Mehiläisen noin 500 000 työterveyden henkilöasiakkaan diagnoosiaineisto osoittaa, että sairauspoissaolot ovat alkuvuoden 2022 aikana kivunneet pandemiaa edeltävää tasoa korkeammalle.
Alkuvuoden aikana alkaneista sairauspoissaoloista kertyi 10 pronsettia edellisvuotta enemmän poissaolopäiviä työntekijää kohden. Lyhyiden, maksimissaan kolmen päivän poissaolojaksojen määrä on kasvanut peräti 18 prosenttia, kun taas pitkät, yli kolmen kuukauden poissaolot ovat laskussa aiempien vuosien tapaan.
”Erityisesti 4–10 päivän poissaoloja alkoi merkittävästi – yli 2,5-kertaisesti – enemmän alkuvuoden 2022 aikana edellisvuoteen nähden. Tämä johtui merkittävästä korona- ja muiden hengitystieinfektioiden aiheuttamien sairauspoissaolojen kasvusta. Näistä syistä johtuvat poissaolot moninkertaistuivat”, kertoo Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.
Mehiläisen datan mukaan mielenterveyden syyt ovat kolmanneksi yleisin syy sairauspoissaoloille hengitystieinfektioiden sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien lisäksi. Myös sairauspoissaololle mielenterveyssyyn takia jääneiden henkilöiden määrä on edelleen kasvussa, mutta selvästi maltillisemmin (5 %) kuin vuosien 2020–2021 aikana (22 %).
Ukrainan sota ja energiakriisi näkyy työterveydessä.
”Vaikka pandemia on hellittänyt, maailmantilanteen epävakaus ruokkii edelleen huoliajattelua ja mielen kuormittumista, mikä näkyy vastaanotoilla. Uniongelmat, ahdistusoireet ja masennus ovat edelleen tavallisimmat diagnoosit työterveyden mielenterveyskäynneillä”, Martti kertoo.
Mehiläisen mukaan päivissä laskettuna mielenterveyssyistä alkaneiden sairauspoissaolojen määrä laski, vaikka uusia sairauspoissaolojaksoja alkoi enemmän ja sairauspoissaolojen kokonaismäärä kasvoi.
Kokonaisuudessaan mielenterveyssyistä johtuvien poissaolopäivien määrä oli jopa 23 prosenttia edellisvuotta vähemmän päiviä työntekijää kohden.
Sirkku Martin mukaan eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat mielenterveyden häiriöt ovat lieväasteisia, tavallisimmin ahdistusta, unettomuutta sekä lievää ja keskivaikeaa masennusta, joista toipumisennuste on hyvä. Siksi niistä kuntoutuminen ja työhön palaaminen sujuvat usein nopeasti.
”Yritysten panostukset esihenkilötyön kehittämiseen sekä työterveyshuollossa tarjottujen varhaisen vaiheen mielentuen palveluihin on ollut vaikuttamassa poissaolojenjaksojen lyhentymiseen. Apua saa, ennen kuin oireet ja haasteet pahenevat”, Martti muistuttaa.
