Määräys sähkönkäytön tehomaksusta on astunut voimaan. Laajemmin kyse on Energiaviraston määräyksestä, jolla yhtenäistetään sähkön jakeluverkkomaksujen määräytymisperusteita.
Tehomaksu on sähkönsiirron hinnoittelun osa, jossa asiakas maksaa siitä, kuinka suuri on hänen suurin samanaikainen sähkönkäyttönsä, ei vain kokonaiskulutetusta energiasta. Käytännössä verkkoyhtiö katsoo laskutuskauden (tyypillisesti kuukauden) suurimman lyhyen jakson, esimerkiksi 15 minuutin keskitehon kilowatteina, ja perii tästä erillisen maksun.
Tehomaksun ajatus on, että sähköverkko mitoitetaan kulutushuippujen mukaan, joten ne, jotka kuormittavat verkkoa eniten samaan aikaan, maksavat suuremman osuuden verkon kapasiteettikustannuksista.
Samalla tehomaksu kannustaa tasaamaan kulutusta ajallisesti, välttämään tehopiikkejä ja siten vähentämään tarvetta kalliille verkko-investoinneille; tasainen kulutus näkyy pienempänä tehomaksuna, kun taas äkilliset piikit nostavat sitä.
Määräys tehomaksusta meni Omakotiliiton mielestä alkuperäistä luonnosta parempaan suuntaan. Epäkohdat eivät ole kuitenkaan kokonaan poistuneet.
”Vaadimme, että sähköverkon huippujen tasaamista ja vastuuta verkosta ei sälytetä tavallisen pientalo- tai vapaa-ajanasukkaan kontolle”, sanoo Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila.
Omakotiliiton mielestä tehomaksun raja on liian tiukka
Määräyksessä tehomaksun kynnysraja nousi luonnoksen viidestä kilowatista kahdeksaan kilowattiin. Omakotiliitto korosti lausunnossaan, että sopiva raja olisi noin 14 kilowattia.
Tehon kilowattirajan olisi pitänyt mahdollistaa tavanomainen elämä. Esimerkiksi omakotitalon lämmitys voi viedä talvella jatkuvasti 7–13 kilowattia.
”Suunta oli oikea, mutta edelleen raja on tiukka. Omakotiasujille tehomaksu tuntuu enemmän kepiltä kuin porkkanalta. Pitäisi ennemmin löytää kannustavia ratkaisuja, joilla hallitaan tehopiikkejä. Liian tiukat rajat eivät edesauta sitä”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Tiukasti määräytyvä tehomaksu ei kannusta yli miljoonaa omakotitaloa osallistumaan sähkön kulutushuippujen tasaamiseen, mikä on ollut tehomaksun tavoitteena, Silander epäilee.
Seuraavaksi kuluttajat tarvitsevat selkeää tietoa ja opastusta, jotta heidän on mahdollista arvioida tehomaksun vaikutuksia oman talonsa sähkönkulutukseen, Omakotiliitto tähdentää. Verkkoyhtiöllä on myös velvollisuus neuvoa asiakkaitaan, mikä sähkönsiirtosopimus heille on edullisin.
Yösähkö ei kuormita verkkoa
Omakotiliiton mukaan hyvää Energiaviraston määräyksessä verrattuna luonnokseen on, että tehomaksun laskentaperustetta on muutettu yhdestä 15 minuutin laskentajaksosta tuntiin. Omakotiliitto esitti lausunnossaan, että perusteena tulisi olla kolmen tunnin keskiteho.
Uuden määräyksen mukaan tehomaksu määräytyy siis kuukauden korkeimman 60 minuutin sähkönkäytön keskitehon perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kotitalouden tehomaksu käynnistyy, kun tunnin (eli neljän vierekkäisen vartin) keskiteho ylittää kahdeksan kilowatin tehokynnyksen.
Uuteen määräykseen on sisällytetty, että tehoperusteisessa maksussa voidaan soveltaa valtakunnallista yö- ja päiväenergian ajoitusta.
Omakotiliiton näkemys on, ettei tehomaksuun vaikuttavaa huipputehoa tulisi huomioida ollenkaan yöaikana eli kello 22–7 välisenä aikana eikä viikonloppuisin käytetystä sähköstä. Verkon kuormitus ei ole juurikaan ongelma yöaikaan.
Verkkoyhtiöillä ei velvoitetta lisätä tehomaksua tuotteisiinsa
Määräys yhtenäistää sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun perusteita viimeistään vuoden 2029 alusta alkaen. Verkkoyhtiöt voivat siirtyä uusiin hinnoitteluperusteisiin jo tätä aiemmin.
Osalla yhtiöistä tehomaksu on käytössä jo nyt. Kuluttajille tulee ilmoittaa ennakkoon, mikäli yhtiö on ottamassa tehomaksua käyttöön.
Energiaviraston määräys ei kuitenkaan velvoita verkkoyhtiöitä lisäämään tehomaksua asiakkaille tarjottaviin tuotteisiin. Asiakkaille on jatkossakin tarjottava vaihtoehtoisia sähkön jakelutuotteita, ja kotitalouksilla säilyy mahdollisuus valita tehomaksuton yleissähkötuote.
