LähiTapiola on teettänyt kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin, mistä sijoittajat ovat eniten huolissaan sijoitustensa kannalta. Riskilistan kärkeä hallitsi sama kolmikko kuin kyselyssä vuotta aiemmin: yleinen poliittinen epävarmuus, sota Ukrainassa ja Suomen talouden tila.
Uudessa kyselyssä yleinen poliittinen epävarmuus nousi ensimmäiseksi Ukrainan sodan ohi.
”Maailmantalous on muuttunut suurvaltojen pelikentäksi, jolla heikot ja pienet uhkaavat jäädä jalkoihin ja politiikka määrää tahdin. Tämä epävarmuus heijastuu kaikkialle, niin turvallisuuspolitiikkaan, puoluepolitiikkaan kuin talouspolitiikkaan ja siksi ei ole ihme, että kyselyn piikkipaikkaa pitää tällä kertaa riskien ’kaatolaari’ eli yleinen poliittinen epävarmuus”, pohtii LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro.
Suurvaltapolitiikka nosti päätään heti vuoden vaihduttua, kun Yhdysvaltain hallinto syrjäytti Venezuelan itsevaltaisen presidentin Nicolás Maduron ja käänsi katseensa Grönlantiin. Markkinoilla vallanvaihdos Venezuelassa on otettu vastaan rauhallisesti, mutta puheet Grönlannista aiheuttavat enemmän epävarmuutta.
Nummiaron mukaan geopoliittinen kriisi välittyy talouteen yleensä siten, että energiakustannukset nousevat tai maailmankauppa häiriintyy. Nyt näin ei ole käynyt-
”Venezuelan tapauksessa kumpaakaan ei ole tapahtunut, joten markkinat ovat sivuuttaneet vallanvaihdon olankohautuksella.”
Geopolitiikka ja keskuspankin tuleva rahapolitiikan suunta herättävät kysymyksiä
Grönlannin tapauksessa tilanne on toinen.
”Jos Eurooppa asettuu poikkiteloin, Ukrainan rauhanprosessi voi ottaa taka-askelia, jolloin luottamus talouden toipumiseen viivästyy ja odotukset Ukrainan jälleenrakennuksesta lykkääntyvät”, Nummiaro toteaa.
Pääekonomistin mukaan näyttää siltä, että kansainvälisen politiikan epävarmuus säilyy tänä vuonna korkeana, mutta painopiste saattaa siirtyä kauppapolitiikasta geopolitiikkaan – voimatasapainoihin ja niitä pönkittäviin aseellisiin konflikteihin, pääekonomisti arvioi.
Rahapolitiikassa epävarmuutta lisää Yhdysvaltain keskuspankki Fedin pääjohtajavalinta toukokuussa.
”Trumpin hallinnon pyrkimykset vaikuttaa avomarkkinakomitean kokoonpanoon ja viedä sen politiikkaa elvyttävämpään suuntaan voivat kostautua sekä korkeampana inflaationa että sijoittajien epäluottamuksena Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoiden vakauteen.”
Onko tekoäly kupla?
LähiTapiolan kyselytutkimuksessa 16 prosenttia suomalaisista sijoittajista sanoi olevansa huolissaan siitä, että tekoälyn nopea kehitys osoittautuu kuplaksi ja pörssikurssit laskevat voimakkaasti.
Mahdollinen korjausliike nousee Nummiaron omalla tutkalla huolenaiheista suurimmaksi.
”Tekoäly-yhtiöiden kurssinousu on ollut merkittävä tekijä osakemarkkinoiden viime vuoden hyvissä tuotoissa, mutta kasvaneet arvostukset ja tulosodotukset voivat vaikeuttaa uuden hyvän vuoden toteutumista.”
Kuitenkin investoinnit ovat pitkälti terveellä rahoituspohjalla, sillä isot teknoyhtiöt pystyvät rahoittamaan niitä nykyisistä voitoistaan.
”Se vähentää finanssikriisin riskiä, vaikka velkarahan käyttö onkin lisääntynyt, esimerkiksi Oraclen tapauksessa. Velkavetoisilla investointi- ja arvostuskuplilla on taipumus päättyä kyyneliin”, Nummiaro pohtii.
