Etenkin suunnittelualalla liitolle käy vain sellainen ratkaisu, joka täyttää merkittävästi vuosien aikana syntynyttä palkkakuoppaa umpeen, uhoaa Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.
”Suunnittelualalla palkkojen jälkeenjääneisyys on räikeintä, ero on vähintään viisisataa euroa kuukaudessa verrattuna asiakasyrityksissä samaa työtä tekeviin”, Salo sanoo.
Salo painottaa, että työaikaan liittyvät kysymykset eivät suinkaan ole neuvottelukierroksella vailla merkitystä. Salo muistuttaa YTN-liittojen jäsenten tekevän jo nyt paljon enemmän töitä kuin heidän sopimuksensa edellyttävät. Etenkin asiantuntijatyössä työ- ja vapaa-ajan raja on myös hämärtynyt.
”Työaika on tärkeää, mutta palkat eivät saa neuvottelupöydässä jäädä sen tosiasian alle, että useilla teollisuuden aloilla suomalaisten asiantuntijoiden palkat ovat kansainvälisissä palkkavertailuissa jääneet pahasti jälkeen. Minä en suinkaan ole ainoa, joka on viime aikoina todistanut voimallisesti suomalaisen insinöörin olevan halpa.”
Salon mukaan monissa teollisuuden yrityksissä on jo vuosien ajan tehty kovaa tulosta ilman, että se näkyy tuloksen tekijöiden palkoissa. Hän perää asiaan tuntuvaa korjausta tällä neuvottelukierroksella.
”Pitää myös ottaa huomioon, että YTN ja Tietoala ovat yhdessä yli 170 000 palkansaajalla Teknologiateollisuus ry:n suurin sopimuskumppani, suurempi kuin muut työntekijäryhmät sopimuksineen yhteensä.”
Salon mukaan YTN:llä on ylempien toimihenkilöiden sopimukset Teknologiateollisuus ry:n kanssa teknologiateollisuuden sopimuksen lisäksi suunnittelu- ja konsulttialalla sekä tietotekniikan palvelualalla.
”Insinööriliitto käyttää tämän joukon voimaa tavoitteidemme saavuttamiseksi, sillä jokainen ala tekee omat sopimuksensa, kuten työnantaja on aikanaan keskitetyistä ratkaisuista luopuessaan halunnut”, Salo toteaa.
Insinööriliiton palkkavaatimukset osuvat vaikeaan saumaan, sillä työntajajärjestö Teknologiateollisuus ry:n mukaan maailmantalouden epävarmuus ja kysynnän heikkeneminen näkyvät yhä selvemmin suomalaisessa teknologiateollisuudessa.
Teknologiateollisuuden mukaan lähes kaksi kolmasosaa alan teollisuusyrityksistä kertoo, että ne ovat saaneet loppukesän ja alkusyksyn aikana vähemmän tilauksia kuin edellisellä kvartaalilla. Myös tarjouspyyntöjen määrä on pudonnut voimakkaasti. Alan työllisyys on pysynyt jotakuinkin ennallaan aiemmin hankitun vahvan tilauskannan tukemana.
”Tulokset viestivät suhdannekäänteestä, toimialojen epäyhtenäisestä kehityksestä sekä yritysten välisten erojen kasvusta. Huomionarvoista on, että esimerkiksi teknologiateollisuuden suurimman toimialan, kone- ja metallituoteteollisuuden, vientitilausten arvo on supistunut kolme kvartaalia peräkkäin”, kertoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras.
