Jeremy Siegel antoi CNBC:n Squawk Box -ohjelmassa vakavan varoituksen presidentti Donald Trumpin uusien tullipolitiikkojen mahdollisista vaikutuksista. Siegel on amerikkalainen taloustieteilijä ja professori Pennsylvanian yliopiston Wharton Schoolissa.
Siegel on yleensä tunnettu optimistisista pörssinäkemyksistään. Esimerkiksi loppuvuonna 2022 hän näki osakemarkkinoiden tilanteen otollisena osakeostoille. Tuolloin hän odotti Yhdysvaltojen osakkeiden nousevan jopa 30 prosenttia seuraavien kahden vuoden aikana. Eikä hän ollut väärässä, sillä osakeindeksit ovat nousseet huomattavasti Yhdysvalloissa sen jälkeen.
Nyt Siegel kilistelee kuitenkin toisenlaista ääntä kellossa.
Taloustieteililjä ei säästellyt sanojaan kritisoidessaan Trumpin tullistrategiaa, kutsuen sitä ”suurimmaksi poliittiseksi virheeksi 95 vuoteen”.
Hän vertasi tilannetta suoraan vuoden 1930 Smoot-Hawley-tullilakiin, jota pidetään yhtenä Yhdysvaltain historian tuhoisimmista talouspolitiittisista päätöksistä. Smoot-Hawley nosti satojen tuontituotteiden tulleja, mikä laukaisi muiden maiden vastatoimet ja syvensi suurta lamaa.
Siegel huomautti ironisesti, että republikaanien hallitseman senaatin verkkosivusto itse kuvailee Smoot-Hawley-lakia yhdeksi ”kongressin historian katastrofaalisimmista teoista”, mutta Trump näyttää toistavan saman virheen.
”Senaatti itse kutsuu Smoot-Hawleyta yhdeksi historian tuhoisimmista laeista, ja tässä me olemme taas”, hän kertoo.
Vaikka Yhdysvaltain keskuspankki pahensi talouskriisiä Smoot-Hawleyn jälkeen tarjoamalla liian vähän likviditeettiä pankkijärjestelmälle, nykyinen keskuspankki on oppinut noista virheistä eikä todennäköisesti tee samaa uudelleen. Siegel kuitenkin ilmaisi hämmennyksensä siitä, ettei Trump ole oppinut vastaavia historiallisia opetuksia.
Keskuspankin rooli vahinkojen lieventämisessä
Huolimatta synkästä arviostaan Trumpin tullipolitiikasta Siegel ehdotti, että Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) saattaa ryhtyä toimiin lievittääkseen tullien aiheuttamia vahinkoja.
Hän ennustaa, että Fed todennäköisesti alentaa korkoja vastauksena kauppasodan luomaan taloudelliseen epävarmuuteen. Vaikka tällainen liike voisi johtaa korkeampaan inflaatioon, se olisi välttämätöntä markkinoiden vakauttamiseksi ja talouskasvun tukemiseksi, Siegel toteaa.
”Ajattelin aiemmin, ettei toukokuussa ole mitään mahdollisuutta koronlaskuun, nyt uskon, että tämä mahdollisuus on kasvanut huomattavasti”, Siegel myönsi.
Ennuste korostaa sitä, kuinka vakavasti taloustieteilijät suhtautuvat tullien mahdollisiin vaikutuksiin globaaliin taloudelliseen vakauteen. Korkojen lasku voisi tarjota tilapäistä helpotusta yrityksille ja kuluttajille, jotka kohtaavat korkeampia kustannuksia tullien vuoksi.
Siihen liittyy myös riskejä, erityisesti jos inflaatio alkaa kiihtyä.
Siegel ennustaa myrskyjä osakemarkkinoille, silti ajoittaminen ei kannata
Rahoitusmarkkinat ovat jo alkaneet hinnoitella sijoittajien huolia kauppasodasta. Perjantaina Kiinan ilmoitettua vastatulleista Dow Jones Industrial Average romahti lähes 1 000 pistettä, mikä oli yksi sen pahimmista romahduksista sitten maaliskuun 2020 koronapandemian synkimmän hetken.
