S&P500 -indeksi on noussut yli 40 prosenttia maaliskuun pohjista, mikä on ymmärrettävästi herättänyt monien sijoittajien mielessä kysymysmerkkejä nousun kestävyydestä.
Koronavirus luo edelleen huomattavaa epävarmuutta ihmisten elämään ja häiritsee yritysten toimintaympäristöä. Toisaalta samaan aikaan S&P500 -indeksi on noussut yli 40 % maaliskuun pohjista, mikä on ymmärrettävästi herättänyt monien sijoittajien mielessä kysymysmerkkejä nousun kestävyydestä. Markkinat kuitenkin ovat pitkälle tulevaisuuteen ennakoiva mekanismi ja näin ollen vuoden 2020 tuloksilla ei enää osakkeiden hinnoittelun kannalta ole juurikaan väliä.
Tällä hetkellä tiedetään, että vuosi 2020 tulee olemaan tuloksien puolesta selvästi heikompi kuin vuosi 2019. Myös tämän tulospudotuksen määrä pystytään tässä kohtaa jo jotakuinkin ennakoimaan, vaikkakin toki ei täysin täsmällisesti. Osakehinnoittelun kannalta tärkeää ovatkin tulevat vuodet, ja näiden vuosien tuloskehitystä ennakoimalla ja yritysten fundamentteihin katsomalla on siten mahdollista tehdä jonkunlaista päättelyä nykyisen indeksitason järkevyydestä.
Rahoitusteorian mukaisesti indeksin nykytasoa voidaan verrata sen fundamentteihin ottamalla huomioon indeksiin sisältyvien yrityksien liiketoiminnoista odotettavissa olevat tuotot, näistä odotetuista tuotoista sijoittajille syntyvät kassavirrat sekä näiden kassavirtojen nykyarvostuksen määrittämisessä käytettävä diskonttokorko. Tämän fundamentteihin perustuvan arvonmäärityksen pyrin tässä artikkelissa tekemään S&P500 -indeksille. Lisäksi tarkastelen Yhdysvaltojen keskuspankin FED:n roolia osakemarkkinoilla sekä nykyisen osakemarkkinaympäristön tuotto-odotuksia ja nykyisiä arvostustasoja tukevia tekijöitä.
S&P500 -indeksin nykyinen arvostustaso suhteessa fundamentteihin
Kuten aiemmin mainitsin, indeksin arvonmääritys pystytään tekemään indeksiin sisältyvien yritysten odotettujen tuottojen, tuotoista saatavien kassavirtojen sekä diskonttokoron avulla. Tässä osiossa pyrin arvioimaan nykytiedon valossa näitä faktoreita sekä niiden tulevaa kehitystä.
S&P500 -indeksin odotetut tuotot ovat Thomson Reutersin analyytikkokyselyiden mukaan tänä vuonna indeksipisteiksi muutettuna 110-142 välillä. Vuoden 2019 tulostason odotetaan ylittyvän jo viimeistään vuonna 2022, ja optimistisimmat arvioitsijat näkevät vuoden 2019 tulostason ylittyvän jo ensi vuoden aikana.
Tulevien vuosien tuottoja arvioidessa voidaan tukeutua analyytikkojen odotuksiin. Näiden odotusten mukaan S&P500 -indeksin yhtiöiden odotetut tuotot ovat indeksipisteiksi muutettuna vuosina 2020-2022 keskimäärin järjestyksessään 125, 158 ja 170. Tämän jälkeen oman arvioni mukaan tuottojen kasvun voi odottaa noudattavan kahden vuoden ajan noin 7.3% kasvuvauhtia, kunnes kasvu konvergoituu lähemmäs nykyistä riskitöntä 0.6% korkotasoa. Tälle konvergoitumiselle on fundamentaalisia perusteita, joita käsittelen myöhemmin Fisherin yhtälön yhteydessä. Lopullisella kasvuvauhdilla ei ole myöskään kovin suurta merkitystä laskelman kannalta, sillä tämä kasvuvauhti mukailee kuitenkin riskitöntä korkoa, jolloin suurempi lopullinen kasvuvauhti näkyy myös suurempana diskonttokorkona.
