
Metsä Board antoi maanantaina tulosvaroituksen, minkä mukaan yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto huhti-kesäkuussa on selvästi tappiollinen. Yhtiö arvioi 29. huhtikuuta osavuosikatsauksessa, että yhtiön toisen neljänneksen liiketulos on heikompi kuin kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Ensimmäisen neljänneksen vertailukelpoinen liiketulos oli 23 miljoonaa euroa.
Metsä Board arvioi yhtiön kuluvan vuoden liiketuloksen huhti-kesäkuussa olevan -25 miljoonaa euroa, mikä on selvästi heikompi kuin yhtiön aiempi arvio.
Tappiolliseen vertailukelpoiseen liiketulokseen vaikutti erityisesti markkinasellujen heikko kysyntätilanne niin Euroopassa kuin Kiinassa. Yhdysvaltojen tuontitullien aiheuttama epävarmuus on vaikuttanut negatiivisesti kartonkiasiakkaiden ostokäyttäytymiseen.
Metsä Boardin B-osakkeen osakekurssi oli maanantaina iltapäivällä noin 3,5 prosentin laskussa. Stora Enso R-sarjan osakekurssi oli 1,5 prosentin laskussa ja UPM-Kymmenen osakekurssi 0,6 prosentin laskussa.

Kiina suurimpana sellun ostajana on pudottanut sellun hinnat
Metsäyhtiöiden ahdinko johtuu erityisesti sellun hintojen laskusta ja kotimaisen kuitupuun hintojen noususta ennätystasolle.
Alkuvuonna (1.1.-4.7.2025) metsäyhtiöiden osakekurssit ovat laskeneet vastoin Helsingin pörssin yleistä kurssikehitystä. Portfoliotuottoindeksi on noussut alkuvuonna 15,3 prosenttia, mutta Metsä Boardin B osakkeen kurssi oli 4.7. mennessä laskenut 21,5 prosenttia keväällä irronnut osinko huomioiden. Stora Enso R-osakkeen kurssi oli laskenut vastaavalla jaksolla 3,2 prosenttia ja UPM-Kymmenen 8,1 prosenttia.
Vuonna 2024 Metsä Boardin osake laski osinko huomioiden 37,5 prosenttia, Stora Enso R:n 20,8 prosenttia ja UPM-Kymmenen 17,6 prosenttia.
Metsäyhtiöiden heikko kurssikehitys – erityisesti koko pörssin kurssikehitykseen verrattuna – on perustunut faktoihin.
Ihmettelen suuresti, kun Kauppalehti kertoi noin viikko sitten, että lähes kaikki analyytikot suosittavat metsäosakkeiden ostamista. No toki Tankki täyteen -komediasarjan Sulo Vilén osti aina, kun halvalla sai.
Suuret sijoittajat ovat olleen metsäyhtiöiden fundamenteista ajan tasalla, sillä esimerkiksi kesäkuussa OP-Suomi ja OP Henkivakuutus vähensivät UPM-Kymmenen osakkeiden omistusta yli 993 000 osakkeella. Kevään aikana myös Antti Herlinin yhtiöt, Björn Wahlroos ja Jussi Pesonen kotiuttivat voittoja UPM-Kymmenen osakkeista.
Ilmeisesti metsäyhtiöitä analysoivat analyytikot ovat profeettoja vieraalla maalla, mutta ei kotimaassaan.
Mistä metsäyhtiöiden ongelmat johtuvat?
Metsäteollisuuden kotimaan tuotannon ongelmana on kaikkien aikojen ennätykseen noussut puuraaka-aineen hinta.
Tukkipuun ja selluteollisuuden kuitupuun hinnat ovat nousseet, koska Venäjän tuonti loppui kokonaan ja metsäteollisuuden kaikkien aikojen huippuvuosi 2022 oli erittäin menestyksellinen. Kotimaan sellutehtailla on pidetty seisokkeja, jolla on yritetty rajoittaa ylituotantoa ja sellun hintojen laskua.

