Veikkauksen peleille on asetettu tappioraja, jonka avulla pyritään estämään rahapelihaittoja. Tutkija pitää rajaa liian löysänä.
Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että suuri osa rahapelien kulutuksesta tulee henkilöiltä, jotka pelaavat riskitasolla tai joilla on rahapeliongelma.
Riskitason pelaaminen tarkoittaa pelaamista, josta aiheutuu yksittäisiä haittoja. Riskitason pelaaminen edeltää usein varsinaisen rahapeliongelman kehittymistä.
Korkeimman rahapelikulutuksen ryhmässä kolmannes (33 %) kulutuksesta tuli pelaajilta, joilla on rahapeliongelma ja 43 prosenttia niiltä, jotka ovat riskitason pelaajia. Vain hieman alle 24 prosenttia kulutuksesta tuli sellaisilta pelaajilta, joilla ei ole pelaamiseen liittyviä ongelmia.
”Vaikka korkea rahapelikulutus oli selkeimmin yhteydessä rahapeliongelmiin, kaikissa rahapelikulutusryhmissä koettiin ongelmia”, kertoo tohtorikoulutettava Tanja Grönroos Helsingin yliopistosta.
Veikkaus asettaa pakollisen ylärajan peliautomaattiensa pelaajien tappioille. Syyskuusta 2021 lähtien yksittäinen pelaaja voi hävitä korkeintaan 500 euroa päivässä tai 2000 euroa kuukaudessa peliautomaateilla. 2000 euron raja sisältää kaikkien Veikkauksen pelien tappiot, niin netissä kuin peliautomaateillakin.
”Kenellä on varaa hävitä niin paljon pelaamiseen? Tappioraja 2000 euroa ei ole kovin tehokas keino esimerkiksi niille ihmisille, jotka ovat sosiaalietuuksien varassa ja ovat pienituloisia”, Grönroos toteaa.
Grönroosin mukaan niillä pelaajilla, joilla on pienet tulot, vähäinenkin pelaamiseen käytetty raha voi aiheuttaa rahapelihaittoja, hän muistuttaa.
Tutkimuksen mukaan rahapelikulutuksesta noin viidennes tuli alimpaan tuloluokkaan kuuluvilta ja runsas neljännes ylimpään tuloluokkaan kuuluvilta pelaajilta.
Rahapelihaittoja kokevilla henkilöillä on usein paitsi taloudellisia vaikeuksia myös päihteiden liikakäyttöä ja mielenterveysongelmia, professori Anne Kouvonen Helsingin yliopistosta tähdentää.
”Pelaamisen myötä nämä ongelmat voivat entisestään vaikeutua ja siten lisätä näiden henkilöiden syrjäytymisriskiä”, Kouvonen sanoo.
Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rahapelikyselyä. Tutkimukseen osallistui vähintään 18 vuotta täyttäneitä vastaajia Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Kymenlaaksosta. Kyselyaineistoon yhdistettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Vuonna 2017 tutkimukseen osallistui 7 186 henkilöä ja vuonna 2018 vastaajia oli 2 624.