Kuva 1. Thomson Reutersin analyytikkokyselyiden tulokset S&P500 -indeksin odotetuista tuotoista
Sijoittajille tuloutuvia kassavirtoja voidaan puolestaan indeksitasolla mitata osinkojen sekä yritysten omien osakkeiden takaisinostojen osuutena yritysten tuloksista. Esimerkiksi vuonna 2019 osingot sekä omien osakkeiden takaisinostot olivat noin 93% S&P500 -indeksin yritysten tuloksista. Viimeisen 11 vuoden aikana sijoittajille maksettavien kassavirtojen osuus on ollut keskimäärin noin 85.5% yritysten tuloksista.
Koronakriisin vuoksi aiheutuvasta osakkeiden takaisinostojen ja osinkojen pienentymisestä ei analyytikoilla ole täsmällistä konsensusta. Kuitenkin realistisesti historian eri kriiseihin verrattaessa tänä vuonna osakkeiden takaisinostojen voi olettaa pienentyvän suurin piirtein noin 50% ja osinkojen noin 20%. Kassavirtojen puolesta vuoden 2019 taso ylittyy todennäköisesti vuoden 2022 tai 2023 aikana, mikäli kassavirtojen oletetaan käyttäytyvän suurin piirtein aiempien kriisien tapaisesti. Edellä mainitun suuruisilla kassavirtojen pudotuksilla vuoden 2020 kassavirtojen suuruus olisi noin 90.71 indeksipistettä, joka vastaisi noin 72.56% suuruista osuutta vuoden 2020 odotetuista tuotoista. Vuoden 2020 jälkeen oletan, että kassavirrat alkavat jälleen kasvaa, ja lopulta ovat noin 96% tuotoista.
Kuva 2. S&P500 -indeksin indeksiarvot, tuotot, osingot ja osakkeiden takaisinostot vuosina 2010-2019
Diskonttokorkona indeksitasolla voidaan käyttää riskittömän koron sekä sijoittajien vaatiman osakeriskipreemion summaa. Riskitön korko kuvaa turvallisena pidetystä sijoitusinstrumentista saatavaa tuottoa, ja Yhdysvaltojen tapauksessa tämän voidaan ajatella olevan 10 vuoden velkakirjan korko, joka tällä hetkellä pyörii noin 0.6% tietämillä. Osakeriskipreemio puolestaan tarkoittaa sitä tuottoa, jonka osakesijoittavat vaativat riskittömän koron päälle. Yhdysvaltojen tapauksessa viimeisen 10 vuoden aikana osakkeiden riskipreemio on ollut keskimäärin noin 5.58%. Näin ollen indeksin nykyarvostuksen löytämistä varten käytettävä diskonttokorko on noin 6.18%.
Näillä arvioilla S&P500 -indeksin kassavirtapohjaiseksi arvoksi tulisi noin 3100, joka on noin 8% nykyisen arvostustason alapuolella 6.8.2020. Kuitenkin on hyvä huomioida, että kyseinen arvio edustaa vain yhtä pistettä erilaisten tulevaisuuden jakaumien joukossa, ja näin ollen on todella todennäköistä, että arvio ei vastaa täydellisesti tulevaa. Esimerkiksi riskipreemiota muuttamalla lähemmäksi pidemmän aikavälin historiallista keskiarvoaan 5 prosenttiin, tulee indeksin kassavirtapohjaiseksi arvoksi noin 3478, mikä puolestaan on noin 3.7% nykyisen arvostustason yläpuolella.
