Viimeisen viikon aikana Suomen pörssisähkön keskihinta on ollut noin 28 senttiä kilowattitunnilta, mikä on selvästi korkeampi taso kuin edeltävän 30 päivän 17 sentin keskihinta. Tämä vahvistaa alkutalven aiempaa korkeampaa hintatrendiä, joka alkoi jo tammikuussa kylmempien säiden myötä.
Tammikuun 2026 kokonaiskeskihinnaksi muodostui 14,7 senttiä kilowattitunnilta, kun taas helmikuun alku on ollut huomattavasti kalliimpaa – kuluvan helmikuun keskihinta on toistaiseksi 33 senttiä. Tämä on merkittävä nousu verrattuna vuoden 2025 keskimääräiseen 5,1 sentin tasoon.
Hintojen nousu johtuu kylmenneestä alkuvuodesta ja kasvaneesta lämmitystarpeesta, mikä on nostanut kulutuspiikkejä erityisesti aamupäivisin ja alkuilloista.
Viikon aikana on myös nähty merkittäviä hintapiikkejä, joissa hinta on kivunnut lähes 80 senttiin kilowattitunnilta.
Petteri Orpon hallitus on valmistellut lakiesityksen, jolla mahdollistetaan sähkön hintakaton asettaminen sähkön hintakriisin aikana. Hintasääntely olisi mahdollista ottaa käyttöön erillisellä lailla, mikäli Euroopan unionin neuvosto julistaa jäsenvaltiota koskevan alueellisen tai unionin laajuisen sähkön hintakriisin.
Työ- ja elinkeinoministeriön lakiluonnos on lähetetty lausunnoille.
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman katsoo, että kyseessä on tärkeä varautumisväline poikkeavia olosuhteita varten. Hän kannustaa hallitusta lisäksi valmistelemaan säävarmaa ja säätävää kapasiteettia tukevan kapasiteettimekanismin normaaliolojen hintapiikkejä tasaamaan.
Vuoden 2022 sähkömarkkinakriisi ajoi sähkölaskut kohtuuttomiksi
Vestmanin mukaan hallituksen esityksellä mahdollistetaan sähkön hintasääntelyn käyttöönottaminen kotitalouksille ja pk-yrityksille sellaisissa tilanteissa, joissa sähkön hinta karkaa syystä tai toisesta kohtuuttoman korkeaksi.
”Lakimuutoksen taustalla on erityisesti vuoden 2022 syys-talven sähkömarkkinakriisi, jolloin kotitalouksien ja yritysten sähkölaskut nousivat kohtuuttoman suuriksi. Sähkön hinta irtosi pitkäksi ajaksi sähkön tuotannon kustannuksista. Juurisyy oli Venäjän hyökkäyssota, jonka johdosta sähkömarkkina epäonnistui turvaamaan tuotannon kustannuksia vastaavan kohtuullisen sähkön hinnan”, Vestman toteaa.
Jotta vastaava tilanne vältetään jatkossa, on kansanedustajan mukaan säädettävä hintakattolaki, jonka avulla sähkön hinta voidaan vastaavassa markkinakriisissä pitää kurissa.
Hintasääntelyn aikana kotitaloudet ja pienyritykset maksaisivat sähköstä vallitsevaa markkinahintaa matalamman hinnan. Sähköyhtiölle korvattaisiin matalammalla hinnalla sähkön toimittamisesta syntyvät kulut.
Kiinteähintaisille sähkösopimuksille rajoituksia
Hintasääntelyn lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettävän kuluttajien suojaksi hintakriisin aikana solmittavien määräaikaisten kiinteähintaisten sähkönmyyntisopimusten enimmäiskestosta.
”Energiakriisin aikana moni oli käytännössä pakotettu solmimaan liian kalliin, jopa kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen ja jäi hinnan laskiessa loukkuun sopimuksiin, jotka eivät vastanneet sähkön tuotantokustannuksia. Jatkossa kriisitilanteissa kiinteähintaiset sopimukset rajattaisiin enintään vuoden mittaisiksi, mikä parantaa kuluttajansuojaa ja vähentää sähköyhtiöiden mahdollisuuksia rahastaa markkinakriisillä”, Vestman jatkaa.
Vestmanin mukaan viime ja tulevien päivien hyvin korkeat hinnat sähköpörssissä osoittavat lisäksi välttämättömiksi lisätoimet, kuten kapasiteettimekanismin, jolla sääriippuvaisesta tuotantorakenteesta ja mahdollisista hetkellisistä järjestelmähäiriöistä johtuvia hintapiikkejä saataisiin tasattua.
”Vaikka välttämätön varautuminen, hallituksen esittämä hintakatto ei ratkaise tämän päivän sähkön hintapiikkejä. Monet kodit ja yritykset ovat onneksi suojautuneet kiinteällä sähkön hinnalla, joka toimii kuin vakuutus. Mutta myös poliittisia päätöksiä tarvitaan: sähkömarkkinoille on saatava lisää säätävää ja varmaa tuotantokapasiteettia tuulettomia pakkasjaksoja varten.”
Lisää perusvoimaa tuulettomille päiville
Hallitus edistää perusvoiman, kuten ydinvoiman lisäämistä ja mekanismeja, joilla joustavaa sähköntuotantoa voidaan kasvattaa vastaamaan hintapiikkeihin.
Vestmanin mukaan kulutusjoustot eivät ratkaise sähkömarkkinoiden tehopulatilanteita, vaan tuotantorakenne on saatava terveemmäksi.
”Toisin kuin joskus luullaan, tällaisilla paukkupakkasilla huomattava osa Suomen sähkön kulutuksesta, lähes kolmannes, johtuu kotien lämmityksestä. OIisi absurdia ajatella, että lämmitys joustaisi useiden tuulettomien päivien yli. Yritysten sähkönkulutuksen joustaminen taas on monesti tappio kansantaloudelle.”, Kansanedustaja pohtii.
Vestmanin mukaan sähkömarkkina, jolla tuotannosta on pulaa silloin, kun sähköä eniten tarvitaan, vaatii siis väistämättä korjausliikettä.
”Emme voi rakentaa tulevaisuuden tuotantoa vain tuulen varaan”, hän toteaa.
Eikös se pörssi toimi oikein, kun kesällä on kuluttajalle maksettu sähkön kulutuksesta. Nyt on maksun aika. Näin pörssi toimii. Ei pitäisi tulla kenellekkään yllätyksenä.