Verohallinnon mukaan kiinteistöveron tuotosta 72,4 prosenttia eli lähes 1,8 miljardia euroa kertyy rakennuksista. Maapohjasta kiinteistöveroa kertyy noin 670 miljoonaa euroa.
Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen kertoo, että kiinteistöveroa kerätään tänä vuonna noin 27 miljoona euroa eli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
”Kasvuvauhti on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin aikaisempina vuosina: tätä hitaammin kiinteistöverotuotto on kasvanut vuonna 1997. Vuonna 2025 sekä kiinteistöjen verotusarvot että kiinteistöveroprosentit kasvavat siis maltillisesti, kun aiempina vuosina vähintään toinen niistä on kasvanut reippaammin”, Lempiäinen sanoo.
Vuonna 2024 kiinteistöveron tuotto kasvoi 7,2 prosenttia, mikä johtui suurelta osin maapohjien yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan nostamisesta. Vuonna 2023 puolestaan kiinteistöveron tuotto kasvoi 7,9 prosenttia. Silloin tuoton kasvu johtui pääosin rakennuskustannusindeksin reippaasta noususta.
Verohallinnon mukaan 55 kuntaa nosti vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttia.
Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Näihin rajoihin ei tehty muutoksia vuonna 2025.
Useat kunnat nostaneet vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttia
Vuodelle 2025 rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 21 kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti on korkein Imatralla, jossa se on 1,90 prosenttia.
Maapohjien yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 10 kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Maapohjan kiinteistöveroprosentti on korkein Kaskisilla, 2, 0 prosenttia. Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia nostettiin 21 kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Myös tämä prosentti on korkein Kaskisilla, 1,0 prosenttia.
Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia nostettiin 24 kunnassa.
Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia nostettiin puolestaan 19 kunnassa. Näistä 12 kuntaa määräsi tämän veroprosentin ensimmäistä kertaa. Jos kunta ei ole määrännyt erillistä voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia, määrätään voimalaitosrakennusten kiinteistövero rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti.
Vuonna 2025 voimalaitosrakennuksille erillistä kiinteistöveroprosenttia ei ole määrätty 46 kunnassa. Vuonna 2014 vastaava luku oli 165 kuntaa.
Vaikka kiinteistöveroprosentteja nostaneita kuntia oli melko paljon, tehtyjen prosenttinostojen vaikutus jää kuitenkin koko maan tasolla tarkasteltuna pieneksi, koska tehdyt prosenttien korotukset ovat suhteellisen pieniä eikä niitä tehty isoissa kaupungeissa.
| Kiinteistöveroprosentti | Kuntien lkm, joissa prosenttia nostettu | Kuntien lkm, joissa prosenttia laskettu |
| Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti | 10 | 1 |
| Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti | 21 | 1 |
| Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti | 21 | 1 |
| Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti | 24 | 1 |
| Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti | 4 | 4 |
| Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti | 9 | 3 |
| Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentti | 19 | 0 |
Tästä linkistä löytyvät kiinteistöveroprosentit kunnittain vuonna 2025.
Tuulivoimasta tuli kuntien uusi tulolähde
Suomessa yhä useampi kunta määrittää voimalaitoksille erillisen kiinteistöveroprosentin. Kehitys johtuu pääasiassa kuntien pyrkimyksestä lisätä verotulojaan sekä kohdentaa verorasitusta tasapuolisemmin.
Kiinteistöverolain mukaan kunnat voivat asettaa voimalaitoksille erillisen kiinteistöveroprosentin, joka voi vaihdella välillä 0,93–3,10 prosenttia. Se antaa kunnille mahdollisuuden hyödyntää voimalaitoksia merkittävänä tulonlähteenä, erityisesti alueilla, joissa voimalaitokset muodostavat merkittävän osan kiinteistökannasta.
Voimalaitoksiin kohdistuva erillinen veroprosentti on yleistynyt nopeasti.
Vuonna 2025 vain 46 kuntaa ei ollut määrittänyt voimalaitoksille erillistä kiinteistöveroprosenttia, kun vastaava luku oli 165 vuonna 2014. Muutos kertoo kuntien kasvavasta tarpeesta löytää uusia keinoja rahoittaa palvelujaan ja kattaa taloudellisia paineita, kuten väestön ikääntymisestä johtuvia kustannuksia.
Voimalaitokset ovat usein merkittäviä paikallisia toimijoita, ja niiden verottaminen korkeammalla prosentilla voi auttaa kuntia rahoittamaan infrastruktuuria ja muita palveluja ilman, että vakituisten asuinrakennusten tai muiden kiinteistöjen verotaakkaa kasvatetaan liikaa.
Esimerkiksi vuonna 2025 voimalaitosten kiinteistöveroprosentti oli monissa kunnissa korkeampi kuin muiden rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti.
Tuulivoimaloiden osuus voimalaitoksiin kohdistuvasta kiinteistöveroprosentista on merkittävä, erityisesti kunnissa, joissa tuulivoima on keskeinen energiamuoto. Tämä johtuu siitä, että suurin osa Suomen tuulivoimaloista sijaitsee tuulipuistoissa, joissa voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia sovelletaan, kun tuulipuiston yhteenlaskettu teho ylittää 10 megavolttiampeeria.
Korkein mahdollinen veroprosentti, 3,1 prosenttia, on käytössä lähes kaikissa tuulipuistojen sijaintikunnissa.
Tuulivoimaloiden kiinteistövero muodostaakin monissa pienemmissä kunnissa merkittävän osan kunnan verotuloista.
Esimerkiksi maatuulivoimalan investointikustannuksista noin 30 prosenttia kuuluu kiinteistöveron piiriin, ja yksittäinen voimalaitos voi elinkaarensa aikana tuottaa kunnalle yli 400 000 euroa kiinteistöverotuloja.
Merituulivoimaloiden osuus voi olla vielä suurempi, sillä niiden kalliimmat perustukset lisäävät kiinteistöverotettavan rakennelman arvoa.