Kuva 3. S&P500 -indeksin kassavirtapohjainen arvo
Herkkyysanalyysi riskipreemion sekä vuoden 2020 kassavirtojen määrän suhteen antaa viitteitä siitä, miten näiden muuttujien vaihtelu vaikuttaisi indeksin hinnoitteluun. Herkkyysanalyysissä vuoden 2020 jälkeen tuottoihin verrattavan kassavirran prosenttiosuuden oletetaan kasvavan noin 7.33% vuodessa, saavuttaen päätösarvon 96.30% vuonna 2024. Näiden muuttujien realistisin vaihteluväli antaa indeksin arvoksi noin 3000-3500, joka edustaa myös nykyistä arvostustasoa.
Kuva 4. Herkkyysanalyysi S&P500 -indeksin kassavirtapohjaisista arvoista
Onko nykyinen arvostustaso FED:n puhaltama kupla?
Nykyinen Yhdysvaltojen keskuspankin Federal Reserven (FED) harjoittama rahapolitiikka on monien mielestä aiheuttanut osakemarkkinoille kuplan, ja monien näkemyksien mukaan vain keskuspankkituki ylläpitää markkinaa nykyisissä arvostustasoissaan. Matalat korot ja FED:n harjoittama määrällinen elvytys ovat toki vaikuttaneet osakemarkkinoiden toimintaan, mutta niiden käytölle löytyy myös nykyisestä taloustilanteesta hyvin järkevät perusteet.
Korkomarkkinoiden toimintahan perustuu fundamentteihin siinä missä muidenkin markkinoiden. Eräs keskeisistä fundamenteista on Fisherin yhtälö, jonka mukaan riskitön korko määräytyy odotetun reaalikasvun ja odotetun inflaation summana. Kyseisen yhtälön sanoma on helposti ymmärrettävissä: Jos talous kasvaa inflaatio huomioiden 3%, niin 4% korkotaso ei vain voi olla kestävällä tasolla.
Alempi kuvio kuvastaa hyvin riskittömän koron ja Fisherin yhtälön mukaisen koron suhdetta. Riskittömänä pidetyn Yhdysvaltojen 10 vuotisen velkakirjan koron suhde inflaatioon ja talouskasvuun on selkeästi yhteydessä. Tällä hetkellä USA:ssa ja monissa kehittyneissä talouksissa odotetaan hitaamman talouskasvun ja matalan inflaation aikaa, jolloin myös riskitön korko seuraa näitä odotuksia. Jos talouskasvu ei käänny uudestaan korkeamman kasvun uralle, niin korkotasonkin voi odottaa pysyvän historiallista tasoaan matalammalla.
Kuva 5. Fisherin yhtälön mukainen korko ja riskitön korko
Yhdysvaltojen keskuspankin roolina korkojen asetannassa on säädellä ohjauskorkoa (Federal Funds Rate). Kyseinen ohjauskorko toimii lainan hintana pankkien välisellä yön yli annettavan lainan markkinalla. Yhdysvaltojen keskuspankki FED voi yleistä korkojen nostoa halutessaan pyrkiä vaikuttamaan näihin korkoihin nostamalla ohjauskorkoaan ja luottamalla siihen, että ohjauskoron nostaminen vaikuttaa myös valtionlaina- ja yrityslainamarkkinoille. Ohjauskoron muutokset vaikuttavat kuitenkin enemmän korkokäyrän lyhyen maturiteetin omaaviin lainoihin, ja sen vaikutukset pidempiin korkoihin eivät ole aivan yhtä selkeät.
Pidempiin korkoihin FED on pyrkinyt vaikuttamaan määrällisen elvytyksen rahapolitiikallaan, joka käytännössä tarkoittaa FED:n osallistumista valtionlainamarkkinoille. FED:n ostaessa Yhdysvaltojen pidemmän maturiteetin omaavia valtionvelkakirjoja, painuvat näiden pitkäaikaisempien velkakirjojen korot alaspäin. Velkakirjamarkkinat ovat lähes kaksi kertaa suuremmat kuin osakemarkkinat, ja näin ollen onkin luonnollista ajatella, että joku osuus velkakirjamarkkinoiden sijoittajista alkaa etsiä tuottoja osakemarkkinoilla, sillä matalat korot eivät enää riitä kattamaan heidän tuottotavoitteitaan. Tästä syystä on myös helppo ymmärtää, että muutokset velkakirjamarkkinoiden toiminnassa vaikuttavat osakemarkkinoihin varmasti.
