Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia, kertoo Finanssiala tiedotteessaan. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa.
Joulukuussa rahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti 919 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin nettomääräisesti yhteensä 47 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 617 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistelmärahastoihin sijoitettiin yhteensä 280 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin 84 miljoonaa euroa uutta pääomaa.
Pitkän koron rahastoista lunastettiin 109 miljoonaa euroa. Koko vuoden aikana nettolunastuksia tehtiin korkorahastoista, mutta muut rahastot keräsivät nettomerkintöjä.
Osakerahastoissa eniten varoja sijoitettiin joulukuussa globaalisti ja Pohjoismaihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 255 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin pääasiassa Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 195 miljoonaa euroa.
Keskuspankit pelastivat rahastosijoittajien vuoden
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin joulukuussa euroalueen valtioriskiin ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 58 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin erityisesti kehittyville markkinoille ja euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 149 miljoonaa euroa.
Kun koronapandemia levisi helmi-maaliskuussa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, jouduttiin laajoihin talouden sulkutoimiin. Osakekurssit putosivat siten voimakkaasti, koska ensiarviot pandemian talousvaikutuksista olivat hyvin synkkiä.
Osakemarkkinoiden tueksi tulivat kuitenkin keskuspankit, jotka tekivät maaliskuussa poikkeuksellisen suuria elvytystoimia. Toimet käänsivät keskeiset osakeindeksit nousuun kuun lopussa. Lisäksi osan elvytysrahasta arvioitiin valuvan osakemarkkinoille korkotasojen ollessa jo valmiiksi hyvin matalalla tasolla.
Osakemarkkinat elpyivät romahduksesta nopeasti suurten teknoyhtiöiden vetäminä. Osakekurssit nousivat loppuvuonna edelleen positiivisten rokoteuutisten tukemana ohittaen kriisiä edeltäneen tason.
Helsingin pörssin OMXH-yleisindeksi nousi vuoden lopussa noin 11 000 pisteeseen.
Koronapandemiasta johtuvan talouskriisin seurauksena Yhdysvalloissa ja Euroopassa korkeariskisten yrityslainojen riskilisät kohosivat maaliskuussa erittäin voimakkaasti. Pahimman kriisivaiheen jälkeen tilanne kuitenkin tasaantui, ja riskilisät laskivat lähelle kriisiä edeltänyttä tasoa.
Korkorahastojen lunastuksissa näkyi myös yritysten ja kotitalouksien tarve likvideille varoille. Lunastukset korkorahastoista rauhoittuivat pahimman kriisivaiheen jälkeen.
”Sijoitusmarkkinoilla vuosi 2020 muistetaan koronan aiheuttamasta maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Osake- ja korkomarkkinat reagoivat kriisiin nopeasti ja voimakkaasti, mutta elpyivät myös nopeasti”, kiteyttää koronavuoden asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Pohjoismaista ylivoimaisesti parhaat tuotot
Sommarlan mukaan sijoittajalle vuosi antoi lopulta poikkeuksellisen hyviä mahdollisuuksia hyvien tuottojen saamiseksi.
”Sijoittajalla oli myös paljon erilaisia vaihtoehtoja, joihin sijoittaa hyvällä tuotolla. Katse on nyt tulevaisuudessa ja pandemia-ajan jälkeisissä uusissa mahdollisuuksissa”, Somerla arvioi.
Pohjoismaihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,04). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Markkinoista Suomi, pohjoismaat, maailma ja toimialarahastot ylsivät vähintään 10 prosentin vuosituottoon. Pohjoismaihin sijoittavien rahastojen tuotto oli peräti 30 prosenttia.
Korkorahastojen tuotot olivat huomattavasti vaatimattomampia, niiden vaihdellessa 1,0 – 3,8 prosentin välillä.
