Moni suomalainen säilyttää puskurirahastoaan ulkomaisen digipankin säästötilillä, jonka korko voi olla korkeampi perinteisten kivijalkapankkien tilivaihtoehtoihin verrattuna.
Markkinakorkojen lasku näkyy myös säästötilien koroissa, jotka ovat tulleet selvästi alaspäin vuoden takaisesta tilanteesta.
Vertailusivusto Verrattu.fi kävi läpi suosituimpien ulkomaisten pankkien säästötilien nykyisiä korkotasoja. Säästötilien vertailussa kannattaa kuitenkin huomioida muitakin asioita kuin pelkkä korko.
Ulkomaiset pankit pitävät pintansa säästötilien vertailussa
Säästötilien korot ovat laskeneet pitkin kevättä, ja moni pankki on jo ilmoittanut tulevista koronlaskuista loppukesän aikana.
Kesäkuun viimeisen viikon alussa parhaat korkotarjoukset nostorajoituksettomille säästötileille pyörivät noin kolmen prosentin tuntumassa: esimerkiksi SweepBankilla säästötilin korko oli 3,00 prosenttia ja Norion Bankin Collector-säästötilillä 2,75 prosenttia. Lea Bankilla korko puolestaan oli 2,50 prosenttia, Svealla 2,35 prosenttia ja Bigbankilla 2,30 prosenttia.
Monien suomalaisten suosima Bank Norwegian puolestaan maksaa nostorajoituksettomalle säästötililleen enää 1,70 prosentin korkoa. Kuusi maksutonta nostoa vuodessa sisältävän Plus-tilin korko Bank Norwegianilla on 2,20 prosenttia. Molempien tilien korot laskevat seuraavan kerran heinäkuussa.
Vielä elokuussa 2024 ulkomaisten pankkien säästötileille saattoi saada noin 3,50-3,75 prosentin korkotarjouksia. Vuoden 2025 puolivälissä korkojen nopein laskuralli lienee kuitenkin jo ohi ja tilanteen odotetaan tasaantuvan.
Miten talletussuoja toimii ja miten koroista maksetaan veroa?
Erot tarjotuissa koroissa voivat joidenkin ulkomaisten pankkien välillä olla varsin pieniä, joten muihinkin asioihin kannattaa koron lisäksi kiinnittää huomiota. Itsestäänselvin asia on pankin talletussuojan tarkistaminen. Listaa Suomessa toimivien pankkien talletussuojasta ylläpitää Rahoitusvakausvirasto.
Talletussuojajärjestelmän toiminta ja suojan kattavuus on EU:n alueella yhdenmukaistettu lainsäädännöllä, ja talletuspankkien talletukset kuuluvat kyseisen pankin kotivaltion talletussuojajärjestelmän piiriin.
Toinen huomioitava asia liittyy korkotulojen verotukseen. Jos ulkomainen pankki tarjoaa suomalaisille yksityishenkilöille säästötiliä Suomessa toimivan sivuliikkeensä kautta, korkotuloista peritään automaattisesti 30 prosentin lähdevero samaan tapaan kuin jos kyseessä olisi kotimainen pankki. Korkotuloa ei tarvitse ilmoittaa itse.
Jos ulkomaisen pankin säästötiliä ei tarjota Suomessa toimivan sivuliikkeen kautta, korko verotetaan pääomatulona, ja se on yleensä ilmoitettava itse. Joissakin tapauksissa pankki ilmoittaa koron Verohallinnolle, mutta asia kannattaa tarkistaa tiliehdoista ja viime kädessä omalta henkilökohtaiselta veroilmoitukselta.
Pääomatulojen veroprosentti 30 000 euron tuloihin asti on sama kuin korkotulon lähdeverollakin – eli 30 prosenttia. Pääomatuloista voi kuitenkin tehdä vähennyksiä, kuten esimerkiksi luovutustappioita. Säästötilille maksettavan koron verotukseen liittyvät käytännöt kannattaa tarkistaa valitun pankin verkkosivuilta ja tiliehdoista.
Tilin käyttöehdot voivat rajoittaa rahojen maksuttomia nostoja
Säästötilit eroavat toisistaan myös siinä, miten joustavasti niillä olevia varoja voi käyttää.
Joillakin ulkomaisilla pankeilla säästötilien käyttöön liittyy nostorajoituksia – maksuttomia nostoja voi esimerkiksi tehdä vain 2–12 kertaa vuodessa. Tämän rajan ylittävistä nostoista peritään erillinen maksu, joka voi olla esimerkiksi tietty prosenttiosuus nostettavasta summasta. Tällaiset ehdot voivat rajoittaa tilin käyttöä, jos säästöjä tarvitaan nopeasti esimerkiksi yllättävien menojen kattamiseen.
Monet ulkomaiset pankit tarjoavat säästötilien lisäksi myös määräaikaistalletuksia, joissa varat sitoutuvat ennalta sovituksi ajaksi, kuten 6 tai 12 kuukaudeksi.
Näissä talletuksissa rahan nostaminen kesken sopimuskauden ei onnistu ilman lisäkustannuksia, ja sopimuksen purkaminen voi tulla varsin tyyriiksi. Siksi sekä säästötilin että määräaikaistalletuksen ehdot kannattaa lukea huolellisesti ennen tilin avaamista.
Miten säästötilin korko lasketaan ja kuinka usein se maksetaan?
Monilla pankeilla säästötilin korko lasketaan päiväsaldon perusteella, eli korkoa kertyy jokaiselle päivälle sen hetkisen saldon mukaan. Varojen määrä tilillä vaikuttaa siis suoraan siihen, kuinka paljon korkoa kertyy. Usein korko maksetaan kerran vuodessa tai siinä yhteydessä, kun säästötilisopimus lopetetaan.
Poikkeuksiakin voi esiintyä, ja jokin pankki saattaa esimerkiksi maksaa koron säästötilille kuukausittain – näin toimii esimerkiksi Klarnan säästötili. Ajantasainen tieto säästötilin koron laskentatavasta ja maksutiheydestä kannattaa aina tarkistaa tiliehdoista.
Pelkän koron tuijottamisen sijaan säästötilien vertailussa kannattaa siis kiinnittää huomiota vähintäänkin ulkomaisen pankin talletussuojaan, korkotulojen verotukseen, tilin käyttöehtoihin ja mahdollisiin nostorajoituksiin sekä korkojen lasku- ja maksutapaan.
Paras säästötili vaihteleekin yleensä tilin käyttäjästä ja hänen käyttötarpeistaan riippuen.