Kuva 6. Federal Funds Rate, 3 kuukauden USA:n valtion velkakirjan korko ja 10 vuoden USA:n valtion velkakirjan korko
Kuitenkin FED:n syyttäminen osakekuplan puhaltamisesta ei ole täysin yksioikoista. Matalille koroille on todelliset fundamentteihin nojaavat perusteet, ja myös määrällisen elvyttämisen käyttäminen nykyisessä ympäristössä on hyvin ymmärrettävää sekä tarpeellista. Vaikka FED jostain erikoisesta syystä nostaisikin omaa ohjauskorkoaan ylöspäin, niin riskitön korko ei fundamentteihin nojaten voisi toistaiseksi juurikaan nousta. Toisaalta määrällinen elvytys todennäköisesti vaikuttaa osakemarkkinoihin vahvasti varsinkin nykyisessä tilanteessa, jossa koronaviruksen aiheuttamia talousvaikutuksia on pyritty minimoimaan valtavilla likviditeetin määrän lisäyksillä. Tätä likviditeettiä valunee korkomarkkinoilta ainakin turvallisina ja kasvupotentiaalia omaavina pidettyjen yritysten osakkeisiin.
On kuitenkin hyvä muistaa, että nykyinen kurssikehitys pohjaa likviditeettipaljoudesta huolimatta pitkälti kuitenkin siihen, että iso osa yrityksistä on ylittänyt tulosodotuksensa hankalimpana pidetyllä toisella kvartaalilla. Tämä on varmasti nostanut markkinamielialaa, kuten selkeä odotusten ylittyminen yleensä tekee. Hyvien tuloksien jatkuminen on toki kiistanalaisempaa, mutta tällä hetkellä erilaiset tukipaketit tukevat kuluttajien taloutta sen verran, että katastrofitulosten riski on lyhyellä aikavälillä ainakin pienentynyt. Vaikka kuluttajien rahallinen tukeminen ei olekaan kestävin keino talouden kannalta, niin lyhyellä aikavälillä se on hyvin järkevää. Pitkän aikavälin kehitystä ei tällä hetkellä voi ennakoida jokaista nyanssia myöten, mutta monet analyytikot uskovat nopeahkoon palautumiseen kriisin jälkeen, jolloin erilaisten tukipakettien merkitys pitkällä aikavälillä jäisi melko pienehköksi.
On myös nähtävissä kehitystä siitä, että talletusinstituutioiden keskuspankissa säilyttämät ylimääräiset reservit ovat koronakriisin aikana kasvaneet jälleen huomattavasti. FED:n tase on myös kasvanut kriisin aikana historiallisen paljon, mutta iso siivu tästä kasvusta on vielä toistaiseksi valunut ylimääräisten reservien luokse, eikä näin ollen ole päätynyt kiertoon reaalitalouteen tai markkinoille.
Kuva 7. FED:n taseen kehitys vuosina 2002-2020
Kuva 8. Talletusinstituutioiden keskuspankissa pitämät ylimääräiset reservit vuosina 1995-2020
Tuotto-odotus nykyisessä ympäristössä
Osakkeiden tuotto-odotus on määritettävissä jo aiemminkin mainitun kaavan mukaisesti (Tuotto-odotus = Riskitön korko + osakkeista vaadittava riskipreemio). Riskipreemion suuruus kuvastaa hyvin markkinoilla vallitsevaa tunnelmaa. Jos riskipreemio on suuri (eli osakkeita omistaakseen sijoittajat vaativat niiltä korkeaa odotettua tuottoa suhteessa riskittömään korkoon), niin osakkeiden hinnat ovat myös alhaisemmat. Tämä ilmiö näkyy hyvin esimerkiksi NYU Stern School Of Businesissa rahoituksen professorina työskentelevän Aswath Damodaranin tuottamassa alla esitetyssä datassa. Datan mukaisesti maaliskuun pohjilla osakkeista vaadittava riskipreemio nousi hetkellisesti jopa 7.75% asti, joka on historiallisesti myöskin korkeahko taso. Riskipreemio alkoi laskea reippaasti Yhdysvaltojen hallinnon ja FED:n ilmoittamien tukipakettien rauhoitettua sijoittajia, ja on tällä hetkellä asettunut noin 5-5.5% paikkeille riippuen siitä, kuinka vahvasti koronaviruksen vaikutus otetaan huomioon tulevia tuottoja arvioitaessa.
