Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen ja palvelujen uudistus. Tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillita kustannuksia.
Käytännössä julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle vuoden 2020 aöissa. Maakunnat järjestävät palvelut alueensa koko väestön kannalta tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi.
SOTE-Uudistuksella on tarkoitus umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sote-uudistuksesta.
Kuntatyönantajien tuoreen arvion mukaan sote- ja maakuntauudistukseen sisältyvä henkilöstön siirtyminen kunta-alalta maakuntiin sekä niiden liikelaitoksiin ja yhtiöihin kasvattaa julkisen sektorin palkkakustannuksia ennakoitua enemmän.
Työvoimakustannusten arvioitu nousu voi ääritilanteessa olla niin suurta, että se uhkaa uudistuksen säästötavoitetta ja vaikuttaa koko kansantalouteen.
Syynä korkeampaan kustannusarvioon on työtuomioistuimen maaliskuussa antama ratkaisu, joka koski erään kuntayhtymän menettelyä. Kuntayhtymä maksoi eräille fysioterapeuteille muita korkeampaa palkkaa samasta työstä. Oikeuden päätöksen mukaan liikkeen luovutuksen seurauksena eri tahoilta uuden työnantajan palvelukseen siirtyneiden työntekijöiden palkkaerot pitää poistaa kohtuullisessa ajassa korottamalla matalampia palkkoja.
Jos samaa periaatetta sovelletaan SOTE-uudistukseen, riski palkkaharmonisoinnin korkeampiin kustannuksiin kasvaa selvästi.
Ongelmaan kiinnittää huomiota myös kirjailija ja Iltalehden kolumnisti Kalle Isokallio.
”Tuliko Teille todellakin yllätyksenä, että työntekijöiden siirto kunnilta maakunnille harmonisoi palkat?”, Isokallio kysyy pääministeri Sipilälle osoittamassa artikkelissaan.
”Ettekö ole missään vaiheessa elämäänne lukenut yhtään työehtosopimusta? Kyseinen siirto tehdään ”liikkeen luovutuksena”, jolloin palkkoja ei voi hilata alaspäin. Maakunnat eivät ole olleet työehtoneuvotteluissa osapuolena (sopimukset on maksajan puolelta tehnyt kunta).”, Isokallio lataa.
Kirjailijan mukaan palkat nousevat maakunnassa sijaitsevista kunnista korkeimpien palkkojen tasolle.
Tulevien maakuntien käyttökustannuksista suurin osa on henkilöstömenoja. Tuore työtuomioistuimen päätös lisää palkkaharmonisoinnin kustannusten kasvun riskiä, Kuntatyönantajat varoittaa.
Henkilöstö siirtyy kunta-alalta liikkeen luovutuksen periaatteella maakuntakonsernin palvelukseen – joko virastoon, liikelaitokseen tai konsernin osakeyhtiöihin – ja myös yksityissektorille. Palkkojen sovittaminen yhteen tapahtuu työehtosopimuksittain niiden palkkausjärjestelmien mukaisesti.
KT arvioi kaksi vuotta sitten, että sote-uudistuksessa siirtyvän henkilöstön yhteen lasketut palkkakustannukset nousevat vähintään 75 ja enimmillään yli 700 miljoonaa euroa. Lopullinen summa riippuu siitä, mille tasolle palkat harmonisoidaan.
Tuoreen arvion mukaan maakuntakonsernien maksettavaksi tuleva palkkojen harmonisoinnin kokonaissumma voi olla huomattavasti suurempi.
Tämä voidaan kuitenkin estää säätämällä palkkojen harmonisoinnista lailla.
KT on sote-uudistusta valmisteltaessa esittänyt mallin, jolla palkkauksen yhteensovittamista koskeva palkkakulujen kasvu voitaisiin rajata. Mallissa siirtyvän henkilöstön tehtävän vaativuutta koskeva palkanosa sovitetaan vaativuusryhmittäin valitun tason mukaan esimerkiksi palkkojen mediaanitasoon.
Ylimenevä osa palkasta on siirtyvälle henkilöstölle siirtymäkauden lisää, jota maksetaan niin kauan, kun tehtävä maakunnassa pysyy samana. Kenenkään palkkaa ei siis uudistuksen takia laskettaisi, mutta yhteensovittaminen (harmonisointi) tapahtuisi vaativuusryhmittäin.
