Uudistuksen myötä yhtiön EU-asiakkaat voivat nyt käydä kauppaa yli 200 yhdysvaltalaisen pörssiyhtiön ja ETF:n tokenisoiduilla osakkeilla.
Robinhood on yhdysvaltalainen välittäjä, joka tunnetaan erityisesti komissiovapaasta osake- ja ETF-kaupankäynnistä. Viime vuosina yhtiö on laajentanut palveluitaan myös kryptovaluuttoihin ja tuonut kryptokaupankäynnin EU-asiakkaiden saataville. Yhtiön ansaintamalli perustuu muun muassa välityspalkkioiden sijaan muihin kuluihin ja palveluihin, kuten marginaalilainoihin ja Robinhood Gold -tilaajapalveluun, joka tarjoaa lisäetuja kuukausimaksua vastaan.
Tokenisoidut osakkeet ovat lohkoketjupohjaisia digitaalisia varmenteita, jotka edustavat todellisia osakkeita ja ovat täysin yksi yhteen katettuja reaaliosakkeiden kanssa katettuja. Ne mahdollistavat kaupankäynnin ilman välityspalkkioita, lähes ympäri vuorokauden viitenä päivänä viikossa, ja osakkeiden haltijat saavat myös osingot suoraan Robinhood-sovellukseen.
Kaupankäynti tapahtuu aluksi Arbitrum-lohkoketjussa, mutta tulevaisuudessa Robinhood aikoo siirtää tokenisoinnin omalle, erityisesti reaalimaailman omaisuuserien tokenisointiin kehitetylle lohkoketjulleen.
Yksi uudistuksen merkittävimmistä piirteistä on mahdollisuus sijoittaa yksityisiin yhtiöihin, kuten OpenAI ja SpaceX, jotka eivät ole pörssilistattuja yhtiöitä. Historiallisesti näiden yhtiöiden omistajuus on ollut vain sisäpiiriläisten ja erittäin varakkaiden sijoittajien ulottuvilla.
Nyt Robinhood tarjoaa EU-asiakkaille tokenisoidun osuuden näistä yhtiöistä, ja lanseerauksen yhteydessä yhtiö jakaa viiden euron arvosta OpenAI:n ja SpaceX:n tokenisoituja osakkeita jokaiselle kelpuutetulle käyttäjälle, joka aloittaa kaupankäynnin 7. heinäkuuta mennessä.
Yhteensä Robinhood on varannut tähän tarkoitukseen miljoonan dollarin arvosta OpenAI:n ja 500 000 dollarin arvosta SpaceX:n osaketokeneita.
EU:n joustavampi sääntely on mahdollistanut tämän uudistuksen, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa akkreditoitujen sijoittajien vaatimukset estävät vastaavan palvelun tarjoamisen laajasti yksityissijoittajille. Robinhoodin johdon mukaan tokenisoinnin tavoitteena on avata pääsy yksityisiin markkinoihin kaikille, ei vain harvoille etuoikeutetuille.
Robinhood laajentaa toimintaansa voimalla Eurooppaan
Robinhoodin laajentuminen Euroopan markkinoille tokenisoitujen osakkeiden avulla rakentuu merkittävien sääntelysaavutusten varaan. Näihin kuuluu muun muassa Liettuasta saatu välittäjälisenssi, jonka ansiosta yhtiö voi tarjota sijoituspalveluita koko Euroopan unionin alueella. Tämä sääntelyhyväksyntä on keskeinen osa Robinhoodin kunnianhimoista tavoitetta tavoittaa yli 400 miljoonaa ihmistä 30 EU- ja ETA-maassa.
Samalla yhtiö neuvottelee kryptopörssi Bitstampin ostamisesta. Kauppa avaisi pääsyn MiFID-lisensoituun monenväliseen kaupankäyntijärjestelmään ja voisi mahdollistaa Robinhoodille kryptosidonnaisten johdannaisten tarjoamisen Euroopan markkinoilla.