Pääekonomistin mukaan ilmassa on déjà vu -tunnelmaa. Tilannetta on verrattu teknokuplaan vuosituhannen vaihteessa.
”Tänä vuonna saatamme nähdä joko korjausliikkeen tai buumin kiihtymisen – tekoäly on edelleen monella yrityksellä vasta pilotointivaiheessa, ja kehityksen suunta ratkaisee, kääntyykö markkina kasvuun vai laskuun.”
Tekoälyn hyvä ja huono skenaario
Nummiaron mukaan hyvässä skenaariossa tekoäly ylittää energiansaannin ja laskentatehon haasteet sekä pääsee irti taipumuksistaan hallusinoida. Tällöin ainakin parhaat tekoälyinvestoinnit tuottavat hyvin, kun eri sovellukset leviävät laajalle nostaen tuottavuutta ja talouskasvua.
Huonossa skenaariossa puolestaan sijoittajat pelästyvät odotusten karanneen käsistä, jolloin raha pakenee, kunnes arvostukset ovat kestävämmällä pohjalla.
”Vuosien kurssinousu on tehnyt teknoista niin merkittävän toimialan, että korjausliike painaisi helposti koko markkinan laskuun”, pääekonomisti toteaa.
Toiseksi merkittävimpänä riskinä Nummiaro pitää Yhdysvaltain ja Kiinan välistä kauppasotaa. LähiTapiolan kyselytutkimuksessa tämä huoletti 30 prosenttia sijoittajista, ja osuus oli selvästi suurempi (+12 %-yksikköä) kuin vuotta aiemmin.
”Yhdysvallat voi rajoittaa Kiinan pääsyä kehittyneimpään teknologiaan ja Kiina voi vastata rajoittamalla kriittisten maametallien vientiä. Suurvaltakilpailu voi edetä tulleista ja kaupan rajoitteista myös pääomavirtojen ja omistuksien rajoittamiseen, mikä edelleen voimistaisi USA- ja Kiina-vetoisten blokkien taloudellista ja teknologista erkanemista toisistaan.”
Yhdysvalloissa korkein oikeus päättää pian Trumpin tullien laillisuudesta. Nummiaron mukaan kielteinen päätös voisi käytännössä lisätä epävarmuutta, koska silloin hallinto joutuisi ottamaan käyttöön muita lakeja ja siirtyä sektorikohtaisiin tulleihin.
Ranska on vaikeuksissa
Tekoälykuplan ja kauppasodan mahdollisuuden lisäksi pääekonomisti kantaa huolta valtioiden velkaantumisesta. Suomalaissijoittajista valtioiden velkaantuminen huoletti 29 prosenttia.
”Velkavuori kasvaa, korot eivät palaa nollaan, ja Euroopassa Putin pakottaa valtiot valitsemaan aseiden ja hyvinvoinnin välillä. Kun puolustusmenot kiilaavat kärkeen, leikkaukset osuvat sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin.”
Pääekonomisti nostaa esiin Ranskan, joka on noussut euroalueen riskipesäksi, jossa sopeutus törmää jatkuvasti poliittiseen seinään.
”Jos Ranska ei onnistu tasapainottamaan talouttaan, korkokustannukset syövät velkakestävyyden, kunnes politiikka muuttuu tai EU:n ohjaus astuu kuvaan. Toki on mahdollista, että unioni katsoo velkasääntöjään läpi sormien, jolloin huolena onkin, menettääkö EU-maiden velka markkinoiden luottamuksen laajemminkin”, Nummiaro toteaa.
Nummiaron mukaan suomalaissijoittajien aliarvioiduin riski on Kiinan talouskasvun pysyvä hidastuminen. Jos Kiinan talous kasvaisi enää parin prosentin vuosivauhtia, olisi sillä suuria vaikutuksia maailmantalouteen.
”Äkillisesti tapahtuessaan tämä voisi aiheuttaa tappioita Kiinan kiinteistö- ja rahoitusmarkkinoilla sekä luoda maailmantalouteen kasvupelkoja ja osakemarkkinoilla myyntiaaltoja”, hän toteaa.
