Suomalaiset ovat olleet perinteisesti varsin kiinnostuneita ihmisten palkoista. Tänään julkaistu Keskuskauppakamarin teettämä Corporate Governance 2019 -selvitys kertoo pörssiyhtiöiden vuonna 2018 maksamista palkkioista. Selvitys piti sisällään kaikki Helsingissä listatut 126 pörssiyhtiötä.
Selvityksen mukaan pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkat seuraavat melko pitkälle yleistä palkkakehitystä. Viimeisen neljän vuoden aikana toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat ovat nousseet keskimäärin 5,6 prosenttia. Samana aikajaksona suomalaisten palkansaajien nimellisansiot ovat nousseet keskimäärin 4,4 prosenttia.
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkakehityksessä on suuria yhtiökohtaisia eroja
Pörssiyhtiön koko vaikuttaa merkittävästi toimitusjohtajan palkkakuitin suuruuteen. Suuret yhtiöt maksavat pieniä yhtiöitä parempaa palkkaa toimitusjohtajilleen.
Viime vuonna toimitusjohtajien keskimääräinen kiinteä vuosipalkka oli 444 507 euroa, mikä tarkoittaa noin 37 000 euron kuukausipalkkaa. Kiinteä vuosipalkka vaihteli pienimmästä 114 000 eurosta aina 1,4 miljoonaan euroon asti. Suurin toimitusjohtajalle maksettu vuosipalkka oli siis yli kaksitoistakertainen pienipalkkaisimpaan virkaveljeensä verrattuna.
Pienissä small cap -yhtiöissä keskimääräinen kiinteä vuosipalkka oli 260 000 euroa. Keskisuurissa mid cap -yhtiöissä vuosipalkka oli 433 000 euroa ja suurissa large cap -yhtiöissä 731 000 euroa.
Vaikka toimitusjohtajien palkat nousivatkin keskimäärin, joidenkin yhtiöiden kohdalla toimitusjohtajan palkkakulut kevenivät. Vuonna 2018 toimitusjohtajan vuosipalkka laski 36 yhtiön kohdalla ja vastaavasti taas 81 yhtiötä nosti palkkaa. Yhdeksän yhtiötä piti toimitusjohtajansa vuosipalkan edellisen vuoden tasolla.
Suurimmat muutokset vuosipalkoissa tapahtuvat yleensä toimitusjohtajaa vaihdettaessa. Tuolloin neuvotellaan kokonaan uudelleen toimisuhteen ehdot sekä toimitusjohtajan palkitsemisen kokonaisuus.
Vuosipalkan laskeminen voi tarkoittaa myös palkitsemismuodon muuttamista. Näissä tapauksissa palkitsemisen kokonaisuutta on muutettu aiempaa enemmän yhtiön tulokseen perusteiseksi. Myöskään vuosipalkan nousu ei vielä yksin tarkoita sitä, että yhtiö olisi merkittävästi lisännyt toimitusjohtajaan kohdistuvaa palkitsemista.
Myös palkitsemismuotojen välillä suuria eroja
Suurissa pörssiyhtiöissä vuosipalkan lisäksi maksettavien kannustinpalkkioiden merkitys on erittäin merkittävä. Kannustinpalkkiot voivat joissakin tapauksissa muodostaa jopa 80 prosentin osuuden kokonaispalkasta.
Vuonna 2018 lyhytaikaiset tulospalkkiot laskivat keskimäärin kaikissa yhtiöiden kokoluokissa. Pienten small cap -yhtiöiden kohdalla laskua oli peräti 33,5 prosenttia, keskisuurten mid cap -yhtiöiden kohdalla laskua oli 1,8 prosenttia sekä suurten large cap -yhtiöiden kohdalla laskua tuli 4,6 prosenttia.
Myös pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksetut palkkiot laskivat menneenä vuonna. Laskua vuoteen 2017 verrattuna tuli keskimäärin 2,3 prosentin verran.
Onko tulospalkkio hyvä vai huono osakkeenomistajan kannalta?
Moni piensijoittaja saattaa miettiä nyt omistamiensa yhtiöiden toimitusjohtajien palkkausta. Kannattaako piensijoittajan toivoa toimitusjohtajalta mahdollisimman pientä vuosipalkkiota?
Osakkeenomistajan näkökulmasta paras palkitsemismuoto pörssiyhtiön toimitusjohtajalle on tulossidonnainen palkitseminen. Tuolloin yhtiön omistajien ei kannata säikähtää toimitusjohtajan kasvaneita palkkamenoja.
Voimakas tulospalkitseminen voi olla osakkeenomistajan kannalta hyvinkin edullista, sillä se kannustaa yhtiön johtoa tavoittelemaan menestystä. Tällöin palkkiota maksetaan pitkälti saavutettujen tavoitteiden mukaan. Mikäli tavoiteltu lisäarvo jää yhtiöltä tuottamatta, tällöin vastaavasti palkkioita ei tarvitse maksaa.
