Donald Trump julkisti keskiviikkona 2. huhtikuuta 2025 merkittävät tuontitullipäätökset, jotka ravistivat sekä Yhdysvaltain että globaalin talouden perusteita. Päätökset sisälsivät laaja-alaisia yleistulleja, jotka koskevat kaikkia Yhdysvaltojen kauppakumppaneita, sekä erityisiä ”vastavuoroisia” lisätulleja, jotka kohdistuvat yksittäisiin maihin.
Yleistullien tasoksi asetettiin 10 prosenttia, mutta vastavuoroiset tullit nostivat joidenkin maiden kohdalla kokonaismäärän huomattavasti korkeammaksi. Esimerkiksi Euroopan unionille määrättiin 20 prosentin tuontitulli, Kiinalle 54 prosenttia ja Japanille 24 prosenttia.
Kauppasota kärjistyi perjantaina, kun Kiina ilmoitti 34 prosentin vastatulleista kaikille Yhdysvalloista tuleville tuontitavaroille. Kiinan valtiovarainministeriö vahvisti päätöksen perjantaina, ja tullit astuvat voimaan 10. huhtikuuta.
Yhdysvaltojen odotettua korkeammat ja laaja-alaisemmat tuontitullit voivat vaikuttaa välillisesti myös Suomen turvallisuuteen. Siksi on Suomen etu, että Euroopan unioni on nyt vahva ja yhtenäinen, kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri Petteri Orpo sanoi lauantaina Turussa.
”Trumpin avaus oli raju ja niin laaja, että siksi pörssit ovat reagoineet niin voimakkaasti. Itse uskon siihen, että tämä on hänen tapansa. Ensin lyödään pöytään todella rajut tavoitteet ja lopputulos on lopulta jotain muuta. Nyt Euroopan Unionin täytyy olla vahva ja yhtenäinen, se tuo meille turvallisuutta”, Orpo sanoi kokoomuksen järjestämässä Rauhassa & Valppaana -keskustelutilaisuudessa Radisson Blu Marina Palacessa.
”Ilman tervettä taloutta ei ole pohjaa turvallisuudelle”, Orpo kiteytti.
Miten tullit sitten heijastuvat turvallisuuteen?
Tullit vaikuttavat esimerkiksi kansainvälisiin tuotantoketjuihin. Se voi vaikuttaa konkreettisesti esimerkiksi Suomen puolustusteollisuuden käyttämien metallien ja kriittisten komponenttien saatavuuteen.
Evlin päästrategi Valtteri Ahti, arvioi, että Trumpin tullit sisältävät ”neuvottelulisän”.
”Neuvotteluiden myötä tullit lopulta laskevat”, hän toteaa artikkelissaan.
Kuitenkin tullit eivät ole Trumpin hallinnon mielestä vain neuvotteluase, Ahti arvioi.
”Tullit ovat ihmelääke, joka tepsii kaikkeen. Trumpin hallinnon kaksi keskeistä talousajattelijaa, Peter Navarro ja Stephen Miran, määräävät tulleja tautiin kuin tautiin. Tullit korjaavat kauppatasealijäämän, tuovat teollisuuden takaisin Amerikkaan, turvaavat strategisesti tärkeät toimialat ja luovat hyväpalkkaisia työpaikkoja ja tuloja valtiolle”, Ahti toteaa.
Päästrategin mukaan Trumpia rajoittaa pelko vallan loppumisesta. Siksi tullineuvottelut halutaan hoitaa heti kauden alussa ennen kuin republikaanit valmistautuvat välivaaleihin.
”Tullit ovat aluksi korkeita, koska se asettaa vastustajat maksimipaineen alla, mikä nopeuttaa neuvotteluja”, Ahti toteaa.
