Ensinnäkin konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan, ja luvut ovat jo ennätyksellisen korkeita. Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa pantiin vireille 321 konkurssia, mikä on 33 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.
Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 999, eli 74 henkilötyövuotta suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.
”Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssiin on haettu 3 814 yritystä. Tämä 12 kuukauden liukuva vuosisumma on suurempi kuin kertaakaan sitten vuoden 1997”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Tommi Veistämö kertoo.
Marraskuussa konkurssiin haettiin 25 yritystä teollisuudesta, 38 kaupan alalta ja 64 rakennustoiminnasta, selviää konkurssit ja yrityssaneeraukset -tilaston tiedoista.
”Rakennusala on ollut konkurssitilastojen kärkipäässä läpi vuoden. Toisaalta rakentaminen on ainoa toimiala, jossa konkurssien määrä on vähentynyt kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna”, Veistämö sanoo.
Myös työttömyys jatkoi kasvuaan marraskuussa.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysasteen trendiluku nousi 0,2 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna ja oli nyt 10,6 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna trendi on noussut 1,7 prosenttiyksikköä.
”Sekä naisten että miesten työttömyys lisääntyi viimevuotiseen verrattuna. Työttömiä miehiä oli 34 000 enemmän ja työttömiä naisia 16 000 enemmän kuin viime vuoden marraskuussa”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joanna Viinikka sanoo.
Positiivista on kuitenkin, että työllisten määrä pysyi marraskuussa vuodentakaisella tasolla. Työllisiä miehiä oli 13 000 enemmän ja työllisiä naisia taas 16 000 vähemmän kuin viime vuoden marraskuussa.
”Vuodentakaiseen verrattuna osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut, kun taas kokoaikatyötä tekevien määrä on laskenut. Työllisistä naisista 25 prosenttia teki marraskuussa osa-aikatyötä. Miehillä vastaava osuus oli 14 prosenttia”, Viinikka toteaa.
20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendi oli marraskuussa 76,1. Trendiluku oli täsmälleen sama kuin lokakuussa, mutta 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten.
Korkeimmillaan työllisyysasteen trendi on viimeisen 15 vuoden tarkastelujaksolla ollut syksyllä 2022, jolloin se kävi 78,5 prosentissa.
Kuluttajaluottamus matelee
Kaiken kukkuraksi kuluttajien luottamus on edelleen pohjamudissa.
Tilastokeskuksen julkaisema kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli joulukuussa -7,3, kun se oli marraskuussa -6,5 ja lokakuussa -7,6.
Kuluttajien luottamus on ollut heikkoa ja sen vaihtelu vähäistä jo pitkään.
“Varsinainen romahdus luottamuksessa tapahtui jo alkuvuodesta 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Siitä luottamus pian hieman nousi, mutta jäi sitten hämmästyttävän pysyvästi nykyiselle heikolle tasolleen”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo.
Joulukuussa ajankohtaa pidettiin edelleen erittäin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Myös aikeet käyttää rahaa seuraavan vuoden aikana kestotavaroiden hankintaan olivat joulukuussa entistäkin niukemmat.
Vain 10 prosenttia kuluttajista ennakoi lisäävänsä ja jopa 42 prosenttia vähentävänsä rahankäyttöään kestokulutukseen vuoden sisällä.
“Tämä on kovasti kaivatun talouskasvun kannalta huolestuttavaa, kun tosiasia on, että BKT:sta noin puolet tulee yksityisestä kulutuksesta”, Kangassalo toteaa.
Asunnon ostoa tai talon rakentamista harkitsi vain 11 prosenttia kuluttajista. Kodin peruskorjaamiseen suunnitteli käyttävänsä rahaa seuraavan vuoden aikana 16 prosenttia kuluttajista.
Odotukset omasta taloudesta vuoden kuluttua heikkenivät hieman edelliskuusta, mutta pysyivät kuitenkin pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Oman taloutensa kohentumiseen luotti joulukuussa 29 prosenttia kuluttajista ja 17 prosenttia pelkäsi taloutensa heikkenevän vuoden kuluessa.
“Oman talouden osalta on alkanut viritä hieman optimismiakin. Sen nykytilaa toki pidetään yhä melko heikkona aiempaan verrattuna, mutta odotusten ohella myös oman rahatilanteen katsotaan olevan pitkän ajan normaalilla tasolla. Säästöjä on monille kertynyt, kun kuluttamisesta ja myös lainanotosta on pitäydytty”, Kangassalo kertoo.
Odotukset Suomen taloudesta olivat joulukuussa ennallaan ja vaisut. 21 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. 38 prosenttia puolestaan otaksui, että maamme talous taantuu.
Onko tuotannossa suhdannekäänne?
Pilvellä on kuitenkin hopeareunus.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen marraskuun työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 0,3 prosenttia edellisvuoden marraskuusta. Se on vähän, mutta marraskuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 1,3 prosenttia edelliskuukaudesta.
”Suomen talous näyttäisi olevan kelpo kasvussa tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotannon suhdannekuvaajan loka-marraskuun tilastojen pohjalta”, toteaa Swedbank Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen viestipalvelu X:ssä.
Suomen talous näyttäisi olevan kelpo kasvussa tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotannon suhdannekuvaajan loka-marraskuun tilastojen pohjalta. pic.twitter.com/J9IP9kbdrW
— Timo Hirvonen (@HirvonenTimo) December 30, 2025
Täydennys: Juttuun lisättiin tiedot tuotannon kasvusta 30.12.2025 klo 13.25.
Tältä näyttää maan talous ja työttömyys, jossa vasemmisto Kok, Sdp, Kesk hallinut maata jo yli 60v…uraa…
Wahlroos taitaa olla oikeassa siinä että pienet muutokset ja kompromissit eivät enää riitä, toisaalta hyviäkin merkkejä on esim. nuoret ovat yrittäjyysmyönteisempiä nykyään ja kauppaa maailman ostovoimaisimmalle markkinalle eli Yhdysvaltoihin on kehitetty.
Nyt pitäisi surutta kopioida muualta se mikä toimii ja luopua siitä mikä ei toimi. Ajat muuttuvat meidänkin pitää muuttua.
Hyvää vuotta 2026.