Dark Mode Light Mode

Uutiskirjeemme on uudistunut! Tilaa sähköpostiisi

Iranin sota koettelee Finnairin tuloskuntoa
Danske Bankin pääekonomisti: Suomessa talouskäänne, mutta uusi energiakriisi on riski
Lähi-idän sota ajaa sijoittajat inflaatiosuojattuihin valtionlainoihin 

Danske Bankin pääekonomisti: Suomessa talouskäänne, mutta uusi energiakriisi on riski

Suomen talous nousi viimeisellä vuosineljänneksellä taantumasta ja kääntyi kasvuun. Danske Bank ennustaa talouskasvun kiihtyvän edelleen kuluvana vuonna.
Danske Bank pääekonomisti Minna Kuusisto Danske Bank pääekonomisti Minna Kuusisto
Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto. Kuva: Sampsa Pärnänen, Danske Bank A/S, Suomen sivuliike.
Danske Bank pääekonomisti Minna Kuusisto
Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto. Kuva: Sampsa Pärnänen, Danske Bank A/S, Suomen sivuliike.

Suomen teollisuuden näkymät ovat parantuneet, ja yritysten tilauskannat ovat kasvaneet merkittävästi. Työmarkkinatilanne paranee vähitellen, ja yksityinen kulutus kasvaa monen vaisun vuoden jälkeen, kertoo Danske Bank tiedotteessaan.

Pankin mukaan Suomen reaalipalkkojen nousu vahvistaa kotitalouksien kahden viime vuoden aikana kasvanutta ostovoimaa.

”Talouden käänne on vihdoinkin alkanut, ja kasvu käynnistynyt. Teollisuuden ja viennin näkymät ovat parantuneet, ja kotitalouksien kulutus kasvaa reaalitulojen jatkaessa nousuaan”, kertoo Danske Bankin pääekonomisti Minna Kuusisto.

Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat viime vuonna viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna erityisesti metalliteollisuuden vetämänä. Suomen keskeisten kauppakumppaneiden, kuten Saksan ja Ruotsin, teollisuuden aktiviteetin kasvu vahvistaa vientikysyntää. Lisäksi Suomen vahva kustannuskilpailukyky, Saksan investointipaketti ja Euroopan puolustusinvestoinnit tukevat viennin näkymiä.

Danske Bank ennustaa tuotannollisten investointien kasvun piristyvän ja yksityisten investointien kasvavan erityisesti datakeskusten ja vihreän siirtymän hankkeiden myötä.

Teollisuuden hyvien näkymien konkretisoitumista uusiksi investoinneiksi ja uusien työntekijöiden rekrytoinneiksi hidastaa kuitenkin teollisuuden matala käyttöaste.

Työttömyysaste kääntyy laskuun

Työllisyys on vakiintunut viimeisen puolen vuoden aikana, ja työttömyysasteen trendi osoittaa merkkejä taittumisesta. Työttömyysaste oli kuitenkin edelleen korkealla, 10,3 prosentin tasolla tammikuussa. Osallistumisasteen nousu matalasuhdanteessa on osittain kasvattanut työttömyysastetta.

”Trenditasoitettu työllisten määrä on laskenut 8 000 henkilöllä ja työttömien määrä kasvanut 39 000 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna. Muutosta selittää osallistumisasteen kasvu viime vuonna. On todennäköistä, että viime hallituskaudella voimaan tullut työn hakemiseen velvoittava työvoimapalvelumalli ja nykyisen hallituksen etuusleikkaukset ovat lisänneet työvoimaan hakeutumista”, Kuusisto toteaa.

Danske Bank ennustaa työllisyyden kohenevan kuluvan vuoden aikana, kun etenkin teollisuuden aktiviteetin vilkastuminen alkaa välittyä työllisyyteen. Työttömyysaste nousee viime vuoden 9,7 prosentista keskimäärin 9,9 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuonna työttömyysaste kääntyy tuntuvaan laskuun.

Lompakon nyörit aukeavat työllisyyden kasvaessa

Kotitaloudet ovat paikanneet säästämisellä inflaatioshokin aiheuttamaa köyhtymistä. Elinkustannuksiin suhteutettuna kotitalouksien nettovarallisuus ja talletuskanta ovat yhä merkittävästi alhaisempia aiempaan huipputasoon verrattuna. Tulokehitys on maltillisempaa tukien varassa olevilla kotitalouksilla.

Työmarkkinatilanne on pitänyt kotitaloudet varovaisina, ja kuluttajien luottamus elpyy hitaasti. Yksityinen kulutus kasvaa tänä ja ensi vuonna kasvavien ansioiden ja työllisyyden käänteen myötä.

Danske Bankin mukaan viime vuonna tehdyt palkkaratkaisut nostavat ansiotasoa kuluttajahintoja nopeammin, mikä tukee ostovoimaa.

”Asunnonosto- ja remontointiaikeet sekä kestokulutustavaroiden ostoaikeet ovat olleet vaisuja. Työllisyyden paraneminen lisää kuluttajien luottamusta, mikä tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Patoutuneen kysynnän purkautumisesta johtuvat positiiviset kasvuyllätykset ovat mahdollisia”, arvioi Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.

Riskinä energiakriisi Iranin konfliktin vuoksi

Vaikka kasvunäkymät ovat lupaavat, geopoliittisten jännitteiden syveneminen ja kauppapoliittiset epävarmuudet voivat lisätä inflaatiota sekä heikentää viennin ja teollisuuden kasvulukuja.

“Viime päivinä Lähi-idän tilanne on kärjistynyt, mikä on jo nostanut öljyn ja kaasun hintoja ja saattaa kiihdyttää inflaatiota. Pitkittyessään energiakriisi voisi jopa pysäyttää Suomen talouden juuri alkaneen kasvun”, Kuusisto toteaa.

 JPMorganin mukaan yli kolmen viikon mittainen häiriö tyhjentäisi Persianlahden maiden varastokapasiteetin kokonaan ja pakottaisi tuottajamaat leikkaamaan tuotantoaan, mikä ajaisi Brentin 120 dollariin.

MST Marqueen energiatutkimuksen johtaja Saul Kavonic puki asian vielä jyrkempään muotoon uutistoimisto CNBC:lle antamassaan haastattelussa. Hänen mukaansa pahin skenaario olisi vakavuudeltaan kolminkertainen verrattuna 1970-luvun arabiöljysaartoon ja Iranin vallankumoukseen. LNG:n hinnat voisivat samalla testata vuoden 2022 ennätystasoja.

Mikäli rahtiliikenne Hormuzinsalmella kuitenkin normalisoituu pian, häiriöt markkinoille jäisivät lyhytaikaisiksi ja talousvaikutukset pieniksi.


Katso kommentit (1) Katso kommentit (1)
  1. Ei lama ohi ole, Suomen suurin ongelma on vasemmistopuolueet Kok,Sdp,Kesk jotka jarruttavat talouden kasvua tyhmillä päätöksillä. Heidän takia Suomi joutuu Eu holhoukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *