G7-maiden suunnitelmasta kertovat useat lähteet ennen Kanadassa järjestettävää G7-huippukokousta, jossa EU ja Britannia ovat ottaneet aloitteen tiukemman linjan puolesta.
Taustalla on huoli siitä, että nykyinen hintakatto on menettänyt tehonsa öljyn maailmanmarkkinahintojen laskun ja Venäjän onnistuneiden kiertotoimien vuoksi. Tosin Israelin ja Iranin konflikti on ainakin väliaikaisesti nostanut raakaöljyn hintaa.
Hintakatto otettiin käyttöön joulukuussa 2022 osana länsimaiden talouspakotteita Venäjän hyökkäyssodan rahoituksen rajoittamiseksi. Käytännössä länsimaiset varustamot ja vakuutusyhtiöt eivät saa kuljettaa tai vakuuttaa venäläistä öljyä, ellei se myydä alle hintakaton.
Alkuperäinen 60 dollarin raja perustui öljyn markkinahintaan, mutta hintojen laskettua Venäjä on pystynyt myymään öljyään lähes kattohinnalla – ja usein myös tämän rajan yli, hyödyntäen niin sanottua varjolaivastoa ja vaihtoehtoisia kuljetusreittejä.
Hintakaton kiristäminen on osa laajempaa pyrkimystä heikentää Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimiaan Ukrainassa.
Länsimaat ovat viime kuukausina tehostaneet toimia myös Venäjän varjolaivaston ja muiden kiertomekanismien torjumiseksi, mikä on jo alkanut näkyä Venäjän öljytuloissa. Esimerkiksi valtionyhtiö Rosneftin tulos laski viime vuonna yli 14 prosenttia.
Venäjä on kritisoinut hintakattoja laittomiksi ja vakuuttanut, että sillä on keinoja minimoida niiden vaikutukset. Kremlin mukaan länsimaiden toimet eivät ole onnistuneet horjuttamaan maan taloutta ratkaisevasti, vaikka öljytulojen lasku onkin ollut tuntuvaa.
Euroopan unioni ja Britannia ovat viime viikkoina ajaneet hintakaton laskua, ja Kanadan sekä muiden eurooppalaisten G7-maiden tuki näyttää varmalta. Japanin kanta on vielä epäselvä, mutta useiden lähteiden mukaan eurooppalaiset ovat valmiita etenemään myös ilman Yhdysvaltojen hyväksyntää.
EU on sisällyttänyt 45 dollarin hintakaton viimeisimpään, 18. pakotepakettiinsa, mutta sen voimaantulo vaatii jäsenmaiden yksimielisyyttä.
USA pelkää energiakriisiä
Yhdysvaltojen kanta on pysynyt kielteisenä. Presidentti Donald Trumpin hallinto ei ole taipunut eurooppalaisten painostuksesta huolimatta, ja Yhdysvaltain valtiovarainministeriö on kyseenalaistanut hintakaton laskun tarpeellisuuden. Osa yhdysvaltalaisista senaattoreista on kuitenkin ilmaissut tukensa tiukemmille pakotteille, ja keskustelu jatkuu myös Washingtonissa.
Yhdysvallat vastustaa Venäjän öljyn hintakaton alentamista useista syistä, jotka liittyvät sekä taloudellisiin että geopoliittisiin huoliin.
Ensisijaisesti Yhdysvaltojen kanta heijastaa varovaisuutta öljymarkkinoiden vakauden suhteen: Washington pelkää, että hintakaton äkillinen lasku 60 dollarista 45 dollariin barrelilta voisi aiheuttaa markkinahäiriöitä, nostaa öljyn maailmanmarkkinahintaa ja johtaa laajempaan volatiliteettiin, mikä vaikuttaisi myös muihin öljyntuottajamaihin ja kuluttajiin.
Lisäksi Yhdysvallat on huolissaan mahdollisista Venäjän vastatoimista, kuten öljyntoimitusten vähentämisestä maille, jotka tukevat tiukempaa hintakattoa, mikä voisi pahentaa globaalia energiakriisiä.
Toinen keskeinen syy liittyy Yhdysvaltojen haluun ylläpitää kontrollia kansainvälisessä pankkijärjestelmässä ja dollarimääräisessä öljykaupassa. Vaikka eurooppalaisilla on suuri rooli laivaus- ja vakuutusmarkkinoilla, Yhdysvaltojen osallistuminen on ratkaisevaa pakotteiden tehokkaalle täytäntöönpanolle, erityisesti kun kyse on dollarimaksuista ja kansainvälisestä rahoitusvalvonnasta.
Yhdysvaltojen ulkopuolelle jääminen voisi johtaa tilanteeseen, jossa eri maiden asettamat hintakatot ovat eri tasolla, mikä vaikeuttaa valvontaa ja hämmentää öljymarkkinoiden toimijoita.
Lisäksi Japanin epäröivä kanta lisää epävarmuutta, ja G7:n yhtenäisyyden rakoilu saattaa heikentää länsimaiden kykyä painostaa Venäjää tehokkaasti
Eurooppalaiset uskovat silti voivansa vaikuttaa Venäjän öljytuloihin ilman Yhdysvaltojen tukea, sillä suuri osa venäläisestä öljystä kulkee Euroopan vesien kautta. Lisäksi eurooppalaiset yhtiöt hallitsevat merkittävää osaa maailman merikuljetuksista ja vakuutuksista.
Millaisia vaikutuksia hintakaton laskulla on Venäjään talouteen?
Hintakaton laskun toteutuminen ja vaikutukset riippuvat siis siitä, kuinka yhtenäisesti G7-maat ja niiden liittolaiset pystyvät toimimaan – ja kuinka tehokkaasti Venäjä pystyy jatkossa kiertämään pakotteita.
Länsimaiden tavoitteena on, että tiukempi hintakatto palauttaisi suuremman osan Venäjän öljykaupasta länsimaiden valvonnan piiriin ja leikkaisi Moskovan sotakassaa entisestään.
Venäjän öljyn hintakaton laskeminen 60 dollarista 45 dollariin barrelilta voisi vaikuttaa merkittävästi maan kykyyn rahoittaa sotatoimiaan Ukrainassa. Tällä hetkellä Venäjän budjetti on jo kovassa paineessa, sillä öljytulojen romahdus on kasvattanut budjettialijäämän jopa 48 miljardiin dollariin vuodelle 2025.
Urals-öljyn hinta on painunut alle 50 dollarin, mikä on selvästi alle Venäjän budjetoinnin. Jos hintakatto lasketaan 45 dollariin, Venäjän täytyisi myydä öljyään entistä halvemmalla, mikä heikentäisi valtion tuloja entisestään.
Arvioiden mukaan jo 55 dollarin öljyn hinta vähentäisi Venäjän talouskasvua merkittävästi, ja koska jopa puolet valtion tuloista tulee energiaviennistä. Hintakaton kiristäminen pakottaisi Venäjän leikkaamaan joko sotamenoja tai sosiaalipalveluja.
Venäjä on pyrkinyt kiertämään pakotteita rakentamalla niin sanotun varjolaivaston ja kehittämällä vaihtoehtoisia kuljetusreittejä, minkä vuoksi hintakaton vaikutus ei ole ollut niin suuri kuin länsimaat toivoivat. Lisäksi Kiina ja Intia ovat jatkaneet venäläisen öljyn ostamista alennuksella, mikä on osittain kompensoinut länsimaiden asettamia rajoituksia.
Geopoliittiset kriisit, kuten jännitteet Lähi-idässä, voivat hetkellisesti nostaa öljyn hintaa ja parantaa Venäjän rahoitusasemaa, mutta pitkällä aikavälillä hintakaton lasku vaikeuttaisi merkittävästi Moskovan mahdollisuuksia rahoittaa sotaa.
