Ikääntyneiden rahoja hamuavat entistäkin ovelammat nettihuijarit. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että ikääntyneiden rahojen perässä ovat omat läheiset.
Aiheesta muistuttaa Suvanto Oy tiedotteessaan. Suvanto ry (aiemmin Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry) on valtakunnallisesti toimiva kansalais- ja asiantuntijajärjestö. Järjestön toiminnan tarkoituksena on ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäiseminen sekä tietoisuuden lisääminen.
Järjestön mukaan suomalaisten kyvyssä tunnistaa tällainen taloudellinen hyväksikäyttö tai sen vaara on valitettavasti parantamisen varaa.
Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat –hankkeessa pyritään lisäämään ikääntyneiden tietoisuutta ikäihmisiin kohdistuvasta taloudellisesta kaltoinkohtelusta, petoksista ja huijauksista.
Ikääntyneet ovat erityisen alttiita läheisten taloudelliselle kaltoinkohtelulle, jossa sukulainen tai muu läheinen pyrkii saamaan käsiinsä vanhuksen rahaa tai muuta arvo-omaisuutta. Rahoja saattaa tavoitella oma lapsi tai lapsenlapsi, ja painostukseen saatetaan käyttää fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai sen uhkaa.
”Taloudellinen hyväksikäyttö voi alkaa pienistä pyynnöistä ja muuttua hyväksikäytöksi. Varsinkin henkisen väkivallan tunnistaminen taloudellisen hyväksikäytön vipuvartena voi olla vaikeaa. Taloudellinen kaltoinkohtelu voi sisältää myös fyysistä pahoinpitelyä”, sanovat hankesuunnittelijat Pirjo Laveri ja Erja Ronkainen Mummonmarkan vartijat -hankkeesta.
Läheisen tekemästä taloudellisesta hyväksikäytöstä usein vaietaan, koska sitä hävetään eikä omalle läheiselle haluta seuraamuksia.
”Voi olla pelkoa siitä, mitä ilmoittamisesta tai avun hakemisesta seuraa ja katkeeko yhteys läheiseen”, Laveri ja Ronkainen kertovat.
Nettihuijarit vieneet iäkkäiltä miljoonia euroja
Myös nettihuijarit uhkaavat ikääntyneiden omaisuutta. Poliisin mukaan yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat petosrikokset ovat lisääntyneet vuodesta 2014 lähtien selvästi. Viime vuonna noin 4500 yli 65-vuotiasta oli asianomistajana petosrikoksessa, ja tänä vuonna ollaan samassa tahdissa.
Suvanto Oy kertoo, että erityisesti netin kautta tapahtuneissa rikoksissa kuten pankkipetoksissa 70-79-vuotiaat ovat suurin uhriryhmä. Rikoshyöty nettihuijauksista pelkästään tämän vuoden aikana liikkuu miljoonissa euroissa yksittäisten tapausten ollessa sadoista euroista satoihin tuhansiin.
Huijausten ja taloudellisen kaltoinkohtelun todellista laajuutta ei kuitenkaan tiedetä. Muun muassa huijatuksi tulemisen häpeä estää ilmoittamasta asiasta poliisille. Nettihuijauksissa pienistä summista ei aina ilmoiteta.
”Jos ikäihminen joutuu huijatuksi tai on vaarassa menettää rahansa, asiasta tulee aina ilmoittaa vähintään pankkiin ja poliisille. Vaikka summa olisi pieni, on aina vaara, että sama toistuu, mutta suuremmilla summilla”, sanoo poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta.
Erityisesti nettihuijaukset ovat kehittyneet vaarallisemmiksi ja vaikeammin tunnistettaviksi.
Rikolliset ovat esimerkiksi saaneet ujutettua huijaussivustojaan hakukoneiden tuloksiin. Pankeista kerrotaan, että huijaussivustot ovat erittäin aidon näköisiä. Huijarit ovat saaneet ujutettua Googlen ja Bingin kaltaisiin hakukoneisiin omia mainoksiaan, jotka ponnahtavat kärkeen, jos pyrkii haun avulla verkkopankkiin.
Pankeista neuvotaan, että verkkopankkiin tulee aina kirjautua hakukoneen sijaan selaimen osoitekentän kautta. Verkkopankin kirjautumissivun voi myös tallentaa selaimen kirjanmerkkeihin.
”Rautalangasta: Älä kirjoita Googlen tai Bingin hakukenttään pankkisi nimeä ja klikkaa hakutulosta. Näin saatat joutua huijaussivulle. Kun sen sijaan kirjoitat nettiselaimen ylälaidassa olevalle riville pankkisi verkkosivun osoitteen, pääset varmimmin oikeaan paikkaan”, neuvoo Finanssiala ry:n rikos- ja petostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Nettitestin avulla voi opetella tunnistamaan huijauksen
Nettihuijauksien ja taloudellisen kaltoinkohtelun ehkäisyssä tarvitaan lisää tietoa ja taitoa. Tätä varten Suvanto Oy:n Mummonmarkan vartijat -hanke on luonut nettitestin, jolla kuka tahansa voi testata, kuinka hyvin tunnistaa vedätyksen tai painostuksen.
Vanhusten tulisi tuntea nyrkkisäännöt, joilla huijauksia voi ehkäistä. Näihin kuuluu muun muassa se, että viranomaiset tai pankki eivät koskaan kysy pankkitunnuksia. Verkkopankkiin ei myöskään saa mennä hakukoneen kautta, jottei päädy huijaussivulle.
Liian hyviltä kuulostavat ”sijoitusvinkit” tai tarjoukset on syytä hylätä, varsinkin jos myyjä tyrkyttää aggressiivisesta tai painostaa tekemään päätöksen nopeasti.
Suomessa ikääntyneiden määrä kasvaa ihmisten eliniän pidentyessä. Yksin asuvia ikäihmisiä on entistä enemmän: vuonna 2020 yksin asui 457 000 yli 65-vuotiasta. Yksin asuvat seniorit ovat erityisen suuressa vaarassa joutua taloudellisen hyväksikäytön uhriksi.
Yhä useampi ikääntynyt on siis vaarassa menettää rahansa. Tätä nousevaa ilmiötä torjumaan käynnistettiin vuonna 2018 Mummonmarkan vartijat -hanke, jossa valistetaan ikääntyneitä, heidän läheisiään sekä ammattilaisia tunnistamaan taloudellisen hyväksikäytön merkit.
Suvanto ry:n hanke on tavoittanut tuhansia ihmisiä muun muassa luentojen ja verkkosivujensa kautta. Hanke huipentuu kailkille avoimeen loppuseminaariin, joka pidetään 15.9. klo 11.30-15.15 Helsingin keskustakirjasto Oodin Maijansalissa. Seminaaria voi seurata myös etäyhteyksillä, ja linkki löytyy hankkeen kotisivuilta.
Näin vältät nettihuijauksen uhriksi joutumisen
– Älä luovuta verkkopankki-, luottokortti- tai ID-tietojasi kenellekään, ellet todella tiedä mitä teet
– Älä lataa etäkäyttöohjelmaa – Microsoftin asiakaspalvelu ei koskaan soita tavalliselle käyttäjälle
– Älä klikkaa linkkejä, vaan kirjaudu omaan pankkiin vain mobiilisovelluksen tai tietokoneen suosikkisivujen kautta – ei linkkien tai hakukonetuloksien kautta
Testin pääsee tekemään täällä.
Tietopankki vanhuksille ja omaisille löytyy täältä ja Mummonmarkan vartijat -hankkeen Turvaa rahasi -opas täältä.
