Menneen viikon ykkösuutisesta ei ole epäselvyyttä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kohahdutti keskiviikkona eli ”vapautuksen päivänä” määräämällä uusia, laajoja ja mittavista tuontitulleja Yhdysvaltoihin kohdistuvalle tuonnille.
Uudet tuontitullit ovat maakohtaisia, jolloin eri maita kohdellaan uusien käytäntöjen mukaan eri tavoin. Esimerkiksi Euroopan Unionille tulee 20 prosentin tuontitulli, mikä muodostuu kymmenen prosentin perustullista ja toisesta kymmenen prosentin vastavuoroisesta tullista.
Trumpin lanseeraamat tuontitullit otettiin pörsseissä vastaan torstaina kauhulla, eikä tilanne helpottunut yhtään perjantaina, kun Kiina ilmoitti 34 prosentin vastatulleista kaikille Yhdysvalloista tuleville tuontitavaroille.
Tullipäätökset koettelevat myös metsäteollisuutta
Metsäteollisuus ry:n tiedotteen mukaan Yhdysvaltain ilmoittamat tullit merkitsevät kansainvälisen kaupan toimintaympäristön olennaista heikkenemistä. Metsäteollisuuden puolestapuhujana toimivan organisaation mukaan myös metsäteollisuus kohtaa haasteita uusien tullien myötä.
”Näin laajat ja kansainväliset tullit Yhdysvaltojen kauppakumppaneille muuttaisivat toteutuessaan tavaravirtoja, markkinoiden kilpailuasetelmia ja vaikeuttaisivat talouden näkymän arviointia”, kertoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.
Yhdysvallat on suomalaisen metsäteollisuuden kolmanneksi tärkein vientimarkkina Euroopan ja Kaakkois-Aasian jälkeen. Vuonna 2024 Yhdysvaltojen osuus Suomen metsäteollisuuden 12,1 miljardin euron viennistä oli noin 1,1 miljardia euroa eli 9,2 prosenttia.
Suomalaisten tavaroiden vienti Yhdysvaltoihin vuonna 2024 oli kaikkiaan 7,0 miljardia euroa. Metsäteollisuuden 1,1 miljardin euron vienti on siis noin 15 prosenttia Suomen kokonaisviennistä.
Metsälehti siteeraa jutussaan Luonnonvarakeskuksen tilastoja. Niiden mukaan metsäperäisten tuotteiden Yhdysvaltain viennistä valtaosa on kuiduttavalta puolelta. Se osuus on 888 miljoonaa euroa, josta paperin (aikakauslehtipaperi ja hienopaperi) osuus on reilu 500 miljoonaa.
Kartongin viennin arvo on 280 miljoonaa euroa ja massan (valkaistu havusellu) viennin arvo 70 miljoonaa euroa. Puutuoteteollisuuden (havuvaneri, höylätty sahatavara ja huonekalut) vienti on arvoltaan 119 miljoonaa euroa.
Epävarmuus jatkuu
Metsäteollisuus ry:n mukaan suomalaisen metsäteollisuuden päämarkkinat säilyvät jatkossakin Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa, mutta Yhdysvaltojen markkinoiden epävarmuus tulee heijastumaan toimialan globaaliin kauppaan.
”Suomalaiselle metsäteollisuudelle vapaa, sääntöpohjoinen kansainvälinen kauppa on keskeinen arvo. Seuraamme tarkasti tilanteen kehittymistä, kun toimialamme tuotteet näyttävät olevan Yhdysvaltain erityistarkastelussa”, Lindström toteaa.
Tilanne metsäteollisuuden suhteen ei ole kuitenkaan kaikista synkin. Tuoreessa toimeenpanoasetuksessa rajattiin joitakin metsäteollisuuden tuoteryhmiä Yhdysvaltojen tullien ulkopuolelle.
Metsäteollisuus ry:n kuitenkin muistuttaa, että Trumpin maaliskuussa käynnistämä tutkinta metsäteollisuustuotteiden tuonnin aiheuttamista uhkista Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle ja toimista kotimaisen puuntuotannon sekä jalostuksen lisäämiseksi on yhä kesken. Ne voivat johtaa vielä myöhemminkin vientituotteisiin kohdistuviin lisätulleihin.
Euroopan kattojärjestöt olleet hereillä
Tuontitullien mahdollista tuloa on osattu ennustaa eurooppalaisissa metsäalan kattojärjestöissä. Esimerkiksi Euroopan paperiteollisuuden liitto (Cepi) ja Euroopan puutuoteteollisuuden liitto (Cei Bois) ovat valmistautuneet ennakkoon niin tariffineuvotteluihin kuin myös toimiin Trumpin tullikorotuksia vastaan.
Cepi on kehottanut EU-komissiota edelleen jatkamaan tariffineuvotteluja toimitusketjujen häiriöiden estämiseksi. Jatkoneuvottelen epäonnistuessa ja Yhdysvaltojen säilyttäessä tullit, Cepi vaatii EU:lta nopeita vastatoimia. Samalla liitto suosittelee, että vastatoimien listalta poistetaan tuotteet, joiden saatavuuden heikentyminen voisi vaarantaa tuotantoketjut.
