Orsted A.S. on tanskalainen listattu pörssiyhtiö, jonka liiketoimintoja ovat tuulivoima- ja merituulivoimaliiketoiminta sekä bioenergian tuottaminen. Orstedin historia juontaa Tanskan valtion omistamaan öljy- ja kaasuyhtiöön Dong, joka toimi Pohjanmerellä.
Vuonna 2006 Dong laajeni sähköntuotantoon ja toteutti fuusion Elsamin kanssa. Uuden yhtiön nimeksi tuli Dong Energy. Vuonna 2017 yhtiö myi pois öljy- ja kaasuliiketoiminnot ja keskitti liiketoiminnan uusiutuvaan energian tuotantoon.
Yhtiö otti uuden nimen tanskalaisen tiedemiehen Hans Christian Orstedin mukaan. Vuonna 2018 Orsted hankki Deepwater Wind -yhtiön, aikomuksena kasvaa USA:n merituulivoimaa hyödyntämällä.
Orstedin edeltäjä Dong listautui Kööpenhaminan pörssiin kesäkuussa 2016. Vuonna 2015 Dong Energy teki Tanskan historian suurimman tappion, 12 miljardia Tanskan kruunua.
Orstedin päämarkkinat ovat Tanska, Ruotsi, Saksa ja Hollanti, mutta toimintaa on myös USA:n New Jerseyssä tuulipuistohankkeiden muodossa. Orsted on Tanskan suurin energian tuottaja, jonka osuus maan sähköntuotannosta on noin puolet ja lämmöntuotannosta noin kolmannes.
Orstedin suurin osakkeenomistaja on Tanskan valtio, omistaen noin puolet yhtiöstä. Tanskan valtion suunnitelmana on ilmeisesti vähentää omistustaan yhtiössä, mutta se edellyttää Tanskan parlamentin päätöstä.
Vuoden 2024 lopussa Tanskan valtion osuus Orstedista oli 50,1 prosenttia. Tanskalaiset instituutiot omistivat yhtiöstä 18 prosenttia, Britannian instituutiot 10 prosenttia ja amerikkalaiset sijoittajat 10 prosenttia. Tanskalaiset piensijoittajien osuus oli 2 prosenttia yhtiön osakkeista.
Suuri osa Orstedin kansainvälisistä sijoittajista on erilaisia amerikkalaisia rahastoja, joiden osuuden omistajina on paljon tavallisia osakesijoittajia.
Orsted joutui presidentti Trumpin ja poliitikoiden karuselliin
Orsted lähti innolla rakentamaan tuulivoimaa ja erityisesti merituulivoimaa Euroopassa ja viime vuosina myös Yhdysvalloissa.
Trump ilmoitti noin viikko sitten, että Yhdysvaltojen hallinto ei aio enää hyväksyä uusia aurinko- ja tuulivoimahankkeita. Viime viikonloppuna Orsted sai USA:n merien energiakäyttöä valvovalta virastolta kirjeen, jossa Orsted määrättiin keskeyttämään rakennustyöt suuressa merituulipuistossa Rhode Islandin edustalla. Ilmeisimmin USA:n hallinto vetosi maan kansallisen turvallisuuden voivan vaarantua.
Orsted omistaa laajasta merituulipuistohankkeesta puolet ja toisen puolikkaan Global Infrastructure Partners, jonka osti yksi maailman suurimmista sijoitusyhtiöistä nimeltään Blackrock vuonna 2024.
Valtaosa Rhode Islandin edustalla oleva merituulipuiston 65 tuuliturbiinista on jo asennettu 45 kappaletta. Huonoimmassa vaihtoehdossa koko tuulipuisto jätetään rakentamatta loppuun ja tuulimyllyt viedään jonnekin muualle.
Orsted aikoo rakentaa myös toisen merituulihankkeen nimeltään Sunrise Wind. Se voi myös kokea saman kohtalon kuin Rhode Islandin hanke.
Orsted on investoinut erittäin aktiivisesti ja yhtiöllä on investointihankkeita yhteensä vuosille 2024-2030 210-230 miljardia kruunua eli noin 28-31 miljardia euroa.
Orstedin osakekurssi nousi huippuun vuoden 2021 tammikuussa ja on nyt romahtanut huipulta 87 prosenttia
Orstedin osakekurssi nousi koronapandemian pahimmasta hetkestä vuoden 2020 huhtikuussa noin 600 kruunun tasolta jo yli kaksinkertaiseksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Yhtiön osakekurssin huippu saavutettiin tammikuussa 2021, jolloin päätöskurssi oli 1355 kruunua.