Energiavirasto vakuuttaa, ettei hinnoittelurakenteen uudistus nosta sähkönjakelun maksuja kokonaisuudessaan.
Omakotiliiton mielestä valmiiksi korkeat siirtohinnat sekä yleinen epävarmuus kotien energiakustannuksista ja asumiskustannusten jatkuvasta noususta heikentävät kuluttajien luottamusta yhteiskunnassa turbulentteina aikoina.
”Omakotiasuminen on suomalaisten asumisen toivelistan ykkönen, mutta me tarvitsemme arkeemme vakautta ja luottamusta tuovia asioita. Tulee satsata vahvasti siihen, että aivan tavallinen pientaloasukas pärjää myös jatkossa. Päättäjien ja viranomaisten tulee työllään varmistaa, että kuluttajalähtöisiä hyviä vaihtoehtoja on tarjolla ja valvoa, että hinnat eivät karkaa”, painottaa Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila.
Johan pelkkä induktioliesi voi käyttää 11 kwh hetkellisesti. Siihen lisää uunin päälle niin ei ole mikää ongelma käyttää 8 kwh tunnin ajan. Puhumattakaan jos laittaa 11 kwh kiukaan päälle.
Nyt eletään sitä vaihetta, jossa Uniper-harharetket ja Venäjä-uhkapelit maksetaan jälkikäteen kansalaisten kukkarosta. Valtionyhtiö sai leikkiä upporikasta ja rutiköyhää muiden rahoilla, tehdä geopoliittisesti sokeita päätöksiä ja polttaa miljardeja – ilman henkilökohtaista vastuuta. Kun korttitalo kaatui, tappiot sosialisoitiin ja lasku sysättiin veronmaksajille.
Samaan aikaan Suomen ilmastopolitiikka hoidettiin poikkeuksellisen huonosti. Ei hallitusti, ei pitkäjänteisesti, vaan kiihkoillen ja liian nopeasti. Kotimainen, vakaa energiantuotanto ajettiin alas ennen kuin korvaavat ratkaisut olivat olemassa.
Olkiluodon ydinvoimaluvat ovat olleet pöydällä jo pitkään, vuosikausia. Niitä vatvottiin, viivytettiin ja politisoitiin, vaikka juuri ydinvoima olisi tarjonnut Suomeen päästötöntä perusenergiaa silloin, kun sitä eniten tarvitaan – talvella. Sen sijaan katsottiin sivusta, kun riippuvuus markkinasähköstä kasvoi ja hinnat karkasivat käsistä.
Turpeen käyttö ajettiin alas liian nopeasti ilman realistista siirtymäsuunnitelmaa. Kivihiililaitoksia suljettiin, päästökauppaa kiristettiin ja lopputulos oli ennustettavissa: Suomi, kylmä ja energiaintensiivinen maa, joutui maksamaan energiapolitiikan virheet suoraan sähkölaskuissaan. Erityisesti talvella – silloin kun sähköä on pakko käyttää – hinnat nousivat kestämättömiksi.
Tämä kaikki näkyy nyt taloudessa: teollisuuden kilpailukyky heikkenee, maatalous kärsii ja tavalliset kotitaloudet maksavat kalliita talvihintoja päätöksistä, joihin niillä ei ollut todellista vaikutusmahdollisuutta. Tätä kutsuttiin vastuulliseksi ilmastopolitiikaksi, vaikka todellisuudessa kyse oli hallitsemattomasta ja ideologisesta alasajosta.
Taitaapi mennä sähköauto vaihtoon kun kotilataus loppuu tämän myötä…
Eihän tämä velvoita ketään ottamaan tehosopimusta. Eli edelleen kaikki jatkuu normaalina. Kannattaa lukea uutinen loppuun asti
Edullinen yösähkö ja pörssisähkö on varattu tuleville datakeskuksille,vetylaitoksille ja kaukolämpöakuille jotka varaavat akut täyteen halvan sähkön aikaan siihen ei kotitalouksia päästetä enää osingoille vaan -50% yöaikatariffi poistuu ja mitä rajoitetiin jo aikanaan poistamalla viikonloput ja arkipyhien yötariffi.
Tällä saadaan siirrettyä laskua kotitalouksille jotta yrityksiä joilla on iso sähkönkulutus saadaan houkuteltua suomeen.
Jatkossa siis kotitaloudet houkutellaan siirtymään yleistariffiin ja kiinteisiin sähkösopimuksiin jolloin kotitalouksien kulutus osittain siirtyy päiväkäytölle milloin kulutus on muutenkin jo suurta joten sähköverkko joutuu entistä kovemmalle ja siitä tietenkin syytetään kotitalouksia jolloin on taas uusi maksu tiedossa.
Näin saadaan tulevien datakaskuksien veroedut ja sähkönsaanti halpana kun siirretään kohonnut maksuvelvoite kotitalouksille.