Kuva 9. Osakeriskipreemion kehittyminen koronakriisin aikana. Lähde: NYU, Aswath Damodaran
Historiaa vasten tarkasteltaessa voidaan huomata, että nyt osakeriskipreemio on palannut viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneelle normaalitasolleen. Historiaan verrattuna voidaan myös huomata, että nykyinen riskipreemion taso on historiallisten lukujen ylälaidassa, joten osakkeista vaaditaan tällä hetkellä enemmän preemiota kuin keskimäärin yleensä historiassa.
Kuva 10. Osakeriskipreemio vuosina 1960 – 2019. Lähde: NYU, Aswath Damodaran
Toisaalta tuotto-odotuksia tarkasteltaessa voidaan myös ymmärtää, että minkä takia nykyinen riskipreemion taso ainakin toistaiseksi on näin korkea. Nykyisellä noin 5.4% riskipreemiolla sekä noin 0.6% riskittömällä korolla Yhdysvaltojen osakemarkkinan tuotto-odotukseksi muodostuu noin 6%. Historiallisesti tarkasteltuna tämä on matalin taso sitten vuoden 1961. Nykyinen tilanne on siinä mielessä myös erilainen kuin vuonna 1961, että korkojen nousua tuskin on aivan lähivuosina näköpiirissä, ja sitä kautta osakkeiden tuotto-odotusta ei voida kovinkaan paljoa nostaa. FED on ilmoittanut, että heidän analyysiensä mukaan ohjauskorkoa täytyy pitää lähellä nollaa ainakin vuoden 2022 loppuun asti. Jos riskitön korkokin pysyy matalahkona näiden arvioiden seurauksena, niin osakkeiden tuotto-odotuksen nousu ei välttämättä ole aivan ensimmäisenä näköpiirissä ilman vastaavaa riskipreemion nousua. Viimeiset 10 vuotta osakkeiden tuotto-odotus on pysytellyt 8% tuntumassa, vaikka riskitön korko onkin ollut hyvin alhainen. Näin ollen riskipreemio on ylläpidellyt tätä tuotto-odotusta. Nyt kun riskitön korko on laskenut todella alhaiseksi, onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka tuotto-odotus sekä riskipreemio lähtevät kehittymään, jos riskitön korko pysyy FED:n päätösten tukemana pidempään alhaisena.
Kuva 11. Osakkeiden tuotto-odotus vuosina 1961 – 2019. Lähde: NYU, Aswath Damodaran
Nykyistä arvostustasoa puoltavat tekijät
Nykyistä osakemarkkinoiden arvostustasoa puoltaa muutamia hyvin selkeitä tekijöitä. Yleisesti ottaen alhainen korkotaso hyödyttää yrityksiä matalampien velanhoitokustannuksien muodossa. Matalammat velanhoitokustannukset myös vähentävät osakesijoittajan silmissä yrityksen riskiä. Toisaalta eri yritysten riskisyydessä on nykytilanteessa eroja myös siinä mielessä, että osa yrityksistä on tarjoamiensa tuotteiden ja palveluiden puolesta hyötynyt nykyisestä koronatilanteesta. Esimerkiksi S&P500 -indeksin suurimmat yhtiöt kuten Amazon, Microsoft, Apple, Facebook ja Google ovat hyötyneet kriisin lisäämästä verkkopohjaisesta asioinnista sekä verkossa kulutettavien hyödykkeiden kysynnän lisääntymisestä. Myös esimerkiksi Netflix ja grafiikkateknologia-alan suuryhtiö NVIDIA ovat hyötyneet tilanteesta. Nämä 7 yhtiötä keskenään edustavat jopa noin 25% koko S&P500 -indeksistä, joten näiden yhtiöiden osakekurssien kehityksellä todellakin on suuri vaikutus indeksiin.
