Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan viime vuonna tasan puolet suomalaisista asuntokunnista oli velattomia. Asuntokunnalla tarkoitetaan kaikkia samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvia henkilöitä.
Vuonna 2025 velallisten asuntokuntien keskimääräinen velka oli 95 300 euroa. Korkoja maksettiin keskimäärin 3 300 euroa.
Velan määrä kasvoi hieman vuodesta 2024, mutta maksettujen korkojen määrä väheni selvästi vuoden takaisesta. Vuonna 2024 velallisilla asuntokunnilla velkaa oli keskimäärin 94 400 euroa, ja korkoja maksettiin 4 100 euroa.
Elämäntilanne selittää velallisuutta. Tilastokeskuksen mukaan asuntokunnan rakenteen mukaan tarkasteltuna ylivoimaisesti eniten velkaa vuonna 2025 oli kahden aikuisen lapsiperheissä. Näistä asuntokunnista velallisia oli 84 prosenttia, ja velallisten keskimääräinen velka oli 170 100 euroa.
Kaikista yhden henkilön asuntokunnista velallisia asuntokuntia oli 36 prosenttia. Heillä velkaa oli keskimäärin 49 700 euroa, mikä oli vähiten kaikista asuntokunnista.
Lapsiperheissä korostui etenkin asuntolainan merkitys. Kahden aikuisen lapsiperheistä asuntovelkaa oli 68 prosentilla kaikista asuntokunnista, kun taas yksinasuvilla asuntovelkaa oli 15 prosentilla kaikista Suomen yhden henkilön asuntokunnista.
Velkaantumisessa on myös huomattavia eroja alueiden välillä. Suomen 308 kunnasta 69 kunnassa keskimääräinen velkasumma oli koko maan keskiarvoa suurempi.
Kunnista suurimmat velat olivat Kauniaisten asuntokunnilla, keskimäärin 247 000 euroa. Pienimmät velat olivat Savukosken asuntokunnilla: keskimäärin 38 400 euroa. Eroa kuntien välillä oli 208 600 euroa.
Erot velkojen keskittymisessä näkyvät myös maakuntien tasolla. Suurimmat keskimääräiset velat olivat Ahvenanmaan velallisilla asuntokunnilla, 131 000 euroa, ja pienimmät Kymenlaaksossa, jossa ne jäivät 64 700 euroon. Eroa maakuntien välillä oli 66 300 euroa.
Suurin osa velkojen kokonaissummasta oli asuntovelkaa.
