Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut ennennäkemättömän kovan aikarajan suurille lääkeyhtiöille: 60 päivää aikaa laskea lääkkeiden hintoja Yhdysvalloissa samalle tasolle kuin muissa kehittyneissä maissa.
Trumpin viesti 17 merkittävälle lääkeyhtiölle, kuten Pfizerille, Eli Lillylle sekä Novartisille, on suorasukainen.
”Lopettakaa amerikkalaisten innovaatioiden ilmainen hyödyntäminen Euroopassa ja muualla, ja tuokaa hinnat amerikkalaisten ulottuville”, Trump jyrähtää.
Kirjeissä Trump vaatii lääkkeiltä niin sanottua ”Most Favored Nation” -mallia, jossa USA:ssa myytävien lääkkeiden hinnat sidottaisiin OECD-maiden alimpaan hintatasoon. Vaatimus koskisi erityisesti Medicaid-ohjelmaa sekä kaikkia uusia hyväksyttäviä lääkkeitä myös yksityisillä vakuutusmarkkinoilla.
Lisäksi Trump haluaa, että ulkomailla kertyneet lisätuotot palautettaisiin suoraan USA:n kuluttajille ja että markkinoille luotaisiin mahdollisuus ostaa tietyt lääkkeet suoraan kuluttajille samaan alimpaan hintaan.
Trumpin uhkavaatimus lääkejäteille, on saanut aikaan nopean ja selvästi negatiivisen reaktion lääkeyhtiöiden osakekursseissa. Heti Trumpin kirjeiden julkaisun jälkeen useiden suurten lääkeyhtiöiden, kuten Novo Nordiskin, Pfizerin ja Eli Lillyn osakekurssit laskivat Yhdysvalloissa.
Myös Euroopassa lääkejättien kurssit lähtivät selvään laskuun ja esimerkiksi useat intialaiset ja eurooppalaiset alan yhtiöt putosivat pörsseissä useiden prosenttien verran, kun sijoittajat arvioivat mahdollisia vaikutuksia Yhdysvaltain liikevaihtoon ja voittomarginaaleihin.
Markkina-analyytikoiden mukaan kurssien lasku johtuu pelosta, että Trumpin vaatimus toisi lisää hintapaineita ja mahdollisia rakenteellisia riskejä lääkeyhtiöiden Yhdysvaltain-liiketoiminnalle. Yhdysvallat muodostaa leijonanosan lääkejättien lääkemyynnin tuloksesta. Lisäksi epävarmuutta on lisännyt mahdolliset uudet tullit eurooppalaisille lääkkeille, jotka voisivat vähintäänkin tilapäisesti nostaa kustannuksia tai aiheuttaa saatavuusongelmia.
Markkinareaktiossa heijastuivat sekä välitön pelko viranomaispuuttumisesta että ymmärrys siitä, että Yhdysvaltojen markkina on globaalin lääkebisneksen kulmakivi.
Trumpin hallinnon mukaan erot USA:n ja muiden maiden välillä ovat räikeitä: tietyissä tapauksissa amerikkalaisten maksamat hinnat voivat olla jopa kolme–viisi kertaa korkeammat kuin muualla.
Presidentin toukokuussa antaman määräyksen taustalla on vuosia jatkunut keskustelu siitä, miksi amerikkalaiskuluttajat subventoivat lääkeyhtiöiden tutkimusta muiden maiden hyväksi. Amerikkalaiset muodostavat vain noin viisi prosenttia maailman väestöstä, mutta tuottavat noin 75 prosenttia lääkeyhtiöiden voitoista.
Asiantuntijat kuitenkin suhtautuvat erittäin epäilevästi Trumpin vaatimusten läpimenoon.
Ensinnäkin Yhdysvaltain presidentin suora laillinen valta määrätä lääkeyhtiöiden hinnoista on rajallinen ilman kongressin hyväksyntää. Useat yritykset ja alan analyytikot pitävätkin tempausta enemmän poliittisena pr-temppuna kuin todellisena muutosvoimana.
Lisäksi edellisen presidenttikauden yritykset ottaa vastaavaa uudenlaista hinnoittelumallia käyttöön tyssäsivät nopeasti liittovaltion tuomioistuimessa oikeudellisiin haasteisiin.
Lääkeyhtiöt itse ovat reagoineet varovaisesti ja painottaneet muun muassa tuotekehityksen ja markkinoille pääsyn monimutkaisuutta, sekä sitä, etteivät yksittäiset yritykset voi muuttaa järjestelmää näin lyhyellä aikataululla. Lääkeyhtiöiden etujärjestö PhRMA varoittaa, että kova pakottaminen johtaisi todennäköisesti uusien lääkkeiden saatavuuden ja tuotekehityksen heikkenemiseen USA:ssa ja jopa koko maailmassa.
Trumpin uhkausvalikoimaan kuuluu myös mahdollinen lääkkeiden tuonti ulkomailta sekä jopa uhka uusista tuontitulleista lääkkeille Euroopasta. Näiden toimien arvioidaan kuitenkin lisäävän markkinahäiriöitä, mahdollisesti aiheuttaen lääkepuutteita ja jopa hintoja nostavia vaikutuksia jo entisestään haastavassa tilanteessa.
Kaikkiaan Trumpin 60 päivän aikaraja kuvastaa lääkemarkkinoiden ja poliittisten ristipaineiden monimutkaisuutta. Hintojen laskun mahdollisuudet tällä aikataululla ovat nimettömien alan asiantuntijoiden mukaan hyvin epätodennäköisiä. Järjestelmä on vuosikymmenien aikana rakentunut niin monimutkaiseksi, ettei sitä hajoteta poliittisella kirjeellä parissa kuukaudessa.
Lääkefirmat voivat haastaa presidentti Trumpin vaatimuksen lääkehintojen laskemisesta oikeudessa useilla perusteilla.
Ensinnäkin ne voivat vedota siihen, ettei presidentillä ole yksin laillista valtaa määrätä lääkeyrityksistä hintojen suhteen ilman kongressin lupaa. Toiseksi, yritykset voivat väittää, että pakolliset hintarajoitukset loukkaavat perustuslain suojaamaa omaisuudensuojaa ja oikeutta asianmukaiseen oikeudenkäyntiin, koska ne voivat heikentää yhtiöiden tuottoja ja investointisuojaa.
Jos hintapakkoa rikottaisiin tuntuvilla sakoilla, yhtiöt voisivat väittää rangaistusten olevan suhteettoman kovia. Lääketeollisuus voi myös vedota siihen, että valtio ei noudattanut hallinnollisia menettelyjä, kuten vaadittuja valmisteluja ja julkisia kuulemisia, minkä vuoksi sääntely olisi laitonta.
Lisäksi hintakatot voisivat mahdollisesti rikkoa patentti- ja kansainvälisiä kauppasääntöjä, jotka turvaavat innovaatiot ja reilun kilpailun.
Jos Trumpin vaatimuksista tulisi lain tasoinen säädös, lääkefirmat ryhtyisivät todennäköisesti oikeustoimiin ja tällä tavalla pyrkisivät venyttämään tai pysäyttämään hintojen alentamisen – aivan kuten aiemmat vastaavat yritykset ovat päätyneet tuomioistuimissa pysäytetyiksi.
Lääkeyhtiöiden ja hallinnon neuvottelut jatkuvat. USA:ssa poliittinen paine lääkehintojen alentamiseen kasvaa, olipa radikaalit toimet käytännössä mahdollisia tai eivät.