Kuva 12. S&P500 -indeksin valittujen suuryhtiöiden kehitys vuoden 2020 aikana
Edellä mainitut yritykset edustavat myös teknologia- ja ohjelmistoalan yrityksiä, joista osa myös kulurakenteensa puolesta saa hyötyä nykyisen kaltaisesta kysynnän lisääntymisestä. Yleensä tämänkaltaisissa yrityksissä kulut ovat painottuneet enemmän kiinteisiin kuluihin, jolloin kysynnän lisääntyessä muuttuvia kustannuksia ei synny enää suhteessa niin paljoa. Hyvänä esimerkkinä toimii Microsoft, jossa ohjelmistojen kehityskulut ovat suurempia, mutta muuttuvia kuluja ei enää ohjelmistojen myynnistä synny samaan tapaan. Näin ollen ns. operatiivinen vipu myös hyödyttää kysynnän lisääntyessä tämänkaltaisia yrityksiä, ja kysynnän lisääntyessä myös yrityksen riskisyyden voi sijoittajan näkökulmasta katsoa hieman vähentyvän.
Myös edellä mainitut kokonaisvaltaisen matalat pitkät sekä lyhyet korot mitä todennäköisemmin tukevat markkinan arvostusta ainakin jonkun verran. Osa korkosijoittajista luultavasti on jo aiemmin siirtynyt osakemarkkinoille korkojen ollessa matalalla, ja nyt esimerkiksi Yhdysvaltojen valtionlainakorkojen yhä laskiessa osa sijoittajista saattaa harkita asennoitumistaan uudelleen.
Toisaalta myös toisen kvartaalin tulosyllätykset ovat luoneet markkinoihin uskoa. Odotuksia paremmat tulokset ovat näyttäneet, että ainakin lyhyellä aikavälillä koronan vaikutuksiin on ylireagoitu. Pidemmän aikavälin vaikutukset selviävät vasta myöhemmin, ja markkinat hinnoittelevat nyt tulosyllätysten johdosta hieman optimistisempaa tulevaisuutta kuin aiemmin.
Mielenkiintoista on myös se, kuinka seuraavan vuoden aikana osakeriskipreemio tulee kehittymään, jos riskitön korko ei lähdekään tästä nousuun. Tällä hetkellä ei näy juuri isoja syitä riskittömän koron tiukkaan nousuun lähiaikoina. Osakeriskipreemion ollessa tällä hetkellä myös historiallisesti mitattuna melko korkea, voidaankin vain arvuutella, että lähteekö riskipreemio laskemaan, jos muutoksia ei riskittömään korkoon tule. Viimeiset 10 vuotta osakkeiden tuotto-odotus on pyörinyt 8% tuntumassa osakeriskipreemion kannattelemana, mutta nyt tilanne saattaisi olla toinen. Riskipreemion laskuhan toisaalta vaikuttaisi nostavasti osakemarkkinoihin lyhyellä aikavälillä. Monet analyytikot ovat puhuneet, että osakemarkkinoilla saattaisi tulla vastaan tilanne, jossa tuotto-odotuksen osalta täytyisi kohdata pysyvästi huomattavasti matalampi taso. Tällä hetkellä tuo matalampi tuotto-odotuksen taso syntyisi sillä, että riskipreemio laskeutuisi vastaamaan alentunutta korkotasoa.