Myös Euroopan puutuoteteollisuuden liitto on pitänyt tärkeänä sitä, että EU ja Yhdysvallat säilyttävät esteettömän puutuotteiden kaupan.
Metsälehden mukaan toteutuessaan mahdolliset tullit osuisivat Euroopan maista etenkin Saksaan, Itävaltaan ja Ruotsiin, joilla on sahatavaravientiä Yhdysvaltoihin isommassa mitassa.
Miten vaikuttaa suomalaisiin pörssiyhtiöihin?
Helsingin pörssistä löytyy useita metsäalan yrityksiä. Näitä ovat muun muassa perinteiset metsäyhtiöt kuten UPM-Kymmene, Stora Enso ja Metsä Board, metsäkonevalmistaja Ponsse sekä puunjalostusyhtiö Koskisen.
Kenties eniten Yhdysvaltain tilanne vaikuttaa Metsä Boardiin, jonka liikevaihdosta 25 prosenttia on tullut Yhdysvalloista. Yhdysvallat on Euroopan ohella toinen yhtiön päämarkkina kartonkiliiketoiminnassa.
”Metsä Boardin kartonkiliiketoiminnan kannattavuus on ollut viime vuosina vaisun kysynnän takia heikko ja arviomme mukaan yhtiö joutuu lisäämään tullit myyntihintoihinsa. Taivekartonkien osalta Yhdysvalloissa on korvaavissa tuotteissa paikallista tuotantoa, joten arvioimme yhtiön menettävän markkinaosuuksia, jos/kun tullit nostavat yhtiön hintoja”, todetaan analyysitalo Inderesin julkaisemassa analyytikon kommentissa.
Lisäksi Inderes nostaa esille riskin, jossa Euroopassa kilpailu taivekartonkisegmentissä kiristyy edelleen, jos yhtiön ja kilpailijoiden Yhdysvaltoihin myymille tonneille joudutaan etsimään uusia koteja.
Stora Enson tilanne on Metsä Boardia parempi, sillä viime vuonna yhtiön liikevaihdosta vain noin 3 prosenttia tuli Yhdysvalloista. Inderesin julkaisussa kuitenkin huomautetaan, että yhtiö voi kuitenkin kärsiä tulleista lähivuosina selvästi, sillä yhtiö on ajamassa ylös 800 000 tonnin kapasiteetin taivekartonkikonetta Oulussa.
”Käsityksemme mukaan Stora Enson oli tarkoitus myydä osa Oulun kasvavasta kapasiteetista Yhdysvaltoihin, missä onnistuminen on tullien aiheuttamien hintapaineiden ja kohtuullisen paikallisen tarjonnan ansiosta kyseenalaista.”
Vallitsevassa Euroopan kartonkimarkkinoiden kysyntä- ja kilpailutilanteessa Stora Enson on Inderesin arvion mukaan erittäin vaikea myydä uutta kapasiteettia aiempaa suuremmalla suhteella Eurooppaan.
”Näin ollen Trumpin tullit voivat mielestämme hiekoittaa yhtiön suurinvestoinnin ylösajoa ja nousua kannattavaksi yksiköksi.”
Metsäkonevalmistaja Ponssen liikevaihdosta on viime vuosina Yhdysvaltain osuus ollut noin 15 prosenttia. Yhdysvallat on kuitenkin Ponsselle potentiaalinen kasvumarkkina, jonka markkinatilanne on Inderesin käsityksen mukaan piristynyt viime aikoina.
”Yhtiön valmistuksen keskittyessä Vieremälle on tulleilla kuitenkin automaattisesti negatiivinen vaikutus Ponssen sekä laajemminkin merkittävien kilpailijoiden (John Deere ja Komatsu) Euroopassa valmistettavien tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden kilpailukykyyn suhteessa paikallisesti valmistettaviin kokopuumenetelmän koneisiin.”
”Tässä mielessä tuontitullien pidempiaikainen pysyvyys voisikin vaikuttaa selvästi Ponssen USA:n kysynnän kehitykseen”, Inderesiltä tiivistetään.
Inderesin analyytikko Antti Viljakainen on ottanut kantaa Koskisenin ja UPM-Kymmenen tilanteeseen Inderes-foorumilla. Viljakaisen mukaan Koskisen ei myy saha- tai levytuotteita Yhdysvaltoihin, joten USA:n tulleilla ei tulisi olemaan suoria vaikutuksia yhtiöön.
”Globaaleihin tavaravirtoihin etenkin sahatavaran osalta USA:n tulleilla ja mahdollisilla vastatulleilla voi kuitenkin olla vaikutuksia, joten tätä reittiä ja yleisen taloustilanteen kautta tilanne voi vaikuttaa myös Koskisen liiketoimintoihin”, Viljakainen muistuttaa.
Samaisessa viestissä Viljakainen nostaa UPM:n kohdalla esille taannoiset koivuvanerituotannon lomautussuunnitelmat.
”Näin ollen viime vuoden lopulla heikentynyt markkinatilanne ei näytä lähteneen parantumaan toistaiseksi”, Viljakainen kiteyttää.
