Tutkimus laittaa pörssiyhtiöt ja niiden johtajat paremmuusjärjestykseen

Suomen Osakesäästäjien ja Pörssisäätiön tilaamassa tutkimuksessa selvitettiin yksityissijoittajien näkemyksiä Suomen 79 suurimman pörssiyhtiön maineesta. Tutkimuksessa selvitettiin maineen lisäksi myös parasta kotimaisen pörssiyhtiön toimitusjohtajaa. Tutkimuksen toteutti T-Media.

Tutkimuksessa mainetta arvioidaan kahdeksan osatekijän avulla: hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimukseen vastasi kaiken kaikkiaan yli 7 700 yksityissijoittajaa.

Listan kärkeen ylsivät odotetusti laadukkaina sijoituskohteina pidetyt kasvollisen omistuksen perheyhtiöt.

Hissivalmistaja Kone, metsäkonevalmistaja Ponsse ja it-yhtiö Gofore ylsivät tutkimuksen hyvämaineisimmiksi yhtiöiksi yksityissijoittajat arvioissa. Kone oli kärjessä myös viime vuonna ja Ponsse oli toisena. Listan kolmanneksi yltänyt yhtiö Gofore on kirinyt seitsemän sijaa edellisvuodesta.

Kasvollinen omistajuus luo uskottavuutta

”Pörssin perheyhtiöt menestyivät yksityissijoittajien arvioissa jälleen. Sanotaan, että perheyhtiöiden kvartaali on 25 vuotta. Tästä yksityissijoittajat pitävät – vakaus herättää luottamusta”, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kertoo.

Maineeltaan parhaat yritykset

1. Kone
2. Ponsse
3. Gofore
4. Revenio Group
5. Vaisala

Maineeltaan heikoimmat yritykset (heikoin ensin)

1. Fortum
2. Stockmann
3. Finnair
4. Kojamo
5. Tecnotree
6. YIT

Herlinien suvun Koneen maine on niin vankka, että edes toimintaympäristön hankaluudet eivät laskeneet sijoitusta, Lounasmeri tuumii. Vidgrenien Ponsse sai puolestaan tutkimuksen parhaan ESG-arvosanan. Lounasmeren mukaan myös kärkikolmikkoon kiitäneellä vuonna 2017 listautuneella Goforella on myös vahva kasvollinen omistus.

Tulokset paljastavat kuitenkin, että pörssiyhtiöiden maineet ovat laskeneen jo toista vuotta peräkkäin. Pörssiyhtiöiden mainepisteiden keskiarvo on tänä vuonna 3,53, kun edellisvuoden tutkimuksessa se oli 3,56 ja vuotta aikaisemmin 3,60.

Uniper-sotkujen Fortum pahnan pohjimmaisena

Suurimman yksittäisen laskun tämän vuoden mainetutkimuksessa teki valtionyhtiö Fortum. Yhtiön maine laski toistamiseen päätyen listan viimeiseksi. Erityisen paljon yksityissijoittajien silmissä laski mielikuvat Fortumin johtamisesta, johon on mitä ilmeisimmin vaikuttanut yhtiön epäonnistunut Uniper-seikkailu.

Stockmann ja Finnair ovat heikkomaineisimpien joukossa, koska ne ovat viime vuosien aikana ajautunet syviin taloudellisiin vaikeuksiin. Tosin molempien tilanne on kohentunut. Esimerkiksi Stockmann on käynyt läpi rajun saneerausohjelman.

Yleisesti eniten ovat heikentyneet yksityissijoittajien käsitykset pörssiyhtiöiden taloudellisesta tilanteesta ja johdon kyvykkyydestä.

“Korkomarkkinoiden ja inflaation muutokset sekä maailman kriisit pandemiasta Venäjän hyökkäyssotaan koskettaa lähes kaikkia yrityksiä vaikuttaen markkina-arvoihin ja maineisiin –  erityisesti Suomessa. Yrityksen johdolla on kuitenkin iso rooli uuden suunnan ja vision näyttämisessä”, tutkimuksen toteuttaneen T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka sanoo.

Yksityissijoittajat arvostavat kokeneita toimitusjohtajia

Parhaiksi toimitusjohtajiksi nousivat suurten pörssiyritysten kokeneet toimitusjohtajat UPM:n Jussi Pesonen, Nokian Pekka Lundmark ja Koneen Henrik Ehrnrooth.

Kärkikymmenikköön mahtuu myös useita kasvuyhtiöiden toimitusjohtajia. Tällaisia johtajia ovat Qt Groupin Juha Varelius, Harviasta Kamuxille siirtynyt Tapio Pajuharju ja Kempowerin Tomi Ristimäki.

Parhaat toimitusjohtajat

1. Jussi Pesonen
2. Pekka Lundmark
3. Henrik Ehrnrooth
4. Tiina Alahuhta-Kasko
5. Juha Varelius
6. Torbjörn Magnusson
7. Tapio Pajuharju
8. Frank Vang-Jensen
9. Annica Bresky
10. Tomi Ristimäki

Johtajilta odotetaan kykyä luotsata yritystä eteenpäin nykyisissä haasteissa, mutta samalla turvata myös pidemmän aikavälin toimintaedellytyksiä.

Hyvämaineinen johtaja kuuntelee sidosryhmiä

Tutkimuksen lähes 19 000 erillisen yritysarvion pohjalta tehdyt vaikuttavuusanalyysit näyttävät, että käsitykset johtamisesta korreloivat eniten yksityissijoittajien käytökseen yhtiöitä kohtaan.

“On tärkeää, että myös pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat kuuntelevat sidosryhmiään ja osallistuvat keskeiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esimerkiksi Pekka Lundmark otti nopeasti kantaa nykyiseen rasismikeskusteluun. Toimitusjohtajat vaikuttavat merkittävällä tavalla yrityksensä ja myös koko toimialansa sekä yhteiskunnan toimintaedellytyksiin”, T-Median vanhempi neuvonantaja Nina Laakso sanoo.

Jussi Pajunen on luotsannut metsäyhtiö UPM:n kilpailukykyiseen kasvuun vuodesta 2004 lähtien. Aiemmin hän on toiminut UPM:n operatiivisista toiminnoista vastaava varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varamiehenä vuosina 2001–2004. Lisäksi hänellä on useita eri johtotehtäviä UPM:n paperitoimialoilla vuosina 1987–2001.

Vuosien 2014 – 2022 aikana yhtiön liikevaihto on noussut maltillisesti 9,9 miljoonasta eurosta 11,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto on sen sijaan noussut samalla ajanjaksolla 0,67 miljoonasta eurosta 1,97 miljoonaan euroon.

Pesonen on syntynyt vuonna 1960 ja hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri.