 59 prosentista ja lokakuun 2025 noin 35 prosentista. Lähes 60 prosenttia arvioi inflaation nousupaineiden vahvistuneen, ja 70 prosenttia pitää kahden prosentin tavoitteen ylittymistä suurempana uhkana kuin alittumista.
Tästä huolimatta yksikään ekonomisti ei ennakoi koronmuutosta ensi viikon Europan keskuspankin korkokokouksessa. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että on liian aikaista sanoa, muuttaako sota perusteellisesti taloudellista kokonaiskuvaa.
”EKP:n herkkyys tarjontashokeille on nyt suurempi kuin ennen”, muistutti Andrzej Szczepaniak, Nomura SecuritiesinEuroopan johtava ekonomisti.
Hormuzinsalmen kautta kulkee noin 20 prosenttia maailman öljytoimituksista. Alusliikenteen häiriintyminen nostaisi energiahintoja ja pakottaisi EKP:n harkitsemaan koronnostoa yhä vakavammin.
Palkat tarkkailun alla
Erityistä huomiota saavat palkkakehitys, sillä se oli keskeinen inflaation ajuri edellisen energiahintasokin aikana.
”Mitä kauemmin energiahinnat pysyvät korkealla, sitä suurempi on riski toissijaisista vaikutuksista ja pidemmän aikavälin inflaatiosta”, arvioi Pia Fromlet, SEB:n ekonomisti.
Myös EKP:n neuvoston jäsenet ovat alkaneet asemoida itseään selkeämmin. Slovakian Peter Kazimir kertoi Bloombergille, että leikkaukset ovat ”ehdottomasti pois pöydältä” ja nosto on ”potentiaalisesti lähempänä kuin monet ajattelevat”. Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel ja Viron Madis Müller ovat myös korostaneet inflaatiovaaran vakavuutta.
Kasvuennusteet ovat yhtä epävarmat. Lähes 80 prosenttia vastaajista arvioi ensi viikolla julkistettavien EKP:n neljännesvuosiennusteiden sisältävän vain rajoitetusti hyödyllistä tietoa. Syynä on se, että mallien markkinadatan katkaisupäivä on todennäköisesti edeltänyt sodan puhkeamista.
Skenaariot jakavat analyytikot
Goldman Sachs arvioi, että EKP nostaisi korkoja vain pahimmassa skenaariossa, jossa inflaatio nousee 3,6 prosenttiyksikköä vuoden 2026 loppuun mennessä. Oxford Economics odottaa EKP:n pitävän korot ennallaan koko kuluvan vuoden.
ING pitää EKP:n tilannetta aitona dilemmana: energiasokki voi nostaa jo valmiiksi sitkeää inflaatiota, samalla kun kasvunäkymät heikkenevät Yhdysvaltojen tullipaineiden alla. Pankki arvioi, että koronnostoon tarvittaisiin selkeitä merkkejä euroalueen talouden kestävyydestä.
Rahoitusennustepalvelu Polymarketin mukaan todennäköisyys EKP:n koronnostolle vuonna 2026 on noussut 54 prosenttiin. Ennen Iranin konfliktin alkamista luku oli vain 12 prosenttia – 4,5 kertaistuminen kertoo siitä, kuinka nopeasti tunnelma on muuttunut.
Seuraava EKP:n kokous on 19. maaliskuuta. Yllätyksiä ei odoteta, mutta jos sota pitkittyy ja energiahinnat jäävät korkealle, kuva voi muuttua nopeasti.