Robinhoodin toimitusjohtaja Vlad Tenev esitteli uudistuksen Cannesissa pidetyssä keynote-tilaisuudessa, jossa hän myös esitteli osaketokeneiden toimintaa siirtämällä miljoonan dollarin arvosta tokenisoituja OpenAI-osakkeita käyttäjille jaettavaksi. Tenevin mukaan tämä on vasta alkua: yhtiö aikoo laajentaa tokenisoitujen osakkeiden valikoimaa tuhansiin yhtiöihin vuoden loppuun mennessä ja mahdollistaa kaupankäynnin 24/7 omalla lohkoketjullaan.
Robinhoodin osakekurssi reagoi uutiseen voimakkaasti, nousten lähes 13 prosenttia maanantaina kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen. Sijoittajat näkivät uudistuksen avaavan uuden globaalin kysynnän Yhdysvaltain osakkeille ja yksityisille yhtiöille, joihin pääsy on aiemmin ollut rajattua.
EU-sijoittajille tokenisoitujen yksityisten yhtiöiden osakkeiden ostaminen tuo mukanaan sekä uusia mahdollisuuksia että merkittäviä riskejä, jotka liittyvät sekä perinteisiin markkinariskeihin että lohkoketjuteknologian ja sääntelyn erityispiirteisiin.
Osaketokeneiden riskit on hyvä tunnistaa
Ensinnäkin sääntely- ja oikeudellinen epävarmuus on yksi keskeisimmistä riskeistä. Vaikka EU:n MiCA-sääntelykehys mahdollistaa tokenisoitujen arvopaperien tarjoamisen laajemmalle sijoittajajoukolle kuin Yhdysvalloissa, nykyinen sääntely ei täysin kata kaikkia tokenisoitujen arvopaperien erityispiirteitä.
MiFID II:n ja muiden säädösten soveltaminen on vielä osittain tulkinnanvaraista, ja kansalliset erot voivat aiheuttaa epäselvyyttä esimerkiksi siitä, milloin tokeni katsotaan arvopaperiksi ja miten kaupankäynti tulisi järjestää. Sääntelyn mahdolliset muutokset tai harmonisoinnin puute voivat vaikuttaa sijoittajien oikeuksiin ja omistusten suojaan.
Arvonmäärityksen ja volatiliteetin riski on korostunut yksityisissä yhtiöissä, joiden markkina-arvo ei perustu päivittäiseen pörssikauppaan vaan harvemmin toteutettuihin rahoituskierroksiin. Tokenisoitujen yksityisten yhtiöiden osakkeiden hinnat voivat olla alttiita voimakkaille heilahteluille ja mahdollisille kuplille, etenkin kun markkinoille tulee paljon uusia sijoittajia ilman perinteistä due diligence -prosessia.
Likviditeettiriski on edelleen olemassa, vaikka tokenisointi mahdollistaa teoreettisesti 24/5-kaupankäynnin. Käytännössä markkinat voivat olla ohuita, eikä ostajia välttämättä löydy halutulla hetkellä tai hinnalla. Tämä riski korostuu erityisesti yksityisten yhtiöiden kohdalla, joissa jälkimarkkinat ovat vasta kehittymässä.
Teknologiset ja operatiiviset riskit liittyvät lohkoketjuinfrastruktuuriin. Tokenien säilytys, siirrot ja mahdolliset tekniset ongelmat (kuten hakkerointi, avainten katoaminen tai ohjelmistovirheet) voivat johtaa sijoitusten menetykseen. Lisäksi lohkoketjun mahdolliset päivitykset tai muutokset voivat aiheuttaa epävarmuutta omistusten suhteen.
Sijoittajansuoja ja valvonta eivät välttämättä vastaa perinteisten arvopaperien tasoa. Tokenisoidut osakkeet voivat jäädä kansallisen finanssivalvonnan ulkopuolelle, jolloin sijoittajilla ei ole samoja oikeuksia kuin pörssilistatuissa osakkeissa, esimerkiksi riitatilanteissa tai palveluntarjoajan konkurssissa1.
Verotukselliset epävarmuudet voivat aiheuttaa haasteita, sillä tokenisoitujen yksityisten yhtiöiden osakkeiden verokohtelu ei välttämättä ole selkeä, ja sijoittajan vastuulla on selvittää omien sijoitustensa verotukselliset vaikutukset.