Kotimaan tehtailla tuotetaan pääosin pitkäkuituista havusellua, mitä käytetään erityisesti armeerausmassana. Koivusta toki tehdään myös kotimaan tehtaissa lyhytkuituista sellua, mutta ei suuria määriä vientiin.
Suomen sellun viennin suurin kohdemaa on Kiina, mikä ostaa yli 40 prosenttia sellun vientitoimituksista. UPM-Kymmenellä ja Stora Ensolla osa kotimaan sellusta käytetään omilla ulkomailla olevien paperitehtaiden raaka-aineena.

Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa sellua vietiin Suomesta 1,6 miljoonaa tonnia, jossa oli kasvua viime vuoden vastaavasta jaksosta 17,3 prosenttia. Paperia ja kartonkia vietiin Suomesta tammi-toukokuussa 2,6 miljoonaa tonnia, missä oli kasvua 12,0 prosenttia vuoden takaisesta jaksosta.
Helsingin pörssin metsäyhtiöt tekivät kaikkien aikojen nettotulosennätyksen vuonna 2022, kun edellinen ennätys syntyi vuonna 2000. Uuden ennätyksen syntyminen vei siis yli kaksi vuosikymmentä. Syy ennätyksen pitkään aikaan johtui suurista tuotantokapasiteetin sulkemisista niin kotimaassa kuin myös ulkomailla.
Eniten paperikoneita on sulkenut UPM-Kymmene ja Stora Enso. Tuoreimmat sellutehdasinvestoinnit kotimaassa ovat Rauman sellutehdas 1990-luvun puolivälissä. Suuret uudet sellutehtaat on rakennettu Äänekoskelle ja Kemiin, josta toki vanhaa kapasiteettia suljettiin.
Ulkomaille on erityisesti investoinut viime vuosina UPM-Kymmene, joka osti kokonaan itselleen Uruguayssa sijaitsevan Frey Bentosin 2009 ja uusin tehdas Uruguayssa, Paso de los Toros 2023 tuottavat yhteensä noin 3,4 miljoonaa tonnia eukalyptussellua.

Kiina on onnistunut polkemaan eukalyptussellun markkinahinnan Kiinassa noin puoleen siitä, mitä hinta oli vuonna 2022. Eukalyptussellun hintaa on myös painanut uusien jättitehtaiden markkinoille ajot, mitä on pakko tehdä uudelle valmistuneet tehtaalle.
Uutta sellukapasiteettia tuli viime vuonna markkinoille noin 1,6 miljoonaa tonnia ja tänä vuonna vielä lisää noin 2,7 miljoonaa tonnia. Vuonna 2027 uutta kapasiteettia tulee kahdesta jättitehtaasta noin 7 miljoonaa tonnia.
On mahdollista, että eukalyptussellun ylikapasiteetti painaa markkinahintoja pahimmillaan vuosikymmenen loppuun saakka.
Kapasiteetti ja dollarin kurssi avainasemassa
Sijoittajan kannalta kannattaa ehkä noudattaa metsäosakkeisiin sijoittamisessa Sulo Vilénin ohjetta, mutta riittävän pitkälle aikavälille.
Ylikapasiteetin odotettiin helpottavan jo ennen tämän vuoden juhannusta, mutta kiinalaisten alan julkaisujen mukaan Kiinan laitureilla sellua on yhden jättitehtaan eli 2,1 miljoonan tonnin verran ja sellun hintojen nousu on jälleen siirtymässä tuonnemmaksi.
Lisäksi kannattaa seurata Yhdysvaltojen dollarin jyrkkää laskua.
Sellumarkkina ja investoinnit hinnoitellaan aina US dollareissa. Uruguayn sellutehtaiden kustannuskilpailukyky on kärsinyt eukalyptussellun hintojen romahduksesta ja lisää lunta tupaan tulee dollarin arvonlaskusta euroon nähden, jos lasku jatkuu, kuten kansainväliset investointipankit ennustavat.
Lyhyellä aikavälillä valuuttatuotot yleensä suojataan, mutta ei yleensä vuosiksi.
Kuluvan vuoden alusta dollarin arvo euroon nähden on laskenut noin 13 prosenttia, mikä näkyy ikävästi yhtiöiden tuloslaskelmassa, kun dollarit vaihdetaan kirjanpidossa dollareista euroiksi.




