Sähkön ajoittaminen hinnan mukaan on hiljalleen vakiintumassa suomalaisten arkeen. Energiateollisuus ry:n tuoreen Sähkömarkkinat 2026 -tutkimuksen mukaan 24 prosenttia kotitalouksista siirtää kulutustaan halvimmille tunneille, kun vuotta aiemmin näin teki 22 prosenttia. Sähkön pörssihinta heittelee vuorokauden sisällä rajusti, ja juuri se tekee ajoittamisesta rahanarvoista.
Kasvua on, mutta se ei ole koko kuva. Tutkimuksessa entistä useampi vastaaja kertoi, ettei sähkönkäytön ohjaaminen yksinkertaisesti kiinnosta.
Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa lukee jakautumista oppimisen merkkinä.
”Kotitalouksien käyttäytyminen on merkki oppimisesta. Enemmän sähköä käyttävät saavat ohjaamisesta selvän taloudellisen hyödyn, mutta kaikille sähkönkäyttäjille ajoittamisesta ei ole vastaavaa hyötyä. Tämä on hyvä tiedostaa”, Salomaa kertoo.
Luvut tukevat tulkintaa. Yli 5 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavista talouksista kolmannes ohjaa käyttöään, mutta valtaosa suomalaiskotitalouksista jää tämän kulutusrajan alle. Omakotiasujat erottuvat selvästi muita innokkaampina, sillä heillä lämmitys ja muu sähkönkäyttö tarjoavat ajoittamiselle eniten liikkumavaraa.
Ajoittamista on tehnyt vaivattomammaksi tekniikan yleistyminen. Sähkönkäyttöä ohjaavia laitteita on hankkinut tai harkitsee hankkivansa 70 prosenttia vastaajista, kun osuus oli vuotta aiemmin 58 prosenttia.
Käyttäytymisen muutos juontaa juurensa sopimusrakenteen murrokseen. Pörssihintaa seuraavien sähkösopimusten suosio lähti jyrkkään nousuun vuosien 2022–2023 hintakriisin jälkeen, jolloin pörssisähkön keskihinta kohosi Suomessa ennätyslukemiin. Kokemus on Salomaan mukaan jättänyt jälkensä.
”Moni suomalainen on oppinut, että rahaa säästyy olemalla aktiivinen”, Salomaa tulkitsee.
Energiansäästö nousi kiinnostuksen kärkeen
Säätämisen ja seuraamisen ohella tutkimuksessa erottui selvä painopisteen siirtymä. Energiansäästö kiinnostaa kotitalouksia tällä hetkellä kaikkein eniten, enemmän kuin sähkönkäytön seuranta tai kulutusjoustot.
Kiinnostus selittyy pitkälti alkuvuoden poikkeustilanteella. Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Riina Heinimäki kytkee sen kylmään ja kalliiseen talveen.
”Alkuvuoden poikkeuksellisen kallis sähkö ja kylmä talvi kasvattivat sähkölaskua. Tämä saattoi lisätä mielenkiintoa energiansäästöä kohtaan”, Heinimäki arvioi.
Tammikuussa 2026 pörssisähkön kuukausikeskihinta kipusi noin 14,7 senttiin kilowattitunnilta, kun vuotta aiemmin maksettiin 6,6 senttiä. Hintaa nostivat pitkät pakkasjaksot ja tavanomaista matalampi tuulivoimatuotanto.
Omaan tuotantoon liittyvä kiinnostus jakautuu kahtia. Energiayhteisöt eli sähkön tuottaminen yhdessä naapureiden kanssa houkuttelee vain pientä osaa vastaajista, kun taas aurinkopaneelit ja sähkön varastointi kiinnostavat selvästi laajemmin.
Selvimmin muutos näkyy sähköautoissa, joita käyttää tai harkitsee jo 40 prosenttia kotitalouksista vuoden takaisen 29 prosentin sijaan.
Verkkopalvelumaksujen käyttö jää yhä hämäräksi
Kuluttajien ymmärrys sähkölaskun toisesta puoliskosta ontuu yhä.
Verkkopalvelumaksuista valtaosa vastaajista tunnisti, että maksuilla katetaan sähköverkkojen rakentamista, ylläpitoa, kehittämistä ja huoltoa. Asiakaspalvelun, laskutuksen, mittausten ja vikojen korjaamisen rahoittaminen sen sijaan jäi monelta tunnistamatta, vaikka nekin maksetaan samoista tuloista.
Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto näkee tietoisuuden kuitenkin kohentuneen vuosien varrella.
”Kotitalouksien tietoisuus verkkopalvelumaksujen muodostumisesta näyttää vuosien mittaan kasvaneen. Viestinnälle on kuitenkin edelleen selvä tarve”, Lehto toteaa.
Verkkopalvelumaksujen osuus laskusta ei ole jäämässä ennalleen. Sähköistyvä yhteiskunta vaatii lähivuosina mittavia investointeja jakeluverkkoihin, ja kustannukset päätyvät aikanaan asiakkaiden maksettaviksi. Juuri se laskun osa, jota kotitaloudet ymmärtävät heikoiten, on kasvamassa.
Lue lisää: Sähköpula voi tulla Suomeen jo 2030-luvulla