Osakurssi laski jo alle 1000 kruunun tasolle jo maaliskuussa 2021, jolloin raaka-aineiden hintojen raju nousu ja inflaatio-odotusten kasvu alkoi mietityttää ammattimaisia sijoittajia.
Orstedin osakekurssi romahti vuoden 2023 elokuun lopussa, kun yhtiö raportoi heikon osavuosikatsauksen 3.8.2023. Yhtiön käyttökate oli heikentynyt toisella neljänneksellä, kun samalla yhtiön velkaantuminen jatkui vauhdilla suurten investointien vuoksi.
Yhtiön nettovelka oli noussut toisen vuosineljänneksen aikana 8,6 miljardilla kruunulla 43,9 miljardiin kruunuun kesäkuun lopussa 2023. Markkinoiden ohjauskorkoja oli nostettu niin Euroopassa, kuin myös USA:ssa monta kertaa ja sijoittajat pelästyivät yhtiön suurten velkavetoisten investointien verottavan kannattavuuden kehitystä.
Orstedin osakekurssi pohjasi noin 260 kruunun tasolla marraskuussa 2023. Yhtiön osakekurssi nousi vielä syksyllä 2024 noin 420 kruunun tasolle, mutta keväällä 2025 osakekurssi valahti uudelleen noin 250 kruunun tasolle.
Orstedin osakekurssin uusi pohja saavutettiin elokuussa 2025, kun uutistoimisto Bloomberg uutisoi Orstedin joutuvan tekemään suuren osakeannin uusmerkinnällä. Yhtiön osakesijoittajat joutuisivat kaivamaan kuvettaan ja laittamaan yhtiöön uutta omaa pääomaa noin 9,7 miljardia US dollaria, mikä olisi jättimäinen osakeanti. Bloomberg uutisoi hedgesijoittajan kommenttia, jonka mukaan jättimäinen osakeanti olisi tanssiinkutsu yhtiön osakkeen lyhyeksimyyjille.
Orstedin osakekurssi teki uuden pohjanoteerauksen elokuussa 25. päivänä 2025, jolloin osakkeen päätöskurssi oli 179,10 kruunua. Laskua vuoden 2021 huipulta oli kertynyt jo 87 prosenttia.
Ei siis ihme, että kurssihuipulla tuuleen tuijottaneet sijoittajat kiroavat sijoitustaan.
Orstedin osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2020 lopussa 523 miljardia tanskan kruunua, vuoden 2021 tammikuussa kurssihuipulla markkina-arvo oli 569 miljardia kruunua. Vuoden 2024 lopussa markkina-arvo oli 136 miljardia kruunua.
Vuoden 2025 aikana yhtiön osakekurssin lasku voimistui ja elokuun 25. päivänä yhtiön markkina-arvo oli enää 75,3 miljardia kruunua. Euroissa tarkasteltuna vuoden 2025 elokuun 25.päivänä yhtiön markkina-arvo oli 10 miljardia euroa, kun se vuoden 2021 tammikuun kurssihuipulla oli 76,5 miljardia euroa.
Markkina-arvon lasku 2021 huipulta vuoden 2025 elokuun 25. päivään oli 65 miljardia euroa.
Sijoittajat unohtivat oleellisen riskin
Sijoittajat sokaistuivat uusiutuvan energian tuottajista ja yliarvostivat yhtiöiden tulevat investoinnit yhtiön osakekurssin hintaan. Samalla Ukrainan sota ja raakaöljyn rajusti noussut hinta aiheutti kansainvälisen inflaation nousun noin 10 prosentin tasolle. Voimakas inflaatio pakotti keskuspankin nostamaan ohjauskorot yli kymmenen vuotta sitten olleelle tasolle. Yritysten investointien kustannukset nousivat korkokojen nousun vuoksi merkittävästi, mikä puolestaan romahdutti yhtiöiden osakekurssin.
Sijoittajat unohtivat poliittisten päättäjien riskin siitä, että jo päätetyt tuulipuistorakentamisen luvat voidaan peruuttaa, mikä voi aiheuttaa erittäin suuret taloudelliset tappiot tuulivoimayhtiöille.
Orstedin kurssikehitys on hyvä esimerkki myös sijoittajien laumakäyttäytymisestä, mikä petti sijoittajien ennakoiman yhtiön kasvun ja sen rahoituksen pääosin velkarahalla.
Orsted päättää syyskuun alussa jättimäisestä lähes 10 miljardin dollarin osakeannista. Orstedin osakekurssin laskulle on vieläkin tilaa.
