Selvityksen mukaan suurimmat mökkikunnat ovat myös kalleimmat.

Omakotiliitto selvitytti mökkeilyn kustannuksia 20 mökkivaltaisimmassa kunnassa. Selvityksessä otettiin huomioon kunnan vapaa-ajan asunnon kiinteistövero, sähkömaksut ja jätemaksu. 

Mökkeily on kalleinta Savonlinnassa ja huokeinta Oulussa. Kalleimmat mökkeilykunnat Savonlinnan jälkeen ovat Kuopio, Mikkeli, Parainen ja Kangasala.

Oulun lisäksi muita huokeita mökkeilykuntia ovat Rovaniemi, Pori, Kouvola ja Ylöjärvi.

Erot kustannuksissa merkittäviä

Mökkeily Savonlinnassa maksaa vuodessa yli 1100 euroa, kun Oulussa kustannus on noin 480 euroa − eroa on yli 620 euroa. Keskimäärin mökkeily kustantaa reilut 770 euroa vuodessa vertailussa mukana olleissa kunnissa. 

Mökkeilyn kalleimmat kuluerät ovat sähkö ja kiinteistövero.

Sähköä mökkeilijät käyttävät keskimäärin 1000 kW vuodessa, ja sähkölaskussa maksetaan sähköenergiasta ja sähkön siirrosta sekä veroja.

Kiinteistöveron osalta kunnat voivat päättää vapaa-ajan asunnolle suuremman kiinteistöveroprosentin (vaihteluväli 0,93−2,00 %) kuin vakituiselle asuinrakennukselle, kuten omakotitalolle (vaihteluväli 0,41−1,00 %). Samalla mökin veroprosentin skaala on laajempi. Maapohjan kiinteistöveron vaihteluväli on molemmille sama, 0,93−2,00 prosenttia. 

Kalleinta sähkö on Savonlinnassa, Mikkelissä ja Mäntyharjulla − yhteensä jopa 600 euroa vuodessa. Tästä jakeluverkon ylläpidon kiinteä perusmaksu on peräti 408 euroa (perusmaksu 34 €/kk).

Mökit ovat perinteisesti isommilla tonteilla omakotitaloihin nähden. Selvityksessä tontin koko (4500 m2) on johdettu Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastosta. Tontin kiinteistövero on kallein Kangasalla, yli 380 euroa, ja rakennuksen osalta Raaseporissa, yli 210 euroa. Jätekustannuksia mökkiläinen maksaa keskimäärin 34 euroa. Kalleinta maksua peritään Paraisilla, 58 euroa vuodessa. 

Kuntien kannattaa panostaa mökki-imagoonsa

Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomion kuntien ja alueellisten yhtiöiden päätöksentekoon ja viestintään.

Kiinteistöveroa käytetään helposti kuntatalouden paikkaajana, mutta samalla vahingoitetaan kunnan mökki-imagoa.

Erityisesti sähköverkon ylläpito rokottaa mökkeilijöitä suhteellisesti eniten. Sähköverkkoyhtiöt investoivat säävarmaan verkkoon, kun sähkömarkkinalaki edellyttää, etteivät sähköt voi olla katkenneena mökkien osalta 36:ta tuntia pidempään.

Omakotiliitto vaatiikin verkkoyhtiöiltä parempaa asiakkaiden huomiointia, onhan jo nyt sähköverkkoinvestoinneista leikattavissa jopa 1 miljardia euroa (www.omakotiliitto.fi/sahkoverkkoinvestoinnit).  

”Ei ole kunnille imartelevaa, että suurimmat mökkikunnat Kuopio, Mikkeli, Parainen, Lohja ja Savonlinna ovat myös kaikista kalleimpien mökkikuntien joukossa”, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen toteaa.

Savolainen muistuttaa, että juuri mökkiläiset ja kausiasukkaat lisäävät elinvoimaa ja tuovat vero- ja ostoeuroja mökkipaikkakunnallensa.

”Verotuksen ja maksujen kiristäminen mökkiläisiltä ei kannusta uusia kansalaisia rakentamaan tai hankkimaan mökkejä näistä kunnista.”

Sähkön siirtoyhtiöiden ja päättäjien tulee Savolaisen mielestä tosiasiallisesti kuulla asiakkaita: onko 36 tunnin maksimikeskeytys mökillä aivan välttämätön, ja kuinka verkkoinvestoinnit toteutetaan.

”Siirtomaksuja tulee huojentaa niin mökkiläisten kuin omakotiasukkaidenkin osalta”, vaatii toiminnanjohtaja Savolainen.