Siegelin mukaan jyrkät markkinalaskut ovat huolestuttavia, mutta hän kuitenkin varoittaa ylireagoimasta. Pitkäjännitteiselle sijoittajalla hän korostaa sitoutumista omiin sijoitusstrategioihin sen sijaan, että sijoittaja yrittäisi ajoittaa markkinoita epävakauden aikana.
”Jos olet pitkäaikaissijoittaja, pysyt markkinoilla. Jos olet treidaaja, edessä on myrskyjä”, Siegel totesi.
Siegel varoittaa yrittämästä ajoittaa lyhyen aikavälin markkinaliikkeitä.
”95 prosenttia ei-ammattimaisista markkina-ajoittajista pärjää erittäin huonosti.”
Sen sijaan hän kehottaa sijoittajia, jotka epäröivät nykytilannetta, ”pitämään ruudin kuivana” ja odottamaan suotuisampaa ympäristöä ennen merkittäviä liikkeitä.
Laajemmat vastatullit voivat luoda dominoefektin
Yksi Siegelin huolestuttavimmista havainnoista koskee sitä, kuinka Kiinan vastatullit voivat rohkaista muita maita ryhtymään vastaaviin toimiin Yhdysvaltojen tuotteita vastaan. Tämä eskalaatio voisi johtaa dominoefektiin, jossa useat maat asettavat omia tullejaan tai kaupanrajoituksiaan ja edelleen horjuttavat globaaleja markkinoita sekä mahdollisesti syöksyvät talouksia taantumaan.
Siegel spekuloi myös sillä mahdollisuudella, että Trump voisi lopulta perääntyä tullistrategiastaan, jos yleinen mielipide kääntyy häntä vastaan.
Hän arvelee Trumpin voivan julistaa ”pienen voiton” vähentämällä valikoivasti joitakin tulleja samalla kun pitää muut voimassa. Tämä liike antaisi vaikutelman päättäväisyydestä, mutta välttäisi lisävahinkoja Yhdysvaltain yrityksille ja kuluttajille.
”Haluan varoittaa lyhyeksi myyjiä siitä, että sekin on erittäin riskialtista,” Siegel varoitti viitaten siihen, että Trumpin äkillinen suunnanmuutos voisi laukaista markkinoiden nousun.
Olemmeko jo karhumarkkinassa?
Huolimatta viimeaikaisesta markkinamyllerryksestä Siegel korostaa, ettei Yhdysvaltain talous ole tällä hetkellä taantumassa. Vaikka osakeindeksit ovat siirtyneet karhumarkkina-alueelle, määritelmän mukaan laskua vähintään 20 prosenttia huipputasoilta, Siegel väitti tämän olevan enemmän markkinareaktio kuin merkki välittömästä talouskriisistä.
Hän kuitenkin tekee haastattelussa selväksi, että kauppasodan pitkittyminen voi painaa voimakkaasti yritysten investointeja ja kuluttajien kulutusta, ja ne kaksi ovat keskeistä talouskasvun ajuria.
Pitkäaikaissijoittajille Siegelin viesti oli selvä: kärsivällisyys on avainasemassa epävakauden aikana.
Vaikka tullit voivat aiheuttaa lyhytaikaisia häiriöitä globaaliin kauppaan ja rahoitusmarkkinoihin, ne eivät todennäköisesti kestä ikuisesti. Yhdysvaltain talous on historiallisesti osoittanut kestävyyttä selviytyessään tällaisista haasteista, ja Siegel uskoo sen tekevän niin jälleen.
Hän kuitenkin kehottaa sijoittajia pysymään valppaina ja mukauttamaan strategioitaan tarpeen mukaan. Hajauttaminen säilyy olennaisena työkaluna riskien hallinnassa epävarmoina aikoina, erityisesti kun geopoliittiset tekijät vaikuttavat merkittävästi markkinoiden dynamiikkaan.
Trump on vasemmistolainen, ja haluaa rikkoa kaikki perinteiset menetelmät, samaa vasemmisto Suomessa Kok, Kesk, ja sdp tehnyt vuosikymmeniä. Kasvua ja työpaikkoja ei haluta, vain monopoleja.