Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvio harvinaisten maametallien kysynnästä on jyrkkä. Järjestön kriittisten mineraalien perusraportissa kysyntä kolminkertaistuu vuoteen 2040 mennessä nykypolitiikan skenaariossa ja yli seitsenkertaistuu nopeamman ilmastosiirtymän skenaariossa.
Kasvua vetävät sähköautojen moottorit ja tuulivoimalat, joiden kestomagneeteissa metalleja tarvitaan.
Magneeteissa käytetyt alkuaineet ovat niukkoja, vaikka maametallit eivät ole geologisesti harvinaisia. Käytännössä kyse on neljästä metallista: neodyymistä, praseodyymistä, dysprosiumista ja terbiumista.
Litiumin kasvuluvut ovat vielä jyrkemmät. IEA:n tuoreemmassa katsauksessa litiumin kysyntä viisinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, ja koko energiasektorin mineraalitarve voi kuusinkertaistua.
Tarjonta on poikkeuksellisen keskittynyt, sillä Kiina vastaa noin 60 prosentista maametallien louhinnasta ja lähes 90 prosentista jalostuksesta ja magneettien valmistuksesta. IEA:n mukaan maa on johtava jalostaja peräti 19:ssä strategisessa mineraalissa kahdestakymmenestä.
Maametalleilla tehdään kauppapolitiikkaa
Vuosi 2025 muutti teeman konkreettiseksi. Kiina asetti huhtikuussa vientirajoituksia seitsemälle raskaalle maametallille ja laajensi niitä lokakuussa viiteen uuteen alkuaineeseen sekä ensi kertaa Kiinan ulkopuolella valmistettuihin tuotteisiin.
Eurooppalaiset maametallihinnat kohosivat ajoittain jopa kuusinkertaisiksi Kiinan hintoihin verrattuna.
Marraskuussa Kiina jäädytti lokakuun rajoitukset vuodeksi osana Yhdysvaltain kanssa solmittua kauppasopua, mutta huhtikuun rajoitukset jäivät voimaan. Riippumaton akkumetalliasiantuntija Chris Berry arvioi S&P Globalille, että niin kauan kuin rajoitukset jatkuvat, ne haittaavat kauppavirtoja ja nostavat hintoja.
Länsi on vastannut rahalla. Yhdysvaltain puolustusministeriö sijoitti kesällä 2025 noin 400 miljoonaa dollaria maametallimagneettien valmistajaan ja takasi tälle kymmenvuotisen ostositoumuksen vähimmäishinnalla.
Rakenteellisesti korkeammat hinnat ja länsimaiden investoinnit hyödyttävät juuri kiinalaisten ulkopuolisia kaivos- ja jalostusyhtiöitä.
WisdomTreen ETF on metallikori, ei puhdas maametallisijoitus
WisdomTree Strategic Metals and Rare Earths Miners UCITS ETF aloitti toimintansa huhtikuussa 2024 ja on kasvanut noin 976 miljoonan euron kokoiseksi. Rahasto seuraa täydellä fyysisellä replikaatiolla indeksiä, joka kokoaa maailmanlaajuisesti energiamurroksen materiaalien etsijöitä, louhijoita ja jalostajia. Juokseva kulu on 0,50 prosenttia vuodessa, ja tuotot kerrytetään takaisin rahastoon.
Rahasto ei silti ole puhdas maametallisijoitus. Perusmateriaaliyhtiöiden paino on yli 80 prosenttia, ja kärjen maametalliyhtiöiden rinnalle salkku levittäytyy kupariin, monialaiseen kaivostoimintaan ja muihin strategisiin metalleihin.
Sijoittaja saa siis hajautetun altistuksen koko energiasiirtymän metallikoriin. Hajautus pienentää yksittäisen hyödykkeen hintariskiä mutta laimentaa puhdasta maametallinäkemystä.
Jakaumaan sisältyy ilmeinen jännite. Vaikka teema nojaa Kiina-riippuvuuden purkamiseen, Kiinan paino salkussa on noin 20 prosenttia, sillä kiinalaiset yhtiöt hallitsevat myös pörssilistattua joukkoa.
Riskiprofiili on jyrkkä. Vuoden volatiliteetti on lähes 29 prosenttia, ja suurin arvonpudotus rahaston historiassa on ollut yli neljännes. Rahasto on lisäksi dollarimääräinen ja valuuttasuojaamaton, joten eurosijoittaja kantaa valuuttariskin. Vuonna 2025 rahasto nousi lähes 90 prosenttia, mutta mennyt tuotto ei ennakoi tulevaa.
Kolme suurinta sijoitusta on maametalliyhtiöitä
Suurin yksittäinen kohde on australialainen Lynas Rare Earths noin 4,2 prosentin painolla. Yhtiö on Kiinan ulkopuolen suurin maametallien tuottaja ja louhii malmia Mt Weldin esiintymästä Länsi-Australiassa. Jalostus tapahtuu Malesiassa ja uudessa laitoksessa Yhdysvalloissa.
Toiseksi suurin sijoitus, yhdysvaltalainen MP Materials, on sama yhtiö, johon puolustusministeriö sijoitti kesällä 2025. MP omistaa Kalifornian Mountain Passin, joka on maan ainoa toiminnassa oleva maametallikaivos, ja keskittyy magneeteissa käytettävään neodyymi-praseodyymiin.
Listan kolmas nimi tuo salkkuun yllättävän vastinparin. Kiinalainen Shenghe Resources on osittain valtio-omisteinen maametallien louhija ja jalostaja, joka on yhä MP Materialsin osakas. Sama rahasto omistaa siis sekä amerikkalaisen haastajan että kiinalaisen vakiintuneen toimijan, vaikka yhtiöiden kaupallinen yhteistyö on viime aikoina purkautunut kauppakiistojen myötä.
Kärkiviisikon täydentävät brittiläinen monialainen kaivosyhtiö Anglo American ja indonesialainen kupari- ja kultayhtiö Merdeka Copper Gold. Ne tuovat salkkuun maametallien ulkopuolista hyödykealtistusta noin kolmen prosentin painoilla.