Toisaalta voidaan myös argumentoida, että esimerkiksi teknologia-alan ja etätyömahdollisuuksien kehittyminen kriisin seurauksena tulee lisäämään tuottavuutta kriisin jälkeen. Näin ollen yritysten toimintaympäristö saattaisi parantua koronakriisin seurauksena ja saada kaipaamaansa lisäystä tehokkuuteen. Tällöin toki tuotto-odotuksen nousu olisi odotettavissa. Muutosten ennakoiminen tosin on harmittavan hankalaa ja sisältää paljon ”melua”, mutta uskoisin todennäköisyyksien olevan jonkunnäköisen tuottavuusloikan puolella.
Myös inflaation kiihtyminen likviditeetin määrän lisäyksen seurauksena voisi nostaa riskitöntä korkoa ja sitä kautta myös osakkeiden tuotto-odotuksia. Inflaatio ei ainakaan toistaiseksi viimeisen 10 vuoden aikana ole eri tahojen arvioista huolimatta lähtenyt nousuun. Kuten aiemminkin jo mainitsin, niin ylimääräinen likviditeetti on vaikuttanut päätyvän pankkien keskuspankissa pitämiin reserveihin odottamaan parempia hetkiä, ja toisaalta tämä likviditeetti osittain myös suuntaa takaisin keskuspankkiin, jos velkakirjat päästetään erääntymään.
Epävarmuus vallitsee kuitenkin yhä
Lyhyellä aikavälillä on kuitenkin edelleen paljon epävarmuustekijöitä. Yhdysvaltojen talous on ottanut ison osuman koronaviruksen seurauksena ja BKT:n elpyminen on varmasti yksi tärkeä tekijä, jota sijoittajat tulevat seuraamaan. Suuryrityksille koronakriisistä ongelmia alkaa muodostua pidemmän ajan kuluessa, jos talouden palautuminen ei olekaan ennakoidun kaltaista. Tällä hetkellä kuitenkin vaikuttaa, että markkinat uskovat isojen yritysten saavuttavan vuoden 2019 tulostasonsa jo melkeinpä ensi vuoden aikana. Onkin melko todennäköistä, ettei epävarmuus enää pysty saamaan sijoittajia valtaansa samalla lailla kuin maaliskuun aikana, jolloin S&P500 -indeksi laski huomattavasti aliarvostuksen puolelle. Toisaalta on kuitenkin myös pienempi todennäköisyys, että koronakriisin pitkittyminen ja erilaiset taloudessa syntyvät ketjureaktiot saattavat kuitenkin laukaista markkinapaniikin uudelleen. Lyhyen aikavälin roolia näyttelevät myös Yhdysvaltojen tulevat presidentinvaalit sekä mahdolliset uudet tukipaketit työttömyyden ja yritystoiminnan helpottamiseksi. Varsinkin erilaisten tukipakettien rooli on nykyisessä tilanteessa melko huomattava, ja näin ollen niihin liittyvillä ratkaisuilla on varmasti merkitystä markkinoiden heilahtelujen kannalta.
Kuitenkin jos nykytiedon valossa tiedossa olevia epävarmuustekijöitä punnitsee hyviä tekijöitä vastaan, niin vaakakuppi kallistuu hyvien tekijöiden puolelle. Näin ollen on mielestäni ihan järkevää argumentoida, että nykyinen S&P500 -indeksin arvostustaso on kohtalaisen oikeassa, joskin hieman optimistisen puolella. En pitäisi pientä pudotusta nykyisestä tasosta suurena yllätyksenä, mutta toisaalta en kyllä osta myöskään näkemystä osakekuplasta.
Tässä tekstissä kirjoitettu sisältö ei ole sijoitusneuvontaa eikä sitä tule sellaiseksi tulkita. Jokainen lukija kantaa itse vastuun omista sijoituspäätöksistään. Tekstin tarkoituksena on antaa lukijalle mahdollisesti uudenlaista näkemystä nykyisestä markkinatilanteesta sekä herättää keskustelua.
