Asunnot ja kiinteistöt

Selvitys: Asuinkerrostalojen ylläpidon verot kaksinkertaistuneet 2000-luvulla

Verojen osuus kerrostalojen vuokrasta on korkeimmillaan jopa 43 prosenttia vuokrasta, kertoo RAKLIn selvitys.

RAKLIn teettämän kiinteistön omistamisen veroselvityksen mukaan kiinteistön omistamisen verorasitus on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. Selvityksen mukaan esimerkiksi asuinkerrostaloissa ylläpitoon sisältyvät verot ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla.

Selvityksen laati KTI Kiinteistötieto RAKLIn toimeksiannosta. Selvitys tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja sitä päivitettiin viimeksi vuonna 2018. Selvityksessä on tarkasteltu kiinteistön omistamisesta aiheutuvia välittömiä veroja, joita ovat kiinteistövero, energiavero, arvonlisävero, sekä jäte- ja vakuutusmaksuverot, ja näiden osuutta ylläpitokuluista ja vuokrasta. 

Kiinteistövero, joka on kiinteistön omistamisen suurin kuluerä, on noussut asuinkerrostaloissa Helsingissä ja Tampereella yli 2,5-kertaiseksi 2000-luvun aikana.

”Suomi on tunnettu vakaana toimintaympäristönä sijoittajille. Pitkittynyt veronkorotustrendi ja viivästyneen kiinteistöverouudistuksen aiheuttama epätietoisuus tekevät kuitenkin säröä tähän kuvaan. Varsinkin vaikeassa suhdannetilanteessa ennakoitava investointiympäristö edistäisi rakentamista ja lisäisi kiinteistöjen houkuttelevuutta sijoituskohteina”, toteaa RAKLIn kiinteistösijoittamisen johtaja Miika Kotaniemi.

Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja on korotettu viimeisimmän kymmenen vuoden aikana lähes vuosittain. Isoista kaupungeista viisi kymmenestä aikoo korottaa kiinteistöveroa tämän vuoden aikana.

”Alalla odotetaan jopa hiukan pelonsekaisin tuntein kiinteistöverouudistusta, sillä se voi pahimmillaan johtaa kohtuuttomiin veronkorotuksiin. Suurin epävarmuus liittyy maapohjan verotusarvon määritykseen”, toteaa Kotaniemi.

Verojen osuus kerrostaloasunnon vuokrasta yli 40 prosenttia Helsingissä

Kiinteistöveron lisäksi kiinteistön omistamisen verokuormaa kasvattavat muutkin maksut.

Esimerkiksi arvonlisävero ja siihen sidottu vakuutusmaksuvero ovat nousseet 22 prosentista 24 prosenttiin. Lisäksi kaukolämpöön sisältyvät valmisteverot sekä huoltovarmuusmaksut ovat yli kaksinkertaistuneet. Varainsiirtoveroa on nostettu 1,6 prosentista 2 prosenttiin.

Verojen osuus kerrostalojen ylläpitokustannuksista oli keskimäärin 29,4 prosenttia vuonna 2019 Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Ylläpidon verojen osuus vuokrasta oli keskimäärin 8,8 prosenttia. Kun mukaan huomioidaan laskennalliset osuudet palvelukustannuksiin sisältyvistä veroista ja rakennusinvestointeihin sisältyvistä veroista ja veroluonteisista maksuista, on verojen osuus kerrostaloasunnon vuokrasta 43 prosenttia Helsingissä ja 41 prosenttia Tampereella.

RAKLIn vuoden 2018 selvitykseen verrattuna verojen osuus ylläpitokustannuksista on kasvanut kaikissa kaupungeissa; Tampereella 2,3 prosenttiyksikköä, Turussa 1,2 prosenttiyksikköä ja Helsingissä 0,5 prosenttiyksikköä.

Toimistokiinteistöissä kiinteistövero suurin veroerä

Selvityksen mukaan toimistokiinteistöissä verojen osuus ylläpitokustannuksista oli vuonna 2019 keskimäärin 28,7 prosenttia Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Verojen osuus vuokrasta oli keskimäärin 7,7 prosenttia.

Toimistokiinteistöissä kiinteistöveron osuus ylläpitokustannuksista on keskimäärin noin 22 prosenttia. Seuraavaksi suurimpia ovat sähkövero ja lämmityksen valmisteverot.​ 

Toimistojen ylläpidon verojen kertymä on kasvanut 2000-luvulla huomattavasti, erityisesti kiinteistöveron korotusten seurauksena. Kaupunkikohtaiset erot verojen muutosprosenteissa ovat myös suuret.

RAKLIn vuoden 2018 päivitykseen nähden verojen osuus ylläpitokustannuksista on kasvanut Turussa 0,6 prosenttiyksikköä, mutta laskenut Helsingissä 2,4 prosenttiyksikköä ja Tampereella 0,7 prosenttiyksikköä. Tähän syynä on verottomien ylläpitokustannusten kasvu.

Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva vero. Vero voi perustua pelkkään maaomistukseen, rakennuksiin tai näiden yhdistelmään. Yleensä veron suuruus määräytyy kiinteistöomaisuuden markkina-arvon mukaan.